Näköesteaita halvalla

[poloinen]

Näköesteaitaa ajattelin ruveta väsäämään 1,50m x 40m pituiselle alueelle (vilkastie vieressä). Mahtaisko maalattu vaneri kestää tuollaista rasitusta tai ylipäätään kyllästämätön puu ?

[lmfmis]

Tuijat, 15 eur metri. Ikivihreä.

Ristikko ja humala kasvamaan siihen, vähän ristikon hinnasta kiinni...tiputtaa lehdet.

Vaneri ei kestä maalaamatta ja maali maksaa. Tavallinen lauta kestää jos irti maasta riittävästi. Kakkosnelonen kestää jo hyvin.

[tuuma]

Tuijat, 15 eur metri. Ikivihreä.

Ristikko ja humala kasvamaan siihen, vähän ristikon hinnasta kiinni...tiputtaa lehdet.

Vaneri ei kestä maalaamatta ja maali maksaa. Tavallinen lauta kestää jos irti maasta riittävästi. Kakkosnelonen kestää jo hyvin.

Komppaan Imfmistä.

Eipä tullut katsottua paikkakuntaa mutta kaava-aluella luvanvaraista hommaa aitojen tekeminen ja siltikin kai 60cm menee läpi. Kasveille ja puille ei kukaan voi mitään jos sattuu rehevöitymään...

[Zaffodi]

Vaneri ei tuossa kestä ellei sitten käytä muottivaneria ja se on sitten hintavaa tavaraa.
Alle 1,20m aidan voi tehdä ilman lupaa, kannattaa tarkastaa rakennusvalvonnasta. Paikkakunnasta riippuen luvan korkeampaan saa joko helpolla tai ei sitten millään...

[vesahy]

Eipä tullut katsottua paikkakuntaa mutta kaava-aluella luvanvaraista hommaa aitojen tekeminen ja siltikin kai 60cm menee läpi. Kasveille ja puille ei kukaan voi mitään jos sattuu rehevöitymään...

Juu, mutta jos istutat puun ja se kasvaa niin suureksi, että haluat kaataa sen, niin se sitten on taas luvanvarainen homma....

[Ves_ku]

Sipilän hallitusohjelmaahan kuuluu puun kaatamisen vapauttaminen. Ehtinee toteutua ennen kuin aita on liian korkea

[sini]

Pitkän tähtäimen projektina orapihlaja, ja sen eteen väliaikaisesti jotain nopeammin kasvavaa, vaikka pajua. Pajua voi punoa ja leikata niin näyttää viimeistellylle eikä ryteikölle. Googlella kuvia 'elävä pajuaita' 'living willow hedge' 'living willow fence'

'Täyteaita', siis kivikori-systeemillä ohutta aitaa, voisi täyttää vaikka hakkeella. Verkot kyllä maksaa, kun on noin pitkä pätkä.

'Risuaita'

Linnunsiemenistä kylvettyä auringonkukkaa kolme neljä riviä. Kukiksi tarkoitettuja siemeniä en ole kokeillut kuin yhtä lajiketta, mutta se kasvoi selvästi matalammaksi ja vähemmän reheväksi kuin linnunsiemenistä kylvetty.

Kuormalavoista siltään, maalattuna tai eteen kasvamaan krassia, humalaa tms. nopeakasvuista 'pallet fence'

[jtbo]

Tämä on vähän vanha aihe, mutta nopein aita tulee polttopuista, mutta kyllä sillekkin hintaa tulee 40 metrille, itse olen saanut 10€ motti rankaa, osan ilmaiseksikin, mutta siinä on sitten kova työ tehdä pilkkeitä, metristä halkoa saisi pinottua suhteellisen ilmavasti aidanomaiseksi, jolloin kustannus ja työmäärä olisi pienempi.

Tuija on huono, 8 vuodessa on ehkä noin puoli metriä kasvua tullut, viimeisenä kahtena vuonna vasta on alkanut tulemaan reilu 10cm vuodessa, toki riippuu paikasta, jossain rannikolla se varmaan kasvaa hyvin, oraphilaja ja kuusi omalla tontilla päihittää kasvunopeudessa Tuijan.

4 metristä aitaa kuusesta saa odottaa, mutta kyllä se kasvaa joka vuosi, tienpenkoilta voi ilmaiseksi löytää taimia, nehän koneella kumminkin katkotaan joka vuosi, joten kustannus ei ole kovin suuri, mutta parimetriseksi kasvattaminenkin on vuosien projekti, eikä kovin reilun kuusen siirtäminen ollut takuuvarma juttu.

8 vuodessa olen saanut luonnonmukaisesti kuitenkin jonkin verran kuusia kasvamaan ja lehtipuuta harventamalla muutamien vuosien päästä alkaa olemaan jonkinlainen kuusiaita, ei ole hätäisen hommaa.

Kevytpeite lautarungossa voisi olla yksi edullisimmista, mutta onko se sitten nätti ja mitähän ne lupakuviot sitten mahtavat olla?

Käsittelemätön lauta voi kestää 4 vuottakin, mutta 40 metrille menee siinä paljon työtä ja ei sitä viitsisi edes 10 vuoden välein alkaa tekemään uusiksi.

Risuja vaakatasoon tukikeppien väliin, kova työ (lähinnä risujen roudaaminen), mutta risuja saa monesta paikkaa ilmaiseksi (joku metsuri varmaan tietää läheltä alueen, jossa on tehty raivausta), lahoaa sekin, mutta jos tekee tukikepit kyllästetystä, niin voi päältä täyttää aitaa vanhan tavaran painuessa.

Tuosta soveltaen voi tehdä peittävämmän risuaidan, pikkuvesuri tai kirves kannattaa hankkia, jos ei jo ole ja opetella teroitus, tylsällä työkalulla ei tee kuin vahinkoa:
http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/ ... t/aidakset

Heinäseipäitä ei enää oikein ole, mutta heinäseipäistä saisi näyttävän aidan.

Sitten jos kaava alkaa tulemaan haitaksi, niin voidaan miettiä taide-teoksen ja aidan eroa, tämä voi tulla esimerkiksi vastaan kevytpressusta tai kestopeitteestä tehdyn teoksen osalta, kuinka kaava sitten suhtautuu taideteokseen on kai viimekädessä kiinni kunnan/kaupungin päättäjistä.

[lehmikangas]

Käsittelemätön lauta voi kestää 4 vuottakin

Mitähän tämä "kestää" tarkoittaa? Sanoisin että vaikka laudat on maassa kasassa niin kestää neljä vuotta ja ovat edelleen lautoja. Itse en ole aitoja tehnyt, mutta mummolassa on ainakin vielä samoja aitoja pystyssä mitkä siellä oli 80-luvun alussa. Ja silloinkin ne oli kuulemma vanhoja. Jos lauta-aita on edes jollakin ajatuksella tehty, niin kestäähän se nyt vuosikymmeniä käsittelemättömänä. Väärin maalattuna ehkä ei.

[Rosvolinna]

Käsittelemätön puu kestää kyllä vuosikymmeniä, jos ei ole suorassa kosketuksessa maahan. Muovilla maalattu muutaman vuoden = alkaa pehmenemään.

[Rosvolinna]

Käsittelemätön puu kestää kyllä vuosikymmeniä, jos ei ole suorassa kosketuksessa maahan. Muovilla maalattu muutaman vuoden = alkaa pehmenemään.

[jtbo]

Käsittelemätön lauta voi kestää 4 vuottakin

Mitähän tämä "kestää" tarkoittaa? Sanoisin että vaikka laudat on maassa kasassa niin kestää neljä vuotta ja ovat edelleen lautoja. Itse en ole aitoja tehnyt, mutta mummolassa on ainakin vielä samoja aitoja pystyssä mitkä siellä oli 80-luvun alussa. Ja silloinkin ne oli kuulemma vanhoja. Jos lauta-aita on edes jollakin ajatuksella tehty, niin kestäähän se nyt vuosikymmeniä käsittelemättömänä. Väärin maalattuna ehkä ei.

Nykyajan nopeakasvuinen höttöpuu tahtoo alkaa haurastumaan sateen ja auringon vaikutuksesta, 4 vuoden iässä alkaa kovasti halkeilemaan ja vetää sen verran kovasti propelille, että jotain tarttee tehdä, tämän kertoo kokemus.

Turha muistella noita vanhoja, kyllä täälläkin löytyy 80 lukuisia käsittelemättömiä piiruja, jotka olleet maata vasten, nykyajan puuta kun samaan käyttöön on laitettu, niin se on 2 vuotta.

Puun syitä kannattaa tutkia, mitä tiuhemmassa syyt ovat, sitä paremmin puu kestää.

Sitten on puulajeissakin eroa todella paljon, halvassa olettamana mänty.

Jo ihan rakentamisessa lujuudessa on hurja ero jollain 80-lukulaisella tiuhasyisellä ja sillä mitä nykyään saa, sama puulaji, mutta lujuuskertoimia pitäisi lyödä ihan eritavalla päälle, jos samaan käytännön vahvuuteen haluaa päästä.

Tätä kertoo sekä oma kokemus, että paikallisen sahurin kokemus, joka tekee tuota tavaraa, sahuri useammassa polvessa ja kertoo ettei ole koskaan niin heikkoa puuta ollut mitä nykyinen tavara on.

En tiedä kuinka hyvin porukka ja normittajat tiedostavat sen kuinka erityisesti mänty on heikentynyt, vai onko se sitten taustalla kuuseen rakentamisessa siirtymisessä esim. Ruotsissa, mutta ero ei ole mitenkään vähäinen puun vahvuudessa.

Syyksi on veikkailtu liian harvassa kasvatuksesta liian hyviin kasvuolosuhteisiin kelien osalta, mutta mitään tarkkaa syytä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että tiuhassa ryteikössä kasvaneet puut vaikuttaisivat olevan parempaa tavaraa.

Kyllä sen huomaa myös pilkkeitä tehtäessä, harvasyinen mänty halkeaa todella helposti verrattuna hitaasti kasvaneeseen tiuhasyiseen mäntyyn.

Sanotaanhan sitä ettei mikään hyvä synny nopeasti, pitänee siis paikkansa myös puun suhteen?

[lapanen]

Jos meinaat aitatolpat tehdä puusta, niin kannattaa teroitetut päät polttaa vaikka toholla saadaksesi hiiltyneet pinnat. Vaikuttaa kestävyyteen huimasti.

[lehmikangas]

Nykyajan nopeakasvuinen höttöpuu tahtoo alkaa haurastumaan sateen ja auringon vaikutuksesta, 4 vuoden iässä alkaa kovasti halkeilemaan ja vetää sen verran kovasti propelille

Kiitos vielä vastauksesta. Ilman muuta myönnetään että tarjolla on usein aivan luokatonta puutavaraa ja siten käsittelemättömän puun kesto varmasti heikentyy oleellisesti. En tullut ajateltua asiaa tämän kannalta kunnolla.

Harmittaa monin paikoin omissakin tekeleissä että on laittanut niin harvasyistä ja nuorta puuta. Ei vaan ole helposti tarjolla kunnollista ja aina ei voi jäädä odottamaankaan.

[jtbo]

Nykyajan nopeakasvuinen höttöpuu tahtoo alkaa haurastumaan sateen ja auringon vaikutuksesta, 4 vuoden iässä alkaa kovasti halkeilemaan ja vetää sen verran kovasti propelille

Kiitos vielä vastauksesta. Ilman muuta myönnetään että tarjolla on usein aivan luokatonta puutavaraa ja siten käsittelemättömän puun kesto varmasti heikentyy oleellisesti. En tullut ajateltua asiaa tämän kannalta kunnolla.

Harmittaa monin paikoin omissakin tekeleissä että on laittanut niin harvasyistä ja nuorta puuta. Ei vaan ole helposti tarjolla kunnollista ja aina ei voi jäädä odottamaankaan.

Sehän se on ongelma tuo saatavuus, sahurit valittelee, kun eivät saa kunnon puuta enää, onko sitten niin, että vanhoja metsiä ei enää ole vai eikö sitten vaan tule hakkuita niihin. Sekin voi olla, että hyvää vanhaa puuta kun on vähemmän tarjolla, odottelevat nyt sitten että siitä alkaisi saamaan parempaa hintaa.

Vuosi takaperin taisi olla yksi liki 130 vuotias mänty, siitäkään ei sahatavarksi ollut, mutta pienin sitten polttopuuksi, ei ollut kummoinen tyvihalkaisija, mutta kyllä Fiskarsilla hommasta ei tullut sitten yhtään mitään, niin tiukkaa punaista honkaa, että itku meinasi tulla, piti sitten vähän kilpavarustella painavempi kirves ja kiila, että alkoi homma luistamaan.

Teollisuusmetsästä ei tuota hyvää tavaraa tahdo tulla, mutta ehkä isommat rautakaupat jostain kauempaa tai ulkomailta saavat vielä hankittua pieniä eriä parempaakin tavaraa.

Sinällään aita kannattaa tehdä kuulemma kuusesta, siinä on sitä pihkaa sen verran aina, että väittävät sen kestävän paljon paremmin kuin mänty ja koivuhan lahoaa melkein kun selkänsä kääntää.

Entisaikaan kai tekivät tolpat kuusesta, hirsimökeissäkin kai vähintään alin kerros on pyritty kuusesta tekemään, ei ole tosin omakohtaista kokemusta, mutta tuo on mitä muistelen vanhojen puun kanssa touhunneiden ukkojen haastelleen.

Kaipa tuossakin on alueellisia eroja ollut. Naapurin taloudessakin on tuota perimätietoa, kun maanviljelystä on harjoitettu jo 1800 luvulla saman suvun toimesta, edelleen useampi polvi asuttaa tilaa ja kuulemma on asutettu paljon ennenkin mitä kirkon kirjoissa kerrotaan, sen kun muistaisikin kaikki vanhat jutut, rakentamisestakin on paljon hukkunut perimätietoa sukupolvien myötä.