Autotalli

[Labyrint64]

Tarpeeksi korkeutta ja nosturi. Ehdottoman mukava autohommissa sen sijaan että ryömis alle tai monttuun.

[juha1]

varmaan se 30te menee helpostikin rikki, kunhan aluski saisi rungon pystyyyn ja katon päälle. sen jälkeen ovet ja ikkunat olis pop, niin saisi suojaan tavarat ja vehkeet. toki ulkoverhous jos olis kova, niin ehkäisisi hieman paremmin sinne murtautumista. ja jos eps-harkosta tekee, niin kovan betonin pitäis kyllä pitää pitkäkyntiset poissa eka potkun jälkeen.

siinähän olis tavoitetta, kun täyttää 40, niin olis pirskeet sitten siellä tallissa. eli 3 vuotta olis aikaa.. vain.

mitähän luvat sanoo, jos tekee seinät jne, muttei piirrä varsinaisesti väliseiniä sinne sisälle, kiinteitä siis. voisi tarpeen mukaan säädellä sitten tilan tarvetta.? olisko huono ajatus?

jos varastotilaa tarvii enemmän ja tallin puolta vähemmän, niin pienempi talli ja jos toisinpäin, niin siirtää seinää toiseen suuntaan tavalla tai toisella. joku elementti systeemi taikka rullien päälle. toki lämmitys tuolloin olisi samassa asteluvussa koko alalla, hankala tehdä täysin tiivistä.

[juha1]

tuli vastaan sellainen asia kuin "passiivinen maalämpö", olisikohan sellaisessa mitään järkeä tallin lämmityksessä, ei vissiin mikään kallis tapa lämmittää kuitenkaan.. tai taitaapa enemmänkin soveltua jäähdyttämiseen ku lämmittämiseen.. saati meidän alueella..

tallin suunnitelmat vielä levällään, paperille tullut piirrettyä kaikenlaista, mutta tuntuu, ettei millään jaksaisi tälle kesälle tuotakaan urakkaa aloittaa taikka pankkiin mennä.. no, kunhan piirustukset saisi ensin jotenkin aikaiseksi, niin pääsisi kunnantalolla käymään..

[juha1]

Tuli tuollainen vastaan, olisiko tuossa ideaa tallin lämmitykseen? Teknisistä tiedoista nyt en juuri ymmärrä, mutta mitä olette mieltä?

Vähän edullisempi ku maalämpö yleensä. Vissiin.

http://www.torujyri.ee/fi/geopro-sh-tul ... oepumppu-9

[vesahy]

http://www.torujyri.ee/fi/geopro-sh-tulistusmaalaempoepumppu-9

Yritin tavailla tarkkaan, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Tuossa on siis ostettava pummppuyksikkö ja varaaja erikseen?

[juha1]

En osaa sanoa.

Jos ajattelee, että talli olisi lämmin lokakuusta toukokuulle eli noin puoli vuotta, käyttövettä ei tarvitsisi lämmittää, niin mitähän tuossa palaisi öljyä samassa ajassa jos tallin sisälle olisi lämpöä noin 10 astetta ja tosiaan lattialämmitys.

Toisaalta jos leivinuunin tekisi nurkkaan, niin silläkin lämmittää kovasti. Kunhan vaan kotona voi olla edes jotenkin.

[juha1]

kaveri aikoi nyt alkaa kuvia piirtelemään, kunhan saadaan päämitat ja muodot selville..

alustava suunnitelma olis tehdä 10x15 tuosta tallista. talli jaettuna kahteen osaan, ensin 5 x 10 kokoinen katos, jonne käyttöauto. ko tila ehkä jaetaan kahteen osaan 3x5 kylmä varasto ja 7x5 autopuoli. sitten lämmin talli suunnilleen sen 10x10. ulkomitat kyseessä noissa eli hieman pienempi käytännössä se sisäosa.

jos onnistuu niin kehäristikot tulisi mahdolisesti päälle eli varastotilaa tulis sinnekin taikka joku huone.

ongelmana nyt on miten tuetaan alta se kehäristikko, se ei kuulemma saa notkua yhtään kun tulee painoa päälle. ristikkotehtaan mielipide asiasta. ja kuulemma pitää vielä tulla ristikkojen väliin ristikkojen myötäisesti vaakaan yhdet vaakapuut kantamaan lattiaa.. serkkupoikaa jututin niin ei mitään tuollaisia välipuita ole häneltä vaadittu kun talon vinttiin huoneen tehnyt, kantava seinä toki alla.

se 5x10 osia nyt ei olis kovin hankala, joku kuningaspalkki keskelle, niin kantaa siitä ja 5 metrin matka ei hirveän pitkä ole kuitenkaan.
mutta entä se 10x10 puoli, siinä on jo tuplasti kannettavaa. alle ei voi tehdä mitään kantavaa seinää, koska autotallin ajatus ontuu, mikäli keskellä on haitoilla seinä taikka tolppa ja autoakin pitäisi siirtää sisällä tilanteen mukaan..

entä jos olisi pari 10 metrin liimapuupalkkia? toinen siihen 5 metrin osion päälle ja se jatkuu siitä sinne lämpimälle puolelle. toisella puolella sitten samanlainen ja ne limitetään sitten keskenään vaikka kierretangon pätkillä, siihen rikat ja lukkomutterit päihin.

tulisko tuolla tavoin kohtuudella kestävä rakenne kehäristikon alle? kehikkotehtaan mukaan saadaan toki alapaarteesta kantavampi vaikka kertopuuta käyttäen mutta tulis perkeleen kallis..

ja jos tuo noin onnistuu, niin varmaan sen lattian voisi tehdä suoraan se alapaarteen päälle? vai tarviiko edelleen sen vaaka puun jokaisen tuolin väliin lattiaa kannattelemaan..?

ja jos jotain muuta vastausta saisi kuin että rakennesuunnittelija tietää ja laskee...

toinen asia mitä olen miettinyt on seinärakenne. ajattelin ekovillalla eristää seinät ja eristeen paksuus 200mm. kuinkahan paljon vaikuttaa lämmön eristävyyteen, jos tekee rungon suoraan 200mm mitallistetusta ja sinne märkäpuhalluksena ekovilla kun jos vertaa sitä perinteiseen vaihtoehtoo eli 150 + 50mm? jos suoraan 200mm, niin aikaa säästyisi hieman, toisessa hieman vähemmän kylmäsiltaa runkopuiden kohdalla..

[JakuS]

Turhaa käyttää ekovillaa. Vai teetkö hengittävän? Ite ainakin tekisin höyrynsulullisen seinän kun kosteusrasitukset voi olla aika kovat.
Kyllä se rakennesuunnittelija kertoo vaihtoehdot miten toteuttaa tuo kattorakenne. Ei se kehäristikko aina vaadi keskeltä tuentaa.

[lmfmis]

On senverran kurjia materiaalivalintoja ja tapoja mielessä että ota se rakennesuunnitteluja...

[juha1]

Turhaa käyttää ekovillaa. Vai teetkö hengittävän? Ite ainakin tekisin höyrynsulullisen seinän kun kosteusrasitukset voi olla aika kovat.
Kyllä se rakennesuunnittelija kertoo vaihtoehdot miten toteuttaa tuo kattorakenne. Ei se kehäristikko aina vaadi keskeltä tuentaa.

ajattelin, että ekovilla paremmin menestyisi mahdollisten lämmönvaihteluiden mukana. tasaisi kosteuttakin paremmin.

On senverran kurjia materiaalivalintoja ja tapoja mielessä että ota se rakennesuunnitteluja...

minä oon aina ajatellut, että tämän foorumin suola on monipuolinen, rakentava keskustelu ja asioista voi puhua monelta kantilta ja mietiskellen kun yhtä totuutta ei aina tunnu olevan, kuten ei noissa rintsikoissakaan.

mut ei se mitään, jatketaan pohdintoja sen rakennesuunnittelujan kanssa. kiitoksia.

[Matti Alander]

Terve Juha autotallin rakentaja. Mainitsit aloituksessa nimeni ja Eps-harkot.
Allekirjoittaneella nyt 16 vuoden kokemus Eps-harkoista ja niistä kyllä saa hyvin eristetyn ja kosteutta kestävän autotallin rungon nopeasti ja edullisestikin.
Tuon kokoiseen talliin 350 mm harkko U-0.13 olisi paras vaihtoehto. Sellainen kustantaa alveineen n. 50,00 €/m2 ja betonit, sekä teräkset siihen pysytään perustuksineen päivineen alle satasen neliöhinnoissa.
Autotallikin kannattaa eristää hyvin, myös lattia ja katto, niin lämmityksen kustannus pysyy erittäin pienenä. Lattiaan eristystä 20 - 30 cm ja kattoon n. 50 cm, eristys on kuitenkin melko halpaa.
Tonnilla taitaa saada sitten sähkölämmityksen kaapelit lattiaan ja kilowatit lämmitykseen melko vähäiset, riippuen pidettävästä lämmöstä. Tuskin kovinkaan monimutkaisia lämmityslaitteita kannattaa hankkia, arvioisin sähkönkulutuksen olevan tallissasi lämmitykseen n. 2000 - 3000 kWh edellä kuivailemillani eristepaksuuksilla.
Hyvin eristetyssä , kylmäsillattomassa autotallissa nosto-ovi on heikoin lenkki ja siihen kannattaa hieman satsata.
Hieman vielä rakenne ehdotuksia: Naapurini osti Eps-harkoista tehtyyn autotalliinsa, halpoja ylijäämä laattoja ja sisäpuoli tuli halvalla , helposti puhdistettavaksi ja roiskevesisuojatuksikin. Mittatarkka suora seinä on joutuisa laatoittaa.
Gybrockiakin voi tietysti saneerauslaastilla kiinnittää autotallin seiniin, mutta laatoitus vaikuttaa nerokkaalta vaihtoehdolta.
Ulkopuolelle lautakuori ja koolaus kiinni muottiin pitkillä ruuveilla jo ennen valua, lopputuloksena lähes pommin kestävä autotalli, joka ei lahoa tai mätäne.
Pienempiin rakennuksiin löytyy myös 200 mm muotti U-0.25 , mutta noin suureen käyttäisin tuota järeämpää versiota.
Tarvittaessa lähetä sähköpostia, niin lähetän lisätietoa ja lupakuvista voidaan jo tarjouksiakin laskeskella.
matti@malander.fi

[48tönö]

Itse jos tekisin autotallin, niin eristetyt valuharkot olisi kyllä ensimmäisenä mielessä. Kestävät hyvin kosteutta ja muutoinkin huoleton valinta. Kannattaa kysyä tarjoukset, lakka, hb mitä niitä nyt kaikkia onkaan.

Pinnoituksista ja vesieristeistä kun ollaan huolissaan, niin ei se kyllä kovin tarkkaa ole kivirakenteen kanssa.
Monet hallit ovat tyyliin maali tai ei mitään lattiassa ja jonkinlainen maali seinässä. Ja toimii.

[Hekuli]

Onkos täällä sellaisia rakentajia, jotka olis pystyttänyt sen tallin taajama-alueen ulkopuolelle, tai tarkemmin sanottuna alueelle jossa ei ole kunnallistekniikkaa? Eli kuinka kovat vaatimukset tallin viemäröinnin (lattiakaivo) jätevesien puhdistukselle? Varmasti myös paikkakuntakohtaista, mutta kokemukset kiinnostaisi. Täytyykö tehdä massiiviset imeytyskentät vai riittääkö joku kevyempi vaihtoehto, vedenkäyttö tallissa kun yleensä on melko vähäistä ja kaivokin usein vain varmuuden vuoksi ja auton sulamisvesiä varten.

[Keijo]

Jos veden käyttö on vähäistä, niin umpisäiliö taitaa olla helpoin ratkaisu. Jos siellä on lattiakaivo, niin joudut laittamaan öljynerotuskaivon ja silloin en missään nimessä miettisi mitään imeytyskenttää. Jos se (epätodennäköinen) vahinko tapahtuu, niin siitäpä riemu ja kustannukset repeää kun sitä imeytyskentän saastunutta maata kaivetaan pois ja kuskataan ekokemille.

[Hekuli]

Jos veden käyttö on vähäistä, niin umpisäiliö taitaa olla helpoin ratkaisu. Jos siellä on lattiakaivo, niin joudut laittamaan öljynerotuskaivon ja silloin en missään nimessä miettisi mitään imeytyskenttää. Jos se (epätodennäköinen) vahinko tapahtuu, niin siitäpä riemu ja kustannukset repeää kun sitä imeytyskentän saastunutta maata kaivetaan pois ja kuskataan ekokemille.

No joo, asiaa tossa googlettelin ja ainakin jonkun kaupungin haja-asutusalueiden jätevesien käsittely-ohjeessa kiellettiin autotallin lattiakaivon viemärivesien johtaminen imeytyskenttään/puhdistamoon, varmaan juurikin siitä syystä, ja annettiin vaihtoehdoksi käytännössä umpisäiliö. Melko vähäistä taitaa kummiskin veden käyttö olla autotallissa.