Tarkoituksena olisi asentaa lopultakin salaojat 50-luvun rintamamiestaloon. Talo on rinnetontilla savimaassa. Pohjakerros (autotalli, saunan pukuhuone, pesuhuone ja löylytila) on puolittain maan alla eli ylärinteen puolelta lähes koko seinäkorkeudeltaan, alarinteen puolelta (esim. löylytila) taas kokonaan maan pinnalla. Maan alla olevilla seinillä on jo pidemmän aikaa ilmennyt kosteutta. Seinärakenteena on 20 cm betoni + 10 cm väli (sisältää koksikuonaa) + tiiliseinä (rivinteeraus).
Kaivoin kokeeksi pienen pätkää anturaa esille. Anturan sivulla (anturan korkeus 30 cm) ja anturan alla (ainakin 50 cm paksuudelta) on rakennusvaiheessa asennettua hienoa hiekkaa eli nykyisin käytettävän sepelin korviketta. Sama hiekkakerros on todennäkoisesti koko rakennuksen pohjan alalla. Tähän liittyen olisi pari kysymystä:
Kysymys 1: Kun anturatason alapuolelle asennetaan salaojaputket (sepelillä ja suodatinkankaalla ympäröitynä), onko kuitenkin vaarana, että hieno hiekka lähtee aikaa myöten liikkeelle anturan alta ?
Kysymys 2: Jos salaojaputket asennetaan suositussyvyyteen (20 - 30 cm anturan alareunan alapuolelle), jäisi putken alle vielä ainakin 25 -30 cm hienoa hiekkaa. Sen lisäksi putken alle pitäisi ilmeisesti laittaa vielä pieni kerros salaojasepeliä. Eli tulisiko salaojaputkissa kulkemaan lainkaan vettä ?
Anturan alla oleva hieno hiekka
Re: Anturan alla oleva hieno hiekka
1. Mihin se sieltä lähtisi?Ripa7 kirjoitti:Tarkoituksena olisi asentaa lopultakin salaojat 50-luvun rintamamiestaloon. Talo on rinnetontilla savimaassa. Pohjakerros (autotalli, saunan pukuhuone, pesuhuone ja löylytila) on puolittain maan alla eli ylärinteen puolelta lähes koko seinäkorkeudeltaan, alarinteen puolelta (esim. löylytila) taas kokonaan maan pinnalla. Maan alla olevilla seinillä on jo pidemmän aikaa ilmennyt kosteutta. Seinärakenteena on 20 cm betoni + 10 cm väli (sisältää koksikuonaa) + tiiliseinä (rivinteeraus).
Kaivoin kokeeksi pienen pätkää anturaa esille. Anturan sivulla (anturan korkeus 30 cm) ja anturan alla (ainakin 50 cm paksuudelta) on rakennusvaiheessa asennettua hienoa hiekkaa eli nykyisin käytettävän sepelin korviketta. Sama hiekkakerros on todennäkoisesti koko rakennuksen pohjan alalla. Tähän liittyen olisi pari kysymystä:
Kysymys 1: Kun anturatason alapuolelle asennetaan salaojaputket (sepelillä ja suodatinkankaalla ympäröitynä), onko kuitenkin vaarana, että hieno hiekka lähtee aikaa myöten liikkeelle anturan alta ?
Kysymys 2: Jos salaojaputket asennetaan suositussyvyyteen (20 - 30 cm anturan alareunan alapuolelle), jäisi putken alle vielä ainakin 25 -30 cm hienoa hiekkaa. Sen lisäksi putken alle pitäisi ilmeisesti laittaa vielä pieni kerros salaojasepeliä. Eli tulisiko salaojaputkissa kulkemaan lainkaan vettä ?
2. Ei kulje, jos ja kun laitat sen sepelin niin siellähän se vesi kulkee.
Re: Anturan alla oleva hieno hiekka
RTMPekka vastasi: 2. Ei kulje, jos ja kun laitat sen sepelin niin siellähän se vesi kulkee.
Eli salaojaputki on siis turha paksulla hiekkakerroksella pohjattuun perustukseen?
Rakennus on maaseutumaisemissa rinnetontilla savisella maalla eli pohjavesi ei ole ongelma. Kolme vuotta sitten rakennuksen yläpihan poikki vedettiin koemielessä salaoja (niskaoja) 70 - 90 cm syvyydelle, jotta ylärinteestä mahdollisesti valuva vesi ohjautuisi rakennuksen ohi (avo-ojaan). Putkesta ei näytä tulevan vettä edes keväisin. Niskaojaa kaivettaessa yläpihan maa näytti olevan kuivaa ja kiinteätä savimaata siis ainakin 90 cm syvyyteen. Kellarikerroksen maanalaisten seinien kosteuden syynä on todennäköisesti seiniin kohdistuva maakosteus ja anturan kautta nouseva kapilaarinen kosteus. Joka tapauksessa seinien vierustat pitää avata ja asentaa patolevyt + lämpöeristeet (tai fuktisolit).
Kysymys: Kun seinustat kuitenkin avataan, niin tällaisessakin tapauksessa asennetaan kaivantoon yleensä (aina?) salaojaputket + tarkastuskaivot sekä poistoputki (tässä tapauksessa avo-ojaan)? Vai kannattaisiko/voisiko putkiston jättää pois?
Eli salaojaputki on siis turha paksulla hiekkakerroksella pohjattuun perustukseen?
Rakennus on maaseutumaisemissa rinnetontilla savisella maalla eli pohjavesi ei ole ongelma. Kolme vuotta sitten rakennuksen yläpihan poikki vedettiin koemielessä salaoja (niskaoja) 70 - 90 cm syvyydelle, jotta ylärinteestä mahdollisesti valuva vesi ohjautuisi rakennuksen ohi (avo-ojaan). Putkesta ei näytä tulevan vettä edes keväisin. Niskaojaa kaivettaessa yläpihan maa näytti olevan kuivaa ja kiinteätä savimaata siis ainakin 90 cm syvyyteen. Kellarikerroksen maanalaisten seinien kosteuden syynä on todennäköisesti seiniin kohdistuva maakosteus ja anturan kautta nouseva kapilaarinen kosteus. Joka tapauksessa seinien vierustat pitää avata ja asentaa patolevyt + lämpöeristeet (tai fuktisolit).
Kysymys: Kun seinustat kuitenkin avataan, niin tällaisessakin tapauksessa asennetaan kaivantoon yleensä (aina?) salaojaputket + tarkastuskaivot sekä poistoputki (tässä tapauksessa avo-ojaan)? Vai kannattaisiko/voisiko putkiston jättää pois?
Re: Anturan alla oleva hieno hiekka
No ei se nyt turha ole, määräysten mukaan se sinne kuuluu ja eipä se nyt edes paljoa maksa pelkkä putki. Tarkistuskaivot kulmiin ja vedenpaisumusta odottelemaan.Ripa7 kirjoitti:RTMPekka vastasi: 2. Ei kulje, jos ja kun laitat sen sepelin niin siellähän se vesi kulkee.
Eli salaojaputki on siis turha paksulla hiekkakerroksella pohjattuun perustukseen?
Rakennus on maaseutumaisemissa rinnetontilla savisella maalla eli pohjavesi ei ole ongelma. Kolme vuotta sitten rakennuksen yläpihan poikki vedettiin koemielessä salaoja (niskaoja) 70 - 90 cm syvyydelle, jotta ylärinteestä mahdollisesti valuva vesi ohjautuisi rakennuksen ohi (avo-ojaan). Putkesta ei näytä tulevan vettä edes keväisin. Niskaojaa kaivettaessa yläpihan maa näytti olevan kuivaa ja kiinteätä savimaata siis ainakin 90 cm syvyyteen. Kellarikerroksen maanalaisten seinien kosteuden syynä on todennäköisesti seiniin kohdistuva maakosteus ja anturan kautta nouseva kapilaarinen kosteus. Joka tapauksessa seinien vierustat pitää avata ja asentaa patolevyt + lämpöeristeet (tai fuktisolit).
Kysymys: Kun seinustat kuitenkin avataan, niin tällaisessakin tapauksessa asennetaan kaivantoon yleensä (aina?) salaojaputket + tarkastuskaivot sekä poistoputki (tässä tapauksessa avo-ojaan)? Vai kannattaisiko/voisiko putkiston jättää pois?
Paikallisista olosuhteista riippuu käytännössä. Määräykset ja normit taas tehty yleisiksi, mutta niiden mukaan kun vähintään tekee niin ei tule myöhemmin ongelmia. Vaikka siitä vedestä ei niitä koskaan olisi ollutkaan.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Anturan alla oleva hieno hiekka
Kapillaarinen kosteuden imeytyminen rakenteisiin on ehkä suurin kosteustekninen ongelma kaikessa rakennuskannassamme. Siihen ei auta pelkkkä salaojitus anturan alapuolelle, kun savimaassa kapillaarisuus esim. voi olla jopa 300 m.
100 mm sepeliä salaojitusputken alla on vain yksi osa salaojitusrakenteita, tarvitaan myös pystysalaojitus vedenpaineen ehkäisemiseksi maaperän ja perustuksen välillä.
Uudisrakennuksissa kapillaarisuutta voidaan ohjeiden mukaisesti katkaista huokoisella puhtaalla sepelikerroksella anturan alla. Korjausrakentamisessa tämän asentaminen ei ole käytännössä mahdollista. Siksi on yritettävä jotain muuta konstia. Koska kellaria otettaessa asuinkäyttöön on lämmöneristystä harkittava muutenkin, niin huokoisen hengittävän vesihöyrynvastuksettoman salaojittavan eristeen käyttö on kätevä keino. Saadaan samalla oikeaoppisesti lämmöneristeet ulommaiseksi ja nostettua perustuksen lämpötilaa, samalla estäen lämmitysenergian siirtymistä epätaloudellisesti maaperään.
Asentamalla hyvä lämmöneristys, nousee sokkelin lämpötila ja kosteus alkaa siirtymään vesihöyryn osapaineiden avulla ulos kohti maata. Mitä paksumpi on lämmöneristyskerros, sitä suurempi höyrynpaineen ero ja tehokkaampi kuivuminen. Rakenne toimii automaattisena kuivaajana koko perustuksen käyttöiän.
Mitä syvemmällä maaperässä antura ja perustus sijaitsee, sitä paksempaa eristyskerrosta voidaan suositella, riittävän kuivaamisen takaamiseksi. 100 mm kerrosta voidaan pitää kellariperustuksessa miniminä ja 200 mm suositeltavana. Kombromissina voidaan myös käyttää alaosassa paksumpaa eristystä tai lämmöneristettyjä salaojitusmoduuleja.
Kosteusvaurioiden korjaamisessa lämmöneristämisen ajatus tulee kääntää päälaelleen, oikeastaan eristämmekin lämpöä vastaan ei kylmää. Maaperän lämpiäminen talon reunoilla ja lattian alla voi aiheuttaa viheliäisiä kosteusongelmia sisäpuolen tiiviiden pintojen taakse. Muovimattojen hajoavat liimat monissa julkisissa rakennuksissa ovat tunnettuja päästöjenkin aiheuttajia ja sisäilman pilaajia.
Salaojaputkien ja tarkastuskaivojen asentaminen takaa ainakin paremmat yöunet, sekä mahdollisessa myyntitilanteessa ei tarvitse selitellä.
100 mm sepeliä salaojitusputken alla on vain yksi osa salaojitusrakenteita, tarvitaan myös pystysalaojitus vedenpaineen ehkäisemiseksi maaperän ja perustuksen välillä.
Uudisrakennuksissa kapillaarisuutta voidaan ohjeiden mukaisesti katkaista huokoisella puhtaalla sepelikerroksella anturan alla. Korjausrakentamisessa tämän asentaminen ei ole käytännössä mahdollista. Siksi on yritettävä jotain muuta konstia. Koska kellaria otettaessa asuinkäyttöön on lämmöneristystä harkittava muutenkin, niin huokoisen hengittävän vesihöyrynvastuksettoman salaojittavan eristeen käyttö on kätevä keino. Saadaan samalla oikeaoppisesti lämmöneristeet ulommaiseksi ja nostettua perustuksen lämpötilaa, samalla estäen lämmitysenergian siirtymistä epätaloudellisesti maaperään.
Asentamalla hyvä lämmöneristys, nousee sokkelin lämpötila ja kosteus alkaa siirtymään vesihöyryn osapaineiden avulla ulos kohti maata. Mitä paksumpi on lämmöneristyskerros, sitä suurempi höyrynpaineen ero ja tehokkaampi kuivuminen. Rakenne toimii automaattisena kuivaajana koko perustuksen käyttöiän.
Mitä syvemmällä maaperässä antura ja perustus sijaitsee, sitä paksempaa eristyskerrosta voidaan suositella, riittävän kuivaamisen takaamiseksi. 100 mm kerrosta voidaan pitää kellariperustuksessa miniminä ja 200 mm suositeltavana. Kombromissina voidaan myös käyttää alaosassa paksumpaa eristystä tai lämmöneristettyjä salaojitusmoduuleja.
Kosteusvaurioiden korjaamisessa lämmöneristämisen ajatus tulee kääntää päälaelleen, oikeastaan eristämmekin lämpöä vastaan ei kylmää. Maaperän lämpiäminen talon reunoilla ja lattian alla voi aiheuttaa viheliäisiä kosteusongelmia sisäpuolen tiiviiden pintojen taakse. Muovimattojen hajoavat liimat monissa julkisissa rakennuksissa ovat tunnettuja päästöjenkin aiheuttajia ja sisäilman pilaajia.
Salaojaputkien ja tarkastuskaivojen asentaminen takaa ainakin paremmat yöunet, sekä mahdollisessa myyntitilanteessa ei tarvitse selitellä.
-
kakkaroolari
- Jäsen
- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Anturan alla oleva hieno hiekka
Ei se salaoja välttämättä turha ole, esimerkiksi roudan sulaessa maaperä voi olla täysin kyllästynyt vedellä kun hulevedet imeytyvät yhtäkkiä alas. Pääseepähän kerran vuoteen salaojat toimintaan. On myös aika halpa laittaa ja saattaa myös nostaa torpan arvoa jonkun silmissä.Ripa7 kirjoitti:*snip*
Kysymys 2: Jos salaojaputket asennetaan suositussyvyyteen (20 - 30 cm anturan alareunan alapuolelle), jäisi putken alle vielä ainakin 25 -30 cm hienoa hiekkaa. Sen lisäksi putken alle pitäisi ilmeisesti laittaa vielä pieni kerros salaojasepeliä. Eli tulisiko salaojaputkissa kulkemaan lainkaan vettä ?