Hyvää yritetään virheitä tehdään

[Matti Alander]

Ympäri Suomen kun ajelee, niin kaikkea näkee. Kurkisteleminen ihmisten pihoille ja sokkelien katseleminen muodostunut ammattitaudiksi.
Tärkeä toimenpide on vesitiiviinä pinnan tekeminen talon reunustoille ja kaltevuus ulospäin vähintään 3 metrin matkalle. Luvattoman paljon on näitä kalliisti ylös asti sepelöityjä sokkelinvierustoja. Vesi häviää silmistä nopeasti, mutta minne ? Perustuksiin jossa se kapillaarisesti imeytyy anturan alle ja talon usein hienojakoisiin täyttöihin.
Pintavesiä ei tule päästää salaojituksiin, tuovat mukanaan monasti vielä tukkeavia lietteitä. Pystysalaojitus on tietysti tärkeä, jotta ei synny vedenpainetta maan ja perustuksien väliin, mutta 200 mm vesitiivis pintakerros ulospäin luiskattuna on tärkeä yksityiskohta.
Vuotamattomat riittävän suuret ja kumitiivistein varustetut rännivesiputket myös asiaa.
Monet taas suunnittelevat kevääksi salaojitusremontteja, joten kannattaa ottaa vinkit huomioon. Säästyy mahdollisesti varoja ja hermoja.

[Matti Alander]

Tähän samaan joukkoon sisältyvät myös nämä huonosti asennetut suojalistat, jotka ovat liian usein näkyvissä tai koko rakenne repsottaa miten sattuu. Suojalistan oikea paikka on pari senttiä maan alla suojassa auringolta.
Salaojaremontin jälkeen maa tiivistyy ja listoja tulee helposti näkyviin, jolloin täyttöjä tulisi parannella esim. talven jälkeen. Pieni vaiva, merkittävästi parempi ulkonäkö ja pitkäaikaisempi kestävyys, sekä toiminta.
Muutenkin salaojituksen huoltoonkin kannattaa panostaa: Lietteen poisto kaivojen sakkatiloista vähintään 10 vuoden välein ja samalla tarkastus onko kaivossa putkia veden alla, joka viittaa toimintahäiriöön. Myös salaojakaivojen kansien kunto on syytä tarkistaa, viime vuosinakin heikkolattuisia halpoja suojahattuja käytetty runsaasti. Voivat olla melko haperoita ja jos sitä kautta pääsee maata tarkastuskaivoon, niin melko hankalaa poistaa. Jos viimeisen päälle kansiston haluaa, löytyy esim. 315 kaivoon teleskooppirengas ja teleskooppi, missä 5 tn kestävä paksu muovikansi, joka ei tuhoa edes ruohonleikkurin terää.

[Mattibck]

Raha ratkaisee, menee tarkkuuden ja huolellisuuden edelle, suurin osa ajasta menee rahan tekemiseen. Tämmösessä maailmassa me eletään, ikävä kyllä.

[Lerssinen]

Jenkkejä ei homehuolet paina, eikun sisälle rännit

[Matti Alander]

Koko maailma on tulvillaan erilaisia tiivistäviä vedeneristyssysteemejä, aivan liian harva oivaltaa, miten kuivuu jos jostain syystä kastuu ! Tiivistävät rakenteet sitten lisäävät rakenteen huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta ja siitä onkin tullut yleisin ongelma niin meillä kuin muuallakin.

[tuuma]

Mä en ymmärrä miksi pilareiden nokkaan rakentaminen ei ole yleistynyt, miksi sinne maan alle pitää rakentaa. Tämä talo tutkimuksieni mukaan on ollut pilariperusteinen mutta sitten joku keksinyt tehdä tilat autotallille, saunalle ja patahuoneelle. Ehkäpä syy on juurikin se että neliöt ovat niin arvokkaita ja tilaa toki on kiva olla.

Jotenkin jos itse tekisin nyt aivan uuden talon niin perustaisin sen irti maasta.

Edit: En leijumaan mutta vaikkapa teräspaalujen tjms. päälle.

[Matti Alander]

Pilareille rakentaminen ajatuksena aivan hyvä. Jonkin verran ongelmaa paloturvallisuuden kanssa. Paalujen päälle tulee rakentaa kantavana rakenteena, joka lisää kustannuksia. Kellaria sinänsä turha pelätä, nykytekniikalla voidaan kellareita huoletta rakentaa.
Rinneratkaisuihin vähän pakkokin ja tuleehan siinä kohtuullisesti varastotilaakin.

[Challenger]

Mitäs Matti sanoo jos eristäisi rintamamiestalossa eristyksen lautavuoreen asti? Asentaa suojapellin suojaksi ja silloin tasottaisi tilanteen kun joskus sitten uusii ulkovuoren lisäeristyksen kanssa!

[Challenger]

Niin ja sitä kysyisin mitä Matti tarkoitat, että pintavesiä ei tule päästää salaojituksiin?
Minne ne sitten kuuluu päästää?
Eikö se juuri ole salaojituksen tarkoitus, että sen kautta pintavedet poistuvat?

[miikkajo]

sitä varmasti että, pintavedet ja rännivedet on ns hulevesiä, nämä johdetaan pois umpiputkella eli sadevesiputkella.
reikäinen salaojaputkihan kerää vetää ympäröivästä maasta, jos sinne johdetaan pintavesiä siitä tulee kasteluautomaatti.

Niin ja sitä kysyisin mitä Matti tarkoitat, että pintavesiä ei tule päästää salaojituksiin?
Minne ne sitten kuuluu päästää?
Eikö se juuri ole salaojituksen tarkoitus, että sen kautta pintavedet poistuvat?

[Matti Alander]

Viikon Espanjan reissussa ja viivettä vastaamisessa. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.
Paras rakenne rintamamiestalon perustuksissa on ehdottomasti lämmöneristys ulkopuolella, jolloin perustus yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilmakin. Maan alapuolinen eristys hengittävällä salaojittavalla eristeellä vähintään 100 mm paksuisena. Suosittelen kuitenkin käyttämään 200 mm kerrosta, jolloin lämmöneristyskyky tuplat ja saadaan tehokkaampi kuivaaminen energian säästön lisäksi. Salaojittavan lämmöneristeen hengittävyys ja kuivaaminen kun perustuu aikaansaataviin lämpötilaeroihin, joka vaikuttaa vesihöyryn osapaine-eroihin. Lämpimässä on korkeampi vesihöyryn paine, kuin viileämmässä ja kosteus pyrkii siirtymään matalamman vesihöyryn osapaineen suuntaan. Maanpinnan alapuolella tämä paine-ero aikaansaadaan ympäri vuoden ja melko harva rintamamiestalon betonirakenne kuivuu hyvin ulospäin. Samalla lämpimässä seinässä estyy myös kesäaikainen kondenssi, jonka moni rintamamiestalon omistaja on nähnyt vesijohtoputkissa ja usein kellarin kulmissakin. Sisäpuolinen eristys ja verhoilu on melko kavala kellareissa, kun mitään näkyvää ei helposti ole mutta paneelin tai levytyksen takana muhii kosteus.
Maanpinnan yläpuolisessa eristyksessä hyväksi on todettu, yläosan verhoilu 100 mm rappaus eps-eristeellä, joka kiinnitetty mekaanisestilukittavilla kiinnikkeillä ja paisumattomalla uretaani liimalla. Rappaus silikaatti laastilla sälyy ilman halkeamia ja yläosaan vesipelti. Estyy talviaikainen kondenssi ja energiahukka pienenee totaalisesti. Lopputulos ei ole ollenkaan mittasuhteineen niin pahan näköinen kuin usein kuvitellaan, 1900 luvun taloissa sama homma hoidettu yleisesti puulistalla.
Ulkopuolisen eristeen etuna kosteusteknisen toimivuuden lisäksi myös tilan säästö. Rivinteeraukset eivät myöskään ole ilmaisia, ovat kyllä todettu varsin toimiviksi.
Usein kun puhutaan rakenteen hengittävyydestä, sekoitetaan se ilmanvaihtoon. Rintamamiestalonn kellarissakin, vaikka käytetään salaojittavia hengittäviä eristeitä ulkopuolella on kuitenkin järjestettävä myös tilan ilmanvaihto. Oikeastaan salaojittavilla eristeillä on tarkoitus vain estää pystysalaojituksella seinän kastuminen ja kuivattaa mahdollinen kapillaarinen kosteudennousu anturasta ulospäin, sekä muutenkin vähentää rakenteen huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta.

[Matti Alander]

Pintavesiä ei pidä ehdoin tahdoin tosiaankaan päästää salaojituskerroksiin, vaan ne ohjataan 200 mm vahvuisella ulospäin luiskatulla vesitiiviillä maakerroksella 3 metriä seinästä ulospäin. Sieltä ne sitten imeytyvät hallitusti maakerrosten läpi pohjavesiin.
Salaojitusremontin yhteydessä on suositeltavvaa rakentaa syöksytörvista putkitus maanpinnan alla ja johtaa perusvesikaivoon salaojien padotusventtiilin jälkeen. Parasta on käyttää kunnollista kumitiivisteistä viemäriputkea materiaalina, vuotavista sadevesiputkista kun on käytännössä kokemuksia. Usein niistä puuttuu kokonaan tiivisteet tai niitä on mahdoton tiivistää heppoisia haitariosia käytettäessä. Nämä haitariosat jotka ovat laajassa käytössä ja vielä melko kaliitakin ei voi suositella kenellekkään, jopa rännisuppilon suoraan saaminen on lähes mahdotonta.
Rännisuppiloissakin on laadullisia eroja melkoisesti, hyvä ja halpa harvemmin samassa paketissa. Kannattaa varmistaa että rännikaivo on myös vuotamaton ja riittävän korkea ja mieluiten valmistettu uusiomuovista jossa värikin pysyy. Versiot joissa liittymä on sivussa jäätyvät helposti ja halkeavat pakkasilla, liittymä pohjassa 110 mm on toimivampi. Suppilon laskuaukossa on syytä myös olla kuplamainen kohouma, jolloin vetokykykyä on täydet 110 mm putken verran.
Ohjeiden ja säädösten noudattaminen ei käytännössä maksa mitään, mutta takaavat pidempiaikaisen toimivuuden. Myöskään säästäminen tarvikkeiden laadussa ei ole kovinkaan järkevää, kun koko salaojitusremontissa tarvikkeiden osuus on luokkaa 15 %. Viimeinen lause myös ammattilaisille vakavasti otettavaksi !
Salaojituskerros 100 mm sepeliä putken alla ja salaojitusputki sitten ovat pohjaveden pinnan säätöä varten.

[Matti Alander]

Nostan tämän ketjun ylös, koska nyt niitä salaojaremontteja aletaan taas tehdä urakalla ympäri Suomen, jotta ei saataisi aikaan sutta ja sekundaa.

[Veltsu]

Miten lämpimässä kellarissa kiinni oleva kylmäkellari kannattaa huomioida salaojaremontissa, jos sen käyttöä kylmäkellarina haluaa jatkaa? Kylmäkellari sijaitsee kuistin alla ja on lämpimään kellariin kiinni kahdelta seinältä. Kylmäkellarista n. 30cm on maanpinnan yläpuolella. Kovimmilla pakkasilla tila on hieman plussan puolella, kesällä mittari nousee hieman yli kymmeneen asteeseen.

Olemme pyytäneet tarjouksia niin, että kellari eristettäisiin salaojittavilla eristeillä. Osa urakoitsijoista laittaisi kylmäkellarin kohdalle ulkopuolelle salaojittavat eristeet, osa taas pelkän patolevyn. Patolevyn laittajat sanovat kylmäkellarin lämpiävän liikaa, jos sitä eristää. Nykyisellään siinä näyttäisi olevan 50mm EPS:ää maata vasten ja sen päällä rakennusmuovi. Lattian epäilen olevan maanvarainen.

Salaojien olemassa olosta ei ole tietoa mutta mielestäni viimeiseen kolmeen vuoteen sinne ei ole tullut vettä sisään. Edellinen asukas muisteli joskus keväällä veden nousseen lattialle.

Lähinnä mietin miten eristetty kylmäkellari toimii kesällä, kun maanpinnan yläpuolinen osa lämpiää, jos viileä maa ei jäähdytä enää yhtä paljon.

[Matti Alander]

Aivan normaalisti vaan koko perustus eristäen, kylmäkellariin viileys tulee lattiasta, joka jätetään eristämättä.
Maanpinnan yläpuolisen osan voi eristää rappaus eps eristeellä ja rapata, koko talon ympärysmitalta, näin estyy talviaikainen kondenssi. Kesäaikaisen kondenssin poistaa Fuktisol eriste, jolloin betonin lämpötila on sama kuin huoneen lämpötila.