Kellari kuivaksi raakatilaksi

[SirDuke]

Hei,

Vuoden rintsikassa asuneena pohdin kellarimme kohtaloa. Salaojattoman talomme kellari on lisäeristämätön ja lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Siisti, vain lievästi kellarille haiseva, ja kosteuskin maltillinen (noin 10 %-yks. isompi kuin asuinkerroksissa). Seinissä suolajälkiä nousevasta ja haihtuvasta kosteudesta, lattian maalikerros joistain paikoista kupruillut ja yhdestä kohtaa korkannut. Yhdessä varastohuoneessa kosteus näkyy kovilla sateilla ulkoseinän alareunassa kapeina läiskinä. Mitään pommia siellä tuskin muhii, joskin tämä perustuu ainoastaan useamman asiantuntijan aisteihin ja ilmamittalaitteisiin. Silti mikään ei viittaa sen suurempiin ongelmiin.

Koska taloudessamme asuu homeelle herkistynyt, ei kostea/viileä kellari ole se ideaalisin tuloilman lähde. Siksipä kellarin ilmanvaihto on eristetty muista asuinkerroksista; kellarista tukittiin tuloilmaventtiilit yhtä lukuun ottamatta ja asennettiin poistokone huristamaan ilmat pihalle. Asuinkerroksiin asennettiin neljä tuloilmaventtiiliä.

Kellari on pihasaunan ja riittävän varastotilan johdosta pyykinpesua lukuun ottamatta tarpeeton, joten useamman kympin salaoja-/eristys-/maapohjanvaihtoremontti ei houkuttele. Haluaisin siitä kuitenkin mahdollisimman itiövapaan ts. kuivan tilan mahdollisimman pienellä vaivalla ja rahalla.

Pitkän alustuksen jälkeen kaipaan sekä faktaa että kokemuksia. Kannattaako betonilattian kova pinnoitemaali poistaa? Kosteus haihtuisi paremmin (ja ohjautuisi poistokoneen avulla pihalle), betoni pysyisi kuivempana ja epäotollisempana homekasvustoille. Onnistuuko tämä jollain hiomakonstilla, vai pitääkö piikata? Jos pitää piikata, leviääkö pinnoitteen alla oletettavasti muhiva itiöstö tasoitteeksi päälle valettavaan kosteaan betoniin? Ennen kuin valu kuivaa, homeilla lienee optimaaliset kasvuolosuhteet. En viitsisi riskeerata.

Ajattelin myös soodapuhalluttaa kaikki pinnat ja roiskaista kalkkimaalit seinille. Pölyjä emme tahdo sisätiloihin, onko sen leviäminen mahdollista estää tehokkaasti? Yrittäjä luonnollisesti nyökkäilee, mutta kokemus on osoittanut monen osaajan ammattitaidon perustuvan liialliseen optimistisuuteen…
Tuleeko mieleen muita huomioonotettavia seikkoja?

[Matti Alander]

Kuten oletkin oivaltanut on rintamamiestalon kellari alkuperäiseltä rakenteeltaan sisäänpäin kuivuva. Pintoja ei saisi pinnoittaa ja ilmanvaihdosta on huolehdittava. Rintamamiestalon piipussa puolet on ilmanvaihdon hormeja ja kellarista löytyy korvausilman räppänöitä.
Jo tavaran varastoiminen seiniä tai lattiaa vasten saattaa aiheuttaa lieviä ongelmia kuivumisen kanssa.
Suola läiskät seinissä viittaa siihen, että kaikki ei ulkopuolella ole aivan viimeisen päälle. Onkohan maakallistukset kunnossa ja rännivesien ohjaus ?
Talo on jo varsin iäkäs ja kyllähän peruskorjauksen tarve kolkuttaa jo ovella. Parasta sen aloittaminen olisi ulkopuolelta. Kesäaikainen kondenssi rasittaa viileitä betonipintoja ja kapillaarisuus puskee maalipintaa irti. Lattian alla sijaitsevat betoniset viemäriputketkaan eivät enää ole uutta vastaavia.
Ensiapuna voisi suositella, tuuletuksen varmistamista ja pintavesien ohjauksen toimivuuden tarkistamista. Pidemmän päälle peruskorjaus painaa päälle ja mitä pikemmin toteutat, sitä turvallisempi on talossakin asua. Yleisesti kunnossa olevat rakenteet nostavat talon arvoa ja edesauttavat talon säilymistä asuinkuntoisena mahdollisimman pitkään.

[Matti Alander]

Toisinaan kellarin lattian kupruilua on aiheuttanut myös vuotavat painuneet viemäriputket, jotka kastelevat alustäyttöä.
Niitä pystyy kuvaamalla tarkistamaan, mutta ovat rintamamiestalossa niin vanhoja, että uusiminen tiiveiksi muovisiksi olisi kannattavaa.
Jos tukkeentumista esiintyy, niin se on merkki vaurioidenkin mahdollisuudesta, painunut putki vetää huonosti.
Pitkään vuotaneet betoniviemärit eivät ole niitä kaikkein mukavampia kaiveltavia, helposti maaperä saastunut mustaksi parikymmentäkin senttiä putken ympäriltä.
Sitten kun betoniviemärit on uusittu voikin tulla toinen ylläri, jopa vettä kellariin. Harva betoniviemäri onkin myös toiminut salaojana talon alla. Näistä syntyy sitten niitä kunnallisen verkon parjaamia vuotovesiä, joita monissa kaupungeissa yli 50 prosenttia jätevesistä.
Sukittamisiakin harrastetaan, mutta jos lattia on huonokuntoinenkin, niin melkein sitten jo kannattaa sekin uusia viemäriremontin yhteydessä. Lämmöneristää ja asentaa kapillaarikatkot, maaperää kannattaa lämmittää mahdollisimman vähän. Se vaikuttaa kosteustekniseen toimintaan, sekä energiatalouteenkin.
Remonttia riittää, mutta sitä pystyy toteuttamaan vain rahavarojen ehdoilla. Kuitenkin kannattaa ajatella, että työ tehdään 50 vuodeksi eteenpäin.
Paljon näissä rintamamiestaloissa käyneenä, kuuluu kellarin varustukseen usein hellakoukkuja ja harjateräksiä, näillä huolletaan viemäreitä. Nykyiset muoviputket ovat hämmästyttävän kestäviä ja toimintavarmoja. Niitä alettiin asentaa jo 60 luvun loppupuolella ja saattavat olla vieläkin lähes uuden veroisia. Silloin niiden kestävyyttä epäiltiin paljonkin, mutta erinomaisesti ovat toimineet. 110 mm putki toimii vieläkin paremmin, kuin omakotitaloon liian suuri 160 mm, joita jonkin verran tullut vastaan ongelmineen.

[cri]

Parivuotta sitten, samanlaisessa kohteessa laitoin kellariin ilmankuivaimen. Olisko ollut Bauhaus 80€. Ilma parani ja vieno kellarin tuoksu katosi. Asensin tavoitteeksi 50% ilmankosteuden. Laite käy lähes kokoajan.

Suosittelen, antaa aikaa projektille.

Itse aloitin helpoimmasta, ja avasin pienen varaston lattian ja harjoittelin sillä. Heti kohta tulin tulokseen, että aloitan salaojista.

[hnu1]

Moro!

Meillä on tänä kesänä kellarin kosteus huidellut ihan huippulukemissa. Kovien helteiden aikana tultiin heinäkuun lopulla kotiin kahden viikon lomareissun jälkeen ja kosteusmittari näytti 95% ja talossa oli voimakas tunkkainen haju. Satanut ei ollut pitkään aikaan. Sitten kun tuli vielä kunnon ukkossade, mittari näytti yli 100 %.

Kesäkuun alussa olin laittanut kellarin ikkunoihin verkot, että kellari tuulettuisi. Tuntui siltä, että ulkona ilma oli niin kosteaa, että kosteus tunki myös sisälle. Pistin ikkunat kiinni ja kosteuden poistajan päälle ja ilmalämpöpumpun kosteudenpoistomoodiin. Näin kosteus putosi 60:een prosenttiin ja on pysynyt siinä toista kuukautta, kun koneet ovat koko ajan päällä.

Näin pahaa kosteusongelmaa ei ole esiintynyt koskaan ennen. Voisikohan asiaan vaikuttaa se, että talon pohjaviemäri meni tukkoon viime kesänä 2017. Pumppuautomies kävi avaamassa sen painevedellä. Betoniputki oli poikki ja varmaan talon alle meni aika paljon vettä. Putki korjattiin sukittamalla ja viemäri vetää hyvin. Varmaan sukituksessakin viemärin pesuvettä valui maahan. Pari päivää asentajilla oli kuivuri kellarissa, mutta eihän se maan sisään valunutta vettä voinut kuivata.

Maalasin keväällä saunan lattian Betolux akva maalilla ja se on pysynyt hyvin. Pukuhuoneen lattiaa en maalannut koska se oli säilynyt putkiremontissa paremmin. Alkukesästä huomasin, että pukuhuoneen lattian maali kupruili ja betonista tuli silkkaa vettä sisään maalin alta.

Olisikohan tässä tehtävissä jotain muuta kosteuden poistamiseksi kuin pitää kuivurit päällä koko ajan?

Onko ylipäänsä mitään järkeä pitää ikkunoita auki tuulettamisen takia muuten kuin ehkä kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa. Juhannuksena ilma alkaa olla jo niin kosteaa, että siitä ei liene kuin haittaa?

t. Hanu

[kakkaroolari]

Juu helleilma on niin kosteaa että tiivistyy helposti kylmiin kellarin pintoihin. Ei tosiaan kannata tuulettaa kovilla helteillä.

[hnu1]

Tänään kävi salaojafirman mies tutkimassa tilannetta. Oli kyllä poikkeuksellisen fiksu kaveri ovelta ovelle myyjän lähettämäksi. Yhdessä todettiin, että kesän kosteus johtui siitä kun hellekesän lämpö aiheutti kosteuden tiivistymisen kellariin eikä 20 000 euron salaojaremontissa ole mitään järkeä, jos ei kellariin tehdä asuintiloja. Koneellinen kuivatus tarvittaessa riittää. Nyt oli muuten ensimmäinen kesä, kun piti laittaa ilp kuivausmoodiin. Nyt se pyörii jo lämmitysmoodissa
20 asteen pyynnillä ja kosteus on noin 50%.
Totesin sellaisen asian, että helpoin tapa kosteusmittarin kalibrointiin on katsoa netistä lähimmän Ilmatieteen laitoksen mittausaseman lukema ja viedä mittari ulos. Minulla on halpa elektroninen mittari joka näyttää ihan samaa lukemaa. Hiuskosteusmittarit näyttävät ihan liikaa, vaikka niitä on kalibroitu märillä pyyhkeillä, suolalla jne.

[Matti Alander]

Kyllä niitä fiksujakin myyntimiehiä on olemassa. Suurin piirtein oikei, että melkoisesti lämpimän ilman mukana grammoina tullut kosteutta kellariin. Kapillaarisesti sitä vielä tulee lisää ja joissakin kohteissa rännit kastelevat kulmia.
Pelkällä salaojitusremontilla ei paljonkaan saataisi aikaiseksi, vaatisi ehdottomasti myös pystysalaojituksen ja lämmöneristyksen. Lämmöneristyksellä kellarinseinän ulkopuolella poistettaisiin viileän seinän alaosan kesäaikainen kondenssi ja yläpuolen eristyksellä talviaikainenkin.
Kapillaarinen kosteudennousu taas saadaan työnnettyä hengittävällä salaojittavalla eristeellä ulos, ennen kuin se nousee rakenteisiin. Salaojittava eriste myös poistaa vedenpaineen mahdollisuuden maaperän ja kellarinseinän välissä.
Aivan viisas ohje, ettei tarvitse korjata ellei ole ongelmaa. Jos korjaa niin korjaa kunnolla, huolella ja laadukkaasti.