Öljystä eroon, mutta mikä tilalle

[Khyron]

Ilp on äärettömän tehokas laite siinä vaiheessa vuotta kun lämmitystarve on vähäinen: luultavasti ilpillä lämmittää leutoina aikoina halvemmalla kuin maalämmöllä (käyttöveden tarpeen takia tuota ei ole helppo kokeilla vaikka talossa olisikin sekä maalämpö että ilppi). Ilppi löytyy monesta maalämpötalosta siksikin, että se on usein halvempi tapa jäähdyttää kesällä kuin MLP:hen perustuvat jäähdytysratkaisut.

Maalämpöpumpun varustaminen jäähdytysmahdollisuudella on sikälikin erillistä ilppijäähdytystä huonompi vaihtoehto, että täysin erillisenä laitteen ilp tarjoaa vikasietoisuutta: jos MLP kiukuttelee, niin tuskin siihen vika tulee samaan aikaan ilpin vian kanssa.

Eli minusta ILP on ihan hyvä investointi silloinkin, kun ajatuksena on pitkällä tähtäimellä hankkia kuitenkin maalämpö.

Mites ilppi on halvempi tapa jäähdyttää? Mun käsittääkseni konvektorin asennuttaminen ja ilpin asennuttaminen on suunnillaan samoissa hinnoissa. Käyttökustannuksissa epäilisin mlp:n olevan halvempi. Tosin arvaan et ilpilläkään jäähdytyksessä ei tu merkittävää kulua koska jäähdytystä ei tarvi paljoa.

[JukkaI]

Mielestäni tuo kaukolämpö on vihonviimeinen vaihtoehto. Se on kallis kaikkine kuluineen. Tuossa joku kirjoitti, että 2600€/vuosi eli n.3000 litraa öljyä ;-)

Itse olen ilmalämpö fani. Mielestäni taloosi sopisi hieman tehokkaampi ilmasta veteen pumppu patterien lämmittäjäksi ja oleskelutiloihin ihan tavallinen ilmalämpöpumppu. Itse rakentaen ilma-vesi pumppu alle 2k€. Alkuvaiheessa öljykattilasi voisi toimia systeemin varaajana. Ilmalämpö ei toimi huippupakkasilla ja nykyinen öljykattila voisi olla varalla kylmimpiin öihin. Eli 345/20 vrk/vuosi ilma/öljylämmittäjä? kWh öljyllä tai suorasähköllä ovat melkoisen lähellä toisiaan hinnassa joten tuo sähkövastus on hyvä jatke ilmalämmölle.
Ilmalämmöllä ei mielestäni kannata nostaa varaajan lämpöjä suihkuveden tasolle. Pitää varaajan kiertoveden lämmitykseen riittävällä lämmöllä. Lämmin käyttövesi kannattaa ottaa sisään varaajan kautta ja laittaa se omaan suorasähkövaraajaan "tulistumaan" sinne 60-asteen nurkille.

Itse pärjäsin tuolla systeemillä 8-vuotta kunnes pumppu hajosi. Tilasin juuri uuden pumpun joka kustansi 1850€ toimitus kotiovelle. Huippupakkasille minulla oli suora sähkö ja nyt hommasin puukattilan koska tuota puuta saan helposti.

[rantapelto]

Oma ratkaisuni oli 3 vuotta sitten se että tilasin virosta viadrus valurautakattilan 1300€, 1500 litran varaajan suomesta 2000€ ja vaihdoin itse öljyn tilalle. Kokonaishinnaksi muodostui noin 5000€ putkineen/hilppeineen ja olen ollut tyytyväinen. Varaajan koko jäi pieneksi mutta isompaa ei vaan mahdu. Parin vuoden päästä oli jo säästetty öljyn silloisilla hinnoilla tuo investointi vaikka ostan puut valmiina metrin halkoina. Onhan tuosta vähän vaivaa mutta minua se ei haittaa.

[Aragorn]

Kaukolämmön kulut, lämmitys+käyttövesikustannukset 216e/kk, 4 asukasta. Talossa lämmitettäviä kuutioita 650, eli lämmityskulut kuutiota kohti 4e vuodessa. Perustamiskustannukset 13 vuotta sitten n.6800e. Lämmityskulut tippui puoleen öljyyn verrattuna. Kokonaispinta-ala talossa 321m2. Systeemi ollut täysin huoltovapaa. Se onko tämä "kallis" lämmitysmuoto on kovin suhteellista. Sille joka arvostaa mukavuutta, luotettavuutta ja täydellistä huoltovapautta se sopii hyvin.

[Khyron]

Ilmalämmöllä ei mielestäni kannata nostaa varaajan lämpöjä suihkuveden tasolle. Pitää varaajan kiertoveden lämmitykseen riittävällä lämmöllä. Lämmin käyttövesi kannattaa ottaa sisään varaajan kautta ja laittaa se omaan suorasähkövaraajaan "tulistumaan" sinne 60-asteen nurkille.

Miksei kannattaisi ajaa tulistuslämpöä erilliseen varaajaan jolla sitten hoidettas suihkuveden lopullinen lämmittäminen?

[lmfmis]

Miksei kannattaisi ajaa tulistuslämpöä erilliseen varaajaan jolla sitten hoidettas suihkuveden lopullinen lämmittäminen?

AIka turhaa säätämistä. Kaikki lämpö vain matalalämpövaraajaan josta otetaan esilämmitys käyttövedelle.

Loppulämmitys suihkukuumaksi on aika pieni lasku.

[Khyron]

Miksei kannattaisi ajaa tulistuslämpöä erilliseen varaajaan jolla sitten hoidettas suihkuveden lopullinen lämmittäminen?

AIka turhaa säätämistä. Kaikki lämpö vain matalalämpövaraajaan josta otetaan esilämmitys käyttövedelle.

Loppulämmitys suihkukuumaksi on aika pieni lasku.

Nojaa, noin (tulistin)maalänpöpumputkin sen tekee. Pitäs kyl joskus tehdä mittarointi lämpimälle vedelle et näkis tarkemmin paljonko siihen menee energiaa.

[Puulämmittäjä]

Jos kattilassa on paikka sähkövastuksille niin siihen 6-9 kw sähkövastus. LVI-kaupat myy ja asentaa. Sitten sähkövastuksen "pyyntö" 70 asteeseen ja öljypoltin "lomalle" yli 10 asteen pakkasilla öljypoltin käyttöön. Säätö kattilatermostaatilla 80 asteeseen. Öljypoltin lähtee "Päälle 74 asteen kohdalla ja sammuu 80 asteen kohdalla. Häiriön sattuessa sähkövastukset tulevat "apuun" 70 asteen kohdalla nostaen kattilan lämpötilan 72 asteeseen. Tämä halvin ratkaisu muuten kunnossa olevaan öljylämmitysjärjestelmään. Sähkövastuksen asennus kannattaa tehdä kesäaikaan koska kattilasta joutuu poistamaan vettä asennustyön aikana, mutta hommansa osaava LVI-asentaja tekee vastuksen lisäyksen muutamassa tunnissa jolloin talo ei ehdi paljonkaan viilenemään. Sähkömies voi tulla myöhemmin tekemään omat työnsä eli asentamaan sähkön syötön vastuksille. Maalämpöreiän poraaminen on kannattamaton ratkaisu varsinkin jos talo sattuu olemaan mäen päällä. Reikä ei pysy täynnä vedestä jota tarvitaan maalämpöpumpun etanoli kiertoputken ympärille. Tyhjä reikä ei lämmitä. Maaston pohjavesi pinta on ratkaiseva asia. Talvella ( esim. helmikuussa ) on yleensä pohjavesi alhaalla ja etenkin silloin maalämpöä tarvittaisi. Muistetaan vielä tämä. Maalämmöllä ei lämmitetä taloa. Maasta saadaan vain n. 4 asteista lämpöä. Sillä höyrystetään maalämpöpumpun freon kaasu nestemäisestä tilasta kaasumaiseksi joka ohjataan kompressorin imuun. Kompressori käydessään, siis sähköä käyttäen, muodostaa lämpöä jolla talo lämmitetään. Parempi vaihtoehto on poistoilmapumppu. Se on periaatteeltaan sama kun on maalämpöpumppukin, mutta siinä freon kaasutetaan talosta poistuvalla ilmastointi ilmalla. Säästyy 15000 € eli sen kallioreiän poraus kustannus. Poistoilmapumput maksavat noin 4500-6000€ mallista riippuen.. Jos on jo valmiina ilmastointi kanavat niin aina vaan parempi. Poistoilmapumppu hoitaa talon lämmityksen vesikierrolla / lämpimällä tuloilmalla sekä huolehtii lämpimän veden valmistuksesta. Kannattaa käydä kaupassa jonka oven päällä lukee. "Täällä myydään Nilan tai Nibe poistoilmapumppuja".

[Labyrint64]

Kannattaa huomioida että rintamamiestalossa poistoilman lämmönkeruu voi olla vaikeaa.
Olisipas mainio jos löytyisi vanhan talon piipun päälle tuleva poistoilman lämmönkeruujärjestelmä. Sellainen joka keräisi lämmöt myös takan ja kiukaan savuhormeista.
Meillä ainakin poistoilmat menee useaan eri hormiin. Käsittääkseni nuo poistoilmalämpöpumput tarvii koneellisen ilmanvaihdon?

[lmfmis]

Poistoilmapumppu on aina itsessään koneellinen ilmanvaihtaja. Ja jos piipun päällä olisi pelkkä lämmön talteenotto niin pysähtyisi sen ilman vapaakierto eli painovoimainen ilmanvaihtokin..

Mutta mutta.... ilma on niin kevyttä ja siis pienen lämpömäärän sisältävää ainetta ettei siitä saa paljoa lämpöä talteen. PILP onkin havaittu heikoksi lämmittimeksi foorumeilla....

[Puulämmittäjä]

Poistoilmapumpuissa on kaksi puhallinta. Toinen "puhaltaa"ulkoilmaa sisälle tuloilma putkiston kautta ja poistoilma-imuri poistaa lämmintä "käytettyä ja hajustettua" takaisin ulkoilmaan. Puhaltimien nopeudet säädetään niin että imuilma puhallin pyörii hiukan nopeammin jolloin taloon muodostuu pieni alipaine kuten nyky rakennusohjeiden muaan pitää ollakkin. Myös painovoimainen ilmanvaihto toimii alipaineen puolella.Talosta poistuvalla ilmavirralla höyrystetään kompressorille menevä freon kaasu. Poistoilman lämpötila alenee 21 asteesta lähelle nollaa joskus jopa pakkasen puolelle. Nibe F 470 on kiertokaasuna propaani eli nestekaasu. Toimii vielä yli 42 asteen pakkasella. Freon täytteiset ILP:t lopettavat hommansa jo noin 12-15 pakkasasteen kohdalla.

[Labyrint64]

Puulämmittäjä taitaa olla väärällä foorumilla. Tämä on rintamamiestalo.fi. Suurin osa rintamamiestaloista on vailla koneellista ilmanvaihtoa ja sellaisen asentaminen on iso riski. Esimerkiksi kerroksien väliset ilmavuodot rakenteiden läpi ja korvausilman vetäminen rakenteista.

[Labyrint64]

Poistoilmapumppu on aina itsessään koneellinen ilmanvaihtaja. Ja jos piipun päällä olisi pelkkä lämmön talteenotto niin pysähtyisi sen ilman vapaakierto eli painovoimainen ilmanvaihtokin..

Mutta mutta.... ilma on niin kevyttä ja siis pienen lämpömäärän sisältävää ainetta ettei siitä saa paljoa lämpöä talteen. PILP onkin havaittu heikoksi lämmittimeksi foorumeilla....

Miksi pysähtyisi? Jos rakkine ei ahdistaisi lainkaan, vaan pelkästään keräisi lämmöt, eihän se mitään painovoimaista kiertoa estäisi.

[Mio]

Itsellä on öljykattila 60-luvulta, samoin säiliö. Öljypoltin on uusittu joskus 80-luvulla. Vähän tuo hirvittää, että milloin heittää toimimasta, mutta toistaiseksi on vielä tuolla pärjännyt...
Tarjouksia olen pyytänyt VILPeistä, ja sellaiseen nähtävästi päätymässä. Mietinnässä vielä, vaihdanko samaan konkurssiin myös pattereita, kun osa on yksilehtisiä ja osa kaksilehtisiä. Ja haaveissa myös että johonkin tilaan saisi lattialämmityksen, ainakin alakerrassa.
Tärkeintä on, että olisi suht huoleton lämmitysmuoto, ekologisuuden lisäksi

[Khyron]

Poistoilmapumppu on aina itsessään koneellinen ilmanvaihtaja. Ja jos piipun päällä olisi pelkkä lämmön talteenotto niin pysähtyisi sen ilman vapaakierto eli painovoimainen ilmanvaihtokin..

Mutta mutta.... ilma on niin kevyttä ja siis pienen lämpömäärän sisältävää ainetta ettei siitä saa paljoa lämpöä talteen. PILP onkin havaittu heikoksi lämmittimeksi foorumeilla....

Miksi pysähtyisi? Jos rakkine ei ahdistaisi lainkaan, vaan pelkästään keräisi lämmöt, eihän se mitään painovoimaista kiertoa estäisi.

Lämmin ilma on kevyempää mitä kylmä ja nousee sen takia hormia ylös, jos ilma jäähdytetään ei se enää nouse ylös. Hormiin muodostuisi vastaava tulppa mitä kylmänä pidettävään rakennukseen usein muodostuu kun ruvetaan tulisijaa lämmittämään talvella.