Maanvaraisen laatan alapuolinen täyttö laskeutunut

[niimo]

Terve. Maanavaraisen laatan alta on kadonnut n.100mm hiekkaa 45v saatossa (rakennettu 76). Saattaa olla paikallisesti. Satuttiin huomaamaan kesken WC remontin. PItääkö tälle tehdä jotain esim uretaania täyteen vai ihan avata lattia ja laittaa sepeliä?

Kiitokset vinkeistä

[lmfmis]

Jos laatta on maanvarainen, niin se hiekka kantaa laatan ja sen kuormat. Uretaani ei siellä tee mitään.

Millään täytöllä sitä ei taas saa kantavaksi kuin massalla, esim betoni...mutta tarvinneeko tuota kun ei ole ilmeisesti painunut?

Luultavasti laatta kantaa sitten muualta.

Mutta se hiekka siellä alla pitää kyllä laatan kosteana ja kannattaisi joskus vaihtaa. Sitä varten laatta pois piikaten ja kapillaarikatkoa alle. Uusi valu sitten

Selvitä ensin mihin se hiekka sieltä alta on hävinnyt. Hiekkahan ei painu, eli johonkin se on valunut.

[tarmo.lukkarinen]

Jos on jo tehdessä jätetty maa tiivistämättä ja valettu sen päälle niin hiekka on ajan saatossa sitten painunut ja laatta on ainakin osittain tyhjän päällä. Tai sitten joku viemäriputki rikki siellä ja hiekat on huuhtoutunut sieltä pois.

[Hekuli]

Vai onko talo paalutettu? Näissä usein maa painuu laatan alta, laatan kanto luonnollisesti paaluilla eikä painumisesta haittaa.

[niimo]

Ei ole paalutettu. Viemärivuotoja selvitetään.
Tulee aikaa hankalaksi avata koko talon lattiat ja ruveta vaihtamaan hiekat. Uretania ehdotin sisksi että sillähän korotetaan lentokenttien ja satamien painaumia ja on sen lisäksi kutakuinkin vesitiivis.

[lmfmis]

Kaksikomponenttiuretaanit ehkä, mutta itse noita ei laitella. Eristeuretaanit ei varmaan riitä nekään.

Ja Ilman syyn selvitystä se hiekka katoaa sieltä edelleen ja kaikki tehty on turhaa.

Lattian piikkausta ei pidä pelätä ja on joskus edessä tuollaisessa rakenteessa tod näk kuitenkin

[Matti Alander]

Tuon ikäinen talo alkaa olla peruskorjausvaiheessa ja ongelman aiheuttaja pitäisi ensin selvittää. Jos betoniviemäreitä tai metallisia vesijohtoja alkavat olla jo vaihtoiässä. Samalla mahdollisuus myös parantaa lattian eristävyyttä ja kosteusteknistä toimintaakin.
Homma tietysti suuritöinen, mutta sittenhän on kaikki kunnossa. Tietysti voi olla myös tekemättä mitään ja seurata tilannetta, vähitellen selvittää mistä johtuu.
Maaperä painuu kuivuessaan, esimerkiksi suuret lehtiputkin voivat olla syypäitä, voivat kuivattaa maaperää 5 metriäkin syvältä. Tietysti vesi- ja viemärivuodotkin voivat hiekkaa huuhdella lattian alla.

[kuusketyks]

Mikä vika betoniviemäreissä, eikö ne ole huomattavasti kestävämpiä kuin valurautaiset?
Juuri tutkailin lähes 60 vuotta vanhaa betoniviemäriä (sisähalk.140mm) ja ihan kuin olisi eilen laitettu.
Liitoskohdat valettu vielä betonilla kiinni.

[cruise]

Betoniviemäri kyllä toimii hulevedessä mutta jäteveden rikkivetyä se ei kestä. Hapertuu siis sisältä käsin. Valurauta kestää pitkäänkin riippuen valmisteesta ja maaperästä.

[Matti Alander]

Betonisissa viemäriputkissa ei sinänsä mitään vikaa materiaalin suhteen käytetään tänä päivänäkin suuremmissa hankkeissa, ikä kuitenkin tulee ottaa huomioon. Myös laatueroja on merkittävästi ollut aikoinaan, niin betoni- ja metalliputkissakin. Viemäriputkissa painumat, sivusiirtymät ja saumatkin aiheuttavat omat ongelmansa, juurikasvustoa ym.
Valurautaputket ovat enemmän rintamamiestaloissa pystylinjojen kamaa, lattian ja maan alla yleisimmin betoniputkia. Molempia alkaa jo ikä rasittaa. Niin kauan kun putket jotenkin pysyvät kasassa voidaan hommaa nopeuttaa ja helpottaa myös sujuttamalla ainakin osittain.
Vesijohtoputkissa yleisimmin pikipäällysteisiä metalliputkia, niin sanottua Mannesmannia tai valurautaa, galvanoituakin löytyy. Pikipäällysteisissä yleisesti laatuongelmia on Puolalaisia ym. syöpyvät kerta kaikkiaan puhki ja usein toimivat ainoastaan tiiviin savipatjan avulla. Valuraudan ongelmana taas painumat ja katkeaminen, mikään materiaali tuskin on ikuista, vaikka muovin kohdalla välillä siltä tuntuukin.
70 vuotiaissa rintamamiestaloissa on siis järkevää lattiaremonttien yhteydessä aina uusia putkistot, jolloin saadaan varmuus tulevalle toimivuudelle ja usein paljastuu pitkään jatkuneita vuotojakin, jotka eivät kuvaamallakaan näy. Hiekka laatan alla saattaa olla saastunut hyvinkin laajoilta alueilta, mikä ei kosteustekniselle toimivuudellekaan ole eduksi.