Omalaatuinen perustusratkaisu?

[tapionvilja]

Haastattelin perintötalon entistä vanhaaisäntää (kohta 90v) hirsitalon rossipohjan rakenteesta kun huomasin perustusta ja sen siinä näkyviä pieniä halkeamia tutkiessa että betonipinnan takana näyttäisi olevan luonnonkivistä ladottu perustus.

Entisen isännän lausunto perustuksesta oli seuraavanlainen: ensin ladottu luonnonkiviperustus (mahdollisesti tismalleen samalla paikalla sijainneen 1800-luvun loppupuolella rakennetun, sota-aikana palaneen talon peruja), sen jälkeen lautakerros, jonka päälle uloimmaiseksi kerrokseksi valettiin betoni. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin kuulemma betonin säästämiseksi.

Haluaisinkin kysyä onko joku foorumilaisista törmännyt vastaavanlaiseen perustukseen, kun itselle ainakin on ensimmäinen kerta kun törmään tällaiseen ratkaisuun? Mitä hyviä/huonoja puoli tällaisessa rakenteessa mahtaa olla? Mahtaako moinen rakenne aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia?

[lehmikangas]

Vieläkö se lautakerros on siellä, vai onko kasa multaa? Jos kerran betonia on säästetty, niin betonikerros ei liene kovin paksu. Joten, sen varassa toivottavasti ei ole kantavat rakenteet. Tai voihan olla että talo on edelleen vanhojen kivien päällä ja tuo betoni on vain sen aikainen "sokkelilevy".

[Matti Alander]

Selitys on varmasti juuri näin. Vielä 80 luvullakin on betonia säästetty kiviä valuun upottamalla.
Hyvin on varmasti kestänyt kymmeniä vuosia ja kestää edelleen. Lämmittäminen tekee talolle ja sen perustuksille hyvää, niin kestävyyden, kuin kosteusteknisen toimivuudenkin kannalta.

[tapionvilja]

Vieläkö se lautakerros on siellä, vai onko kasa multaa? Jos kerran betonia on säästetty, niin betonikerros ei liene kovin paksu. Joten, sen varassa toivottavasti ei ole kantavat rakenteet. Tai voihan olla että talo on edelleen vanhojen kivien päällä ja tuo betoni on vain sen aikainen "sokkelilevy".

Laudat ovat tutkimusteni perusteella vielä olemassa ja hyvissä voimissa, kun alapohjan tuuletusluukuista katselin taskulampun kanssa sisälle niin tuon rakenteen tarkemmin näki. Rintamamiestalojen helmasynti eli pienet tuuletusluukut (no jotain 40x40cm mutta ei kuitenkaan ihmisen mentävät) ja alapohja täynnä rakennusromua. Silti kaikki näytti ainakin päälisin puolin olevan kunnossa.

Selitys on varmasti juuri näin. Vielä 80 luvullakin on betonia säästetty kiviä valuun upottamalla.
Hyvin on varmasti kestänyt kymmeniä vuosia ja kestää edelleen. Lämmittäminen tekee talolle ja sen perustuksille hyvää, niin kestävyyden, kuin kosteusteknisen toimivuudenkin kannalta.

Leivinuunia tulee lämmitettyä usein vaikka talossa onkin maalämpö. Miten muuten uunin lämmittäminen vaikuttaa talon toimivuuteen? Uunin pohja ulottuu käsittääkseni rossipohjan keskelle niin vaikuttaako sen lämpeneminen jotenkin vai miten?

[Matti Alander]

Rossipermantojen ongelmia on yleisesti liian alhainen lämpötila, joka voi toisinaan aiheuttaa kondenssia. Lämmittäminen on aina eduksi, koska se laskee suhteellista kosteutta.
Tulisija lämmityksen muuttaminen sähkölämmitykseen yleisesti viilentää perustuksia ja monasti vielä lattiaa lisäeristetään.
Lämpötilaa voidaan nostaa ja estää kosteudennousuakin maaperästä eristämällä maan pintaa.
Mikäli ei ole käyntiluukkua, kannattaa sellainen tehdä. Rakennusromu ei kuulu alapohjaan, kannattaa siivota pois, käyttäen vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia.
Vanhan talon lattia harvoin on niin tiivis, että mikrobit rossitilasta eivät pääsisi huonetilaan.
Pahimmissa tapauksissa ainoastaan kiinteällä sorbtiokuivaajalla on saatu rossitila kuivaksi, sinnekin vaikuttaa niin moni tekijä ulkopuolelta saakka, talon huoltotoimenpiteisiin.
Nyt vihdoin kun talvi alkoi etelässäkin on pakkasilma kuivaa, toisin oli monta kuukautta vesi- ja räntäsateessa, uudetkin rossipermannot olivat lujilla.