Vielä kerran sokkelin eristys ulkopuolelta, rinnetontti...

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Kristina
Jäsen
Jäsen
Viestit: 243
Liittynyt: Pe Elo 11, 2006 13:01

Entä jos ei kovasti lämmitetä?

Viesti Kirjoittaja Kristina »

AaKoo kirjoitti:...Tämä tarkoittaa sitä, että betonisen seinärakenteen sisäpinta pysyy kellarin lämmittämisen ansiosta niin suurena, että tiivistymistä sisäpintoihin ei voi tapahtua...
Mitä pitää ottaa huomioon a) maan alla olevassa ja b) maan päällä olevassa osassa, kun eristetään sokkelia pukuhuoneessa, jota on jatkossakin tarkoitus lämmittää vain sen verran, että siellä oleva pesukone ei pääse jäätymään. Nyt tosin olen (jonkin palstalta poimimani vinkin perusteella, en enää muista minkä) yrittänyt pitää lämmön noin kymmenessä asteessa. Ei kyllä ole nykyisellä pikkupatterilla aivan onnistunut, etenkään seinän alaosassa - edes tällaisena lämpimänä talvena.
nikolai
Jäsen
Jäsen
Viestit: 24
Liittynyt: Su Loka 22, 2006 10:15
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja nikolai »

Tuosta terminologiasta hieman.
Salaojituskerros ei ole kapillaarikatko. Salaojitussoralla ei ole välttämättä kapilaarikatkolle asetettuja vaatimuksia.
kalka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 30
Liittynyt: Su Marras 13, 2005 19:29
Paikkakunta: Inkoo

Näköjään

Viesti Kirjoittaja kalka »

Itse olen tehnyt maanvaihdot ja rakenne seuraava.
Patolevy, 100mm routastyrox ja täyttö ~1m levyinen kaistale 16-24 sepeliä (mursketta).
Ollut vuoden päivät ja olen suorittanut kosteusmittaukset sisäpuolella betonissa (Ei ole kosteusarvot noussut vaan pikemminkin kuivunut).

Ja lämpimän puolelle se kosteus tiivistyy jos johonkin tiivistyy.

Pinnassa on 100mm kaadolla asennettu routastyrox ja pintana savimaata.
Betoni kestää kosteutta ja onhan ne kaivonrenkaatkin betonia ja eivät ne ole rapistuneet 60 vuodessa miksikään.

En epäile yhtään rakennetta jonka olen päättänyt toteuttaa.
Rakentamisessa ja korjaamisessa on mielipiteitä niin monia kuin "sopankeittäjiä" siihen on osallisena.

Vanhaan sanontaan nojaan aina, maalaisjärjellä hyvä tulee.

Lattian rakenne kellarissa on 30cm 16-24 sepeliä jonka päällä 100mm styroksia. Valu styroksin päälle ja vedeneristys ennen laatoitusta. Kalliina pidän fuktisol-tuotetta. En hintatiedon jälkeen kauaa miettinyt rakennetta, jonka toteutin. Ja sitäpaitsi seuraavat rakennusyhtiöiden mestarit sanoivat minulle em. tavat:

- Lujatalo
- Teräsbetoni
Koikkari
Uusi jäsen
Viestit: 6
Liittynyt: La Helmi 24, 2007 0:07
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Koikkari »

Edellisestä tuli mieleen... Tuhoon tuomittu vai toimiva?

Kuva
Pitäis varmaan vaihtaa lääkitystä...
nikolai
Jäsen
Jäsen
Viestit: 24
Liittynyt: Su Loka 22, 2006 10:15
Paikkakunta: Joensuu

Viesti Kirjoittaja nikolai »

Hyvä Koikkari


Salaojitus on liian korkealla.
Se pitäisi olla noin -200 mm kivisokkelin alapuolella. Tuo pikieriste ei ole milloinkaan niin tiivis, etteikö se jostain vuotaisi ja jos pohjavettä esiintyy alueella lattian alustäytön yläpuolella nousee vesi lattirakenteen alla melko varmasta nykyisen salaojan korkeudelle. Ei hyvä.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Rakenteet

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Pitää paikkansa, että ohjeiden antajia on paljon. Perustelut joiden nojalla ohjeita annetaan ovat ratkaisevimmat ja pelkäksi perusteluksi ei riitä hinta, mikäli haluaa toimivan rakenteen.
Hintakin vielä lisäksi pitää ratkaista kokonaisuuden mukaan, ei pelkästään neliö- tai kuutiohintojen mukaan.
Kuivuminen sisäänpäin on merkittävästi hitaampaa, riippuen tietysti kellarin sisäilman kosteudesta. Sisäänpäin kuivumista voidaan nopeuttaa kuivaamalla koneellisesti sisäilmaa ratkaisevasti.
Seuraamalla kellarinseinän kuivumista 1 vuoden olet varmasti havainnut kuivumisen hitauden. Mikäli sisäseinä patolevyrakenteella + sen päällä lämmöneristys on vielä höyrytiivis, lisääntyy kosteusseinässä helposti kapillaarisuuden vaikutuksesta.
Käyttämällä salaojittavia lämmöneristeitä kuivuu kellarinseinä rintamamiestalossa yleisesti n. 40-50 prosentin suhteelliseen kosteuteen n. vuodessa. Tämä johtuu rintamamiestalon hiekkapitoisesta huokoisesta rakenteesta, sekä merkittävästi suuremmista vesihöyryn osapaine-eroista rakenteessa.
Kastepiste taas syntyy vesihöyryn osapainekäyrän ja kyllästyspainekäyrän leikkauspisteeseen. Tähän taas vaikuttaa monia eri tekijöitä, eikä vähiten kellarinseinän rakenne. Kastepiste olisi parasta saada kellarinseinän ulkopuolelle, kuten käytettäessä ulkopuolista vesihöyryä läpäisevää lämmöneristettä.
Miksi lämpimässä kellarissa pitäisi käyttää routaeristystä, kun käytännössä suuremman ongelman kosteuskäyttäytymiseen muodostaa pidemmällä aikavälillä maaperän liian korkea lämpötila ?
Rakenteen toimivuus ratkaistaan jo suunnittelupöydällä, työmaamestareiden tehtävänä on vain toteuttaa suunnitelmat. Lisäksi käytännössä ei ole voitu todeta rakennusliikkeen koon vaikuttavan laatuun tai rakenteiden toimvuuteen mitenkään.
Salaojitustaso pitää olla vähintään kapillaarikatkokerroksen alapuolella ja käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä eivät nekään voi toimia, mikäli ne sijaitsevat vedenpinnan alapuolella. Siis esimerkkikuvassakin salaojitustasoa on siirrettävä alaspäin ja koska joudutaan perustusten alapuolelle on siirrettävä salaojaputkitusta vähintään samanverran ulospäin, jotta vältetään perustuksen alla olevan maaperän häiriintyminen.
kalka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 30
Liittynyt: Su Marras 13, 2005 19:29
Paikkakunta: Inkoo

No aikaa kulunut

Viesti Kirjoittaja kalka »

Ja lopputalven seurasin rakenteen toimivuutta. Ja tietty muutama oiva ukkoskuuro piiskannut ulkona.

Omat kommentit toteuttamaani rakenteeseen:
- Vanhaan rakenteeseen verrattuna kosteutta ei ilmennyt samalla tavalla.
- Finnfoam-levyt tässä ratkaisussa LIIMATTAVA ILMAN ILMAKUPLIA täysin vahvasti sokkelia vasten. Saumakohdissa käytettävä vaahtoa.
-> Koko sokkelin matkalta ei passaa laittaa Finnfoamia tai vast, jotta sokkeli pääsee kuivumaan. Em. ratkaisussani jää "ilmarakoa" ennen levyä eristeen kohdalta ~20mm ja eristeen alapuolelta ~70mm. Muistaakseni betonin kuivumisprosessi tapahtuu alaspäin (ainakin näin elementtitehtaalla sanottu).Eli minun tapauksessani ns. hengittävää osiota on liki 170mm tiiviin pinnan alapuolella. HÖYRYNSULKUA EI SIIS OLE MINUN RATKAISUSSA. JA JOS KYSEESSÄ LÄMMIN TILA, EI MIELESTÄNI SUURTA EROA OLE. TILA OLI MYÖS KYLMÄNÄ PITKÄN AIKAA TALVELLA JA EN HUOMANNUT KÄYTTÄYTYMISESSÄ EROA.

Valitettavasti, en halunnut jo pelkästään hinnan takia valita FUKTISOLIA / ISODRÄNIÄ koska saman asian ajaa, ellei jopa paremmin 10-16 sepeli tai vielä paremmin 16-24 sepeli.
Varsinaisesti "MURSKETTA" EN OLE KÄYTTÄNYT. Ja lisäyksenä kivi on ikuista.MIKÄÄN IHMISEN VALMISTAMA TUOTE, EI VOI EIKÄ MIELESTÄNI VASTAA KÄYTTÖIÄLTÄÄN KIVEÄ.

Eriste tietty heikkenee iän myötä, mutta rakenne toimii kuitenkin jotenkin.

Aikaisemmin minun "kommentteja" tulkinnut luki tavallaan kyllä upeasti ajatukseni. Ilmiselvästi syventynyt aiheeseen.

En halua herättää kuitenkaan hirvittävää taistelua aiheesta.

NIIN MONTA VAIHTOEHTOA, KUIN SOPANKEITTÄJIÄ. Eikä mikään kuitenkaan tavallaan ole väärä ratkaisu, kunhan "maalaisjärkeä" käyttää.
hidas
Uusi jäsen
Viestit: 2
Liittynyt: To Syys 26, 2013 17:52
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Re: Vielä kerran sokkelin eristys ulkopuolelta, rinnetontti...

Viesti Kirjoittaja hidas »

Vastaa Viestiin