Maalämpö vai ilma-vesi?

[Khyron]

Molemmista ratkaisuista tulee kuitenkin pääasiallisesti sähkölämmittimiä kovilla pakkasilla, mikä sinänsä osaltaan nostaa valtakunnan sähkönkulutuksen maksimia pakkaskeleillä niin että uutisissa ollaan taas huolestuneita sähköntuotannon riittävyydestä.

Toihan on mitoituskysymys, jos on mitoitettu täystehoiseksi mlp ni ei siinä sähkövastuksia tarvita lämmittämiseen.

Olet toki ihan oikeassa, että ei ole teknologian vika jos sen toteutus on mitoitettu alakanttiin.
Tässä on ehkä kaksi "muttaa":
1) Ellet ole asiantuntija tuollaisen mitoittamisessa, niin milläpä sen etukäteen varmistat että lopputulos on sellainen, että ne vastukset ovat todellakin vain varalla, eivät mukana siinä mitoitetussa tehossa? Meinaan että minäkin kyseenalaistin alkuperäisen mitoituslaskelman mm. siltä pohjalta että hatara käsitykseni talon maksimitehontarpeesta (josta ei ollut mitattua tietoa olemassa) erosi hyvin paljon ensin tarjotusta, mutta mistäpä sitä olisin osannut tietää, miten pumppuvalmistajan mitoituslaskin toimii, ja miten lämpöpumpun oma logiikka säätää kaivosta otettavan ja vastuksilla tehtävän lämmön suhdetta. Onneksi kuitenkin tuli porautettua edes 10 metriä lisää aktiivista syvyyttä kaivoon.
2) Miten paljon olet valmis laittamaan rahaa lisää tiskiin siltä varalta, että tulee se vuosisadan kylmin talvi, tai kovin pakkasviikko miesmuistiin? Se varalla oleva tehohan kuitenkin maksaa sekä hankittaessa (kaivon porauksessa suoraviivaisesti per metri, ja riippuen siitä tarvitseeko pumppu vaihtaa järeämpään malliin pumppumallien hinnanero + mahdollisesti isompi puskurivaraaja estämään katkokäyntiä kesällä), että käytössä (isomman pumpun isommat käyttökustannukset).

1) Ei toki onnistukkaan ilman osaamista, tietty se että pyytää useemman tarjouksen, ja jos sattuu tietämään että maalämpöfuurmilta saa kanssa pyydettyä mitoituslaskelman, joka oletettavasti on siten neutraali ettei kyseinen laskija ole tekemässä tarjousta. Ja tota vastuksilla ja kaivosta otettavan lämmön suhteen säätämistä en oikein ymmärrä, siis että mitä sillä meinaat. Kun jos kaivosta saadaan tarvittava energia niin vastuksia ei tarvita, jollei saada niin loppu tehdään vastuksilla, ei siinä pitäs mitään ihmeellistä olla.

2) Tuskin kovinkaan monessa paikassa varaudutaan vuosisadan kylmimpään talveen, tai siis siihen että tulee hetkellisesti kovat pakkaset. Miten isompi pumppu on kalliimpi käyttää mitä pienempi? Siis siinä normaalissa käytössä jolloin ei olla ylitetty pienemmän pumpun tehoa.

[eesau]

1) Ei toki onnistukkaan ilman osaamista, tietty se että pyytää useemman tarjouksen, ja jos sattuu tietämään että maalämpöfuurmilta saa kanssa pyydettyä mitoituslaskelman, joka oletettavasti on siten neutraali ettei kyseinen laskija ole tekemässä tarjousta. Ja tota vastuksilla ja kaivosta otettavan lämmön suhteen säätämistä en oikein ymmärrä, siis että mitä sillä meinaat. Kun jos kaivosta saadaan tarvittava energia niin vastuksia ei tarvita, jollei saada niin loppu tehdään vastuksilla, ei siinä pitäs mitään ihmeellistä olla.

Loogisesti se kai näin olisi. Vaan niinpä vaan meillä oleva pumppu joskus näkyy tuottavan esim. 50-asteista vettä lämmitykseen ilman vastuksia, ja joskus käyttää apuna vastuksia. Tietenkään en voi tietää mikä on varsinainen lämmityksen tehontarve kussakin tilanteessa, kun ei ole energiamittaria verkostossa. Tietenkään vastuksia ei ole millään logiikalla järkevää käyttää jos ei olla lähellä pelkän pumpun suorityskyvyn rajoja, joten mitoittamalla reilusti tähän asiaan ei kai sitten juuri törmäisi.

2) Tuskin kovinkaan monessa paikassa varaudutaan vuosisadan kylmimpään talveen, tai siis siihen että tulee hetkellisesti kovat pakkaset. Miten isompi pumppu on kalliimpi käyttää mitä pienempi? Siis siinä normaalissa käytössä jolloin ei olla ylitetty pienemmän pumpun tehoa.

Tuollainen kuva miulle on jäänyt, mutta voin toki olla väärässä. Näkyy siellä maalämpöfoorumillakin olevan asiasta kahdenlaisia mielipiteitä. Lisäksi ainakin Niben ja Boschin esitteistä löysin molemmista haulla ajatuksen, että "optimimitoitus" eli osamitoitus olisi pitempien käyntijaksojen myötä myös käytössä taloudellisempi ratkaisu. Voihan se olla tietty ihan silkkaa tuubaa jolla yritetään perustella miksi se edullisempi pienempi pumppu riittää, mutta miulla ei sinänsä ole kyllä mitään mielenkiintoa tästä sen enempää argumentoida koska en ole mikään asiantuntija.

[Khyron]

1) Ei toki onnistukkaan ilman osaamista, tietty se että pyytää useemman tarjouksen, ja jos sattuu tietämään että maalämpöfuurmilta saa kanssa pyydettyä mitoituslaskelman, joka oletettavasti on siten neutraali ettei kyseinen laskija ole tekemässä tarjousta. Ja tota vastuksilla ja kaivosta otettavan lämmön suhteen säätämistä en oikein ymmärrä, siis että mitä sillä meinaat. Kun jos kaivosta saadaan tarvittava energia niin vastuksia ei tarvita, jollei saada niin loppu tehdään vastuksilla, ei siinä pitäs mitään ihmeellistä olla.

Loogisesti se kai näin olisi. Vaan niinpä vaan meillä oleva pumppu joskus näkyy tuottavan esim. 50-asteista vettä lämmitykseen ilman vastuksia, ja joskus käyttää apuna vastuksia. Tietenkään en voi tietää mikä on varsinainen lämmityksen tehontarve kussakin tilanteessa, kun ei ole energiamittaria verkostossa. Tietenkään vastuksia ei ole millään logiikalla järkevää käyttää jos ei olla lähellä pelkän pumpun suorityskyvyn rajoja, joten mitoittamalla reilusti tähän asiaan ei kai sitten juuri törmäisi.

Vaihtoventtiilipumput käyttää vastuksia ainakin legionellan tappamiseen.

2) Tuskin kovinkaan monessa paikassa varaudutaan vuosisadan kylmimpään talveen, tai siis siihen että tulee hetkellisesti kovat pakkaset. Miten isompi pumppu on kalliimpi käyttää mitä pienempi? Siis siinä normaalissa käytössä jolloin ei olla ylitetty pienemmän pumpun tehoa.

Tuollainen kuva miulle on jäänyt, mutta voin toki olla väärässä. Näkyy siellä maalämpöfoorumillakin olevan asiasta kahdenlaisia mielipiteitä. Lisäksi ainakin Niben ja Boschin esitteistä löysin molemmista haulla ajatuksen, että "optimimitoitus" eli osamitoitus olisi pitempien käyntijaksojen myötä myös käytössä taloudellisempi ratkaisu. Voihan se olla tietty ihan silkkaa tuubaa jolla yritetään perustella miksi se edullisempi pienempi pumppu riittää, mutta miulla ei sinänsä ole kyllä mitään mielenkiintoa tästä sen enempää argumentoida koska en ole mikään asiantuntija.

Pätkäkäynti tappaa pidemmällä ajalla pumpun, koska käynnistykset on se mikä kompressorin hajottaa. Sikäli pidemmät käyntijaksot on parempia. Mää oletin et tarkotit käytön kalliudella sitä et sähköä kuluis enemmän saman energian tuottamiseen.

Osamitoituksella on sekin etu kaivosta tulee matalampi, jos tietää sähkön hinnan (tulevaisuudessa) niin sehän helppo laskea paljonko osamitoituksella säästää:) Lieneekö osamitoituksella tai täysteholla lämmittävien keskuudessa hirveetä eroa tyytyväisyydessä, veikkaisin et ne jotka ei o tyytyväisiä on saanu joko todella alimitoitetun kaivon tai sitten jotenkin muuten huonon asennuksen/pumpun.

Meillä on täysteho ja tuolla se käy ja kukkuu ilman et pitää vahtia, mikä on pääasia. Kaks anturia on menny rikki jotka vaihtu takuuseen, onneks lämmityskauden ulkopuolella.

[Pula-aika]

Ehdottomasti kyllä täystehomitoitus, jos kerran maalämpöä aletaan laittamaan. Kukaan ei pysty sanomaan mitä sähkö tulevaisuudessa maksaa pakkaskausina, saattaa hyvinkin tulla hintoihinsa. Pätkäkäynnistä pääsee eroon puskurivaraajalla.

[Laurakaisa]

Meillä on v. 1953 valmistuneessa normaalia perusnoppaa vähän isommassa rintamamiestalossa ollut alun perin puulämmitys, joka oli muutettu jossain vaiheessa öljyksi. Samat meiningit eli öljyvehkeet olivat tiensä päässä eikä haluttu enää öljyyn satsata. Me tehtiin se maalämpöremppa kevättalvella ja keväällä 2011, se oli siitä ihana vuosi että hallitus halusi tukea keskiluokkaa kaikkien teidän verorahoilla ja energia-avustuksesta otettiin ko. vuodeksi tulorajat pois. Saatiin siis kompensaatiota sekä töistä että vehkeistä, mikä oli aika isoon investointiin mittava tuki.

Patteriverkosto on alkuperäinen, siis noille 50-luvun puukeskuslämmityssysteemeille silloin mitoitettu eli meillä on suurin osa seinistä isojen patterien peitossa, joista suurin osa on 2-lehtisiä, isoin patteri olohuoneessa vain 1-lehtinen. Myöhemmin verkostoa on vielä täydennetty kahdella puhallinkonvektorilla, johon perheen insinööri on ihan ite rakennellut kesäksi maaviileän. Lähinnä tuo sen takia, kun yläkerrassa tuppasi olla kesällä kauhean kuuma ja talvella kylmä.

Meillä oli kellarissa vielä vähän huterat alkuperäiset sähköt osittain ja sitä mlp:n sähkövastusta ei oikein uskaltanut laittaa päälle ekoina talvina. Sittemmin sähötkin on restauroitu, mutta jotenkin vaan jäi päälle se, ettei sitä sähkövastusta ole tullut pidetyksi päällä senkään jälkeen. Meillä on Gebwellin joku pumppu jonka tiedot saattaa löytyä täältä jostain vanhoista ketjuista tai blogista...

Meillä minä arvostan sitä, että talo lämpiää, lasku ei ole hirveä eikä lämmityksen eteen tarvitse tehdä pakosti muuta kuin maksaa se lasku. Siihen tuo mlp on ollut kyllä passeli ratkaisu. Joskus kovilla pakkasilla, joita ei enää tällä vuosikymmenellä ole juuri ollut, lämmitellään keittiön leivinuunia ihan tarpeeseen, muuten sen lämmittäminen on enempi filistelyä kuin lämmöntuotantoa. Ja jos joku haluaa pusata ja tuunata talotekniikan kanssa niin tuon maaviileän askartelulla saa kyllä sitten toteuttaa sitä puolta, niitä systeemejä kun ei kauheasti valmiina kaupasta vissiin ole ostettavissa ainakaan sopuhintaan.

Emmäävaihtais. Hirmu hyvin on pelittänyt.

[koeffte]

Maalämpö on ollut 2015/8 saakka
Ivt c9 ja 180m reikä.

Pumpun kulutus n. 8500kwh vastukset 0kwh

Aikaisemmin öljy 2800-3000l ja myöhemmin pellettiä 5000-6000kg

Voin suositella.