60-luvun lattialämmitysjärjestelmän modernisointi

[Mlkko]

Haluaisin herättää keskustelua seuraavanlaisesta projektista. Perinnöksi on jossain vaiheessa jäämässä 60-luvun alussa rakennettu pulpettikattoinen, tiili- ja puuverhoiltu talo. Koko noin 110 neliötä.

Talon lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen lattialämmitys koko talossa. Iso lämminvesivaraaja lämpenee puilla vesikiertoisen hellan avulla. Järjestelmä on alkuperäinen. Talossa on maanvarainen alapohja, ja teräsputket siis betonilaatassa. Betonin alapuolisesta eristyksestä ei ole tietoa. Järjestelmä on vielä toimiva, mutta sen ollessa kohta 60-vuotias, päivitys tullee eteen jossain vaihein.

Olen ajatuksissani päätynyt seuraavanlaiseen ratkaisuun:
- Uudet lattialämmitysputket betonilaatan päälle
- Päälle kipsivalu
- Lämmönlähteeksi luultavasti maalämpö

Mielestäni lattialämmityksessä pysyminen olisi kosteusteknisesti järkevää, koska se edesauttaa alapohjan kuivana pysymistä. Laatan alapuolella ei luultavasti ole kapillaarikatkoa, joten kosteutta luultavasti pääsee betoniin nousemaan ainakin kapillaarisesti.

Kuinka oleellisena pidätte lattialämmityksessä pysymistä kosteuden nousun estämiseksi? Olenko hakoteillä ajatuksissani?

[Ruskolainen]

Lattia saattaa olla seuraavalla tavalla rakennettu alhaalta ylöspäin:
hiekka
betoni
tasoitehiekka
villa
betoni
eli välttämättä ei ole vain yhtä kerrosta betonia.
Itse purkaisin alimpaan betoniin asti kaikki pois, tasoittaisin hiekalla ja eriste päälle.
Tähän sitten lattialämmitysputket kiinni ja kipsivalu.

[Mlkko]

Kiitos vastauksesta! Lattioiden auki piikkaaminen koko talon alalta tuntuu aika kovalta hommalta. Mutta pitää miettiä vielä tätäkin vaihtoehtoa. Hajuhaittoja tms. ei talossa ole.