kuuman veden 3-tieventtiilin ohivuoto patteriverkostoon

[Maatilallinen]

Onko se avopaisuntasäiliö siis tämän kuvan mukaisesti kytketty? Kaksi sisäkkäistä ympyrää on patteriverkosto:



Tällöin viallisen takaiskuventtiilin kautta voisi periaatteessa vuotaa kuumaa vettä patteriverkostoon. Kuitenkin venttiilin on vuodettava enemmän kuin ihan vähän, koska painehäviö putkistojen ja vuotavan takaiskun kautta on oltava vähintään jonkin verran pienempi kuin kolmitieventtiilin kautta.

Jos tämä on tilanne, niin se selviää muutamalla tarkastuksella. Pannuhuoneessa verkoston paluuvesi kiertovesipumpun jälkeen ja menovesi heti kolmitieventtiilin jälkeen pitäisi olla täysin samanlämpöistä. Kuuma vesi tulee silloin verkostoon tuosta takaiskuun liittyvästä putkesta, sitä en ihan ymmärtänyt että tuleeko se erikseen paisuntasäiliöltä pannuhuoneeseen vai kytkeytyykö se verkostoon jossain kauempana? Luonnollisesti myös kyseinen putki ja se takaisku paisuntasäiliön lähellä pitäisi olla kuumana.

Toinen vaihtoehto on että kuumaa vettä karkaa verkostoon tuosta varaajan paluuyhteestä. Jos varaajan sähkövastukset on pohjalla ja verkoston lämmönkulutus hyvin pieni, voi sopivissa olosuhteissa kuumaa vettä päästä tuota kautta verkostoon. Tämä edellyttää sitä, että putkitus on tehty siten, että kolmitieventtiilille menevä paluuvirtaus kulkee läheltä tuota kuumaa varaajan paluuyhdettä eikä siihen ole tehty minkäänlaista "lämpösulkua". Tämä selviää kokeilemalla, että lämpeneekö vesi kiertovesipumpun ja kolmitieventtiilin välillä.

Minulla oli tällainen ongelma joitain vuosia sitten, se korjaantui tekemällä putkimuutos jossa kolmitieventtiilille menevä paluuvesihaara on n. 20cm varaajan alayhdettä alempana.



Vasemman kuvan tapauksessa verkoston menovesi karkasi esimerkiksi kesäaikana muistaakseni jopa 50 asteiseksi ajoittain, tuon muutoksen jälkeen vastaavaa ei ole enää tapahtunut. Vasemmanpuoleinen putki on paluu verkostosta ja oikeanpuolimmainen kolmitieventtiilille menevä.

Onko paisuntasäiliö kylmässä tilassa? Tuo takaiskun sisältävän putken tarkoitus on saattanut olla mahdollistaa jonkinlainen vapaakierto putkistojen ja paisuntasäiliön sulanapitämiseksi Takaisku lienee myöhemmin lisätty. Jos putkelle ei löydy minkäänlaista järkevää käyttötarkoitusta, esimerkiksi tuota sulanapitoa, niin sen voisi irroittaa paisuntaputkesta kokonaan ja jättää vain jonkin venttiilin / ilmaruuvin ilmanpoistoa varten. Ei se kovin hyvin toimi minään sulanapitona kyllä nytkään, koska takaiskun toimiessa virtausta putkessa ei todennäköisesti esiinny koskaan.

[autiotalo]

Olen tämän päivän aikana päätynyt vahvemmin samaan selitykseen. Ensinnäkin löysin selityksen toiselle paisarille tulevalle haaralle, nimittäin talossa oli alunperin varaajaton, pelkkään puukattilaan perustunut lämmitysjärjestelmä 1960-luvulla. Sehän tarvitsi myös paisarin ja siihen piti olla putkiyhteys. Kun sitten varaaja tuli, tarvittiin siitä suora yhteys paisuntasäiliöön ja vanha yhteys ei tähän kelvannut. Sitä ei sitten kokonaan tulpattu, mutta takaiskuventtiili laitettiin väliin estämään kierto väärään suuntaan.

Takaiskuventtiili on muuten hyvän ratkaisun ongelma. Vanha takaiskuventtiili piti häiritsevää ääntä ja kesällä putkimies käydessään oli sitä mieltä että se on viallinen ja pitää vaihtaa. Se vaihdettiin nyt lokakuussa. Heti kytkemisen jälkeen muutaman minuutin sekin piti ääntä mutta sitten hiljeni. Kysyin eräältä takaiskuventtiilejä valmistavan firman edustajalta, saako se pitää ääntä. Ei pitäisi ellei sen lähellä, alle 300 mm, ole mutkaa tai T-liitosta. Tässä oli. Hänen mukaansa 99%sesti venttiili ei päästä vettä väärään suuntaan. Voiko sitten ehkä väärästä asennuskohdasta johtuva ääni ja väärään suuntaan virtaaminen olla tekemisissä toistensa kanssa?

Venttiilin asennuksen jälkeen en ole käynyt tai ollut paikalla, vaan seurannut tilannetta Oumaniin liitetyn gsm-yhteyden avulla. Varaajan vastukset säädettiin n. 40 asteeseen. Ihan marraskuun alussa kuten olen jo tainnut kertoa, järjestelmä toimi kuten ei koskaan aikaisemmin eli menovesi seurasi huonelämpötilaa muutaman päivän ja 3-tieventtiili avautui ja sulkeutui vastaavasti. Sitten yhtäkkiä ilman mitään muuta muutosta kuin pakkasen nousu muutamalla asteella, menovesi alkoi seurata varaajan lämpötilaa ja venttiili meni kokonaan kiinni ja on pysynyt kiinni siitä asti. Se oli tietysti loogista, koska menoveden lämpötila oli korkeampi kuin minkä säädin oli laskenut. Pitääkö se ääntä nyt ei ole tietoa, koska paikalla ei ole käyty. Tilanne on pysynyt tällaisena siitä asti. Voisiko tapahtuneessa toiminnan muutoksessa olla kyse takaiskuventtiilin toiminnan muutoksesta/ vioittumisesta kylläkin heti käyttöönoton jälkeen?

Koska tässä on enemmän tai vähemmän epävarmuutta ja riskejäkin olen ajatellut sellaista korjausta, että siirretään takaiskuventtiili vähintään sen 300 mm päähän T-liitoksesta ja lisätään sulku ennen takaiskuventtiiliä. Tällöin on mahdollista vielä palauttaa nykytila tarvittaessa jos keino ei autakaan. Miltä vaikuttaa?

[autiotalo]

Huomasin tämän postin vasta kun oli lähettänyt omani, jossa ei kaikkea tässäolevaa käsitelty.

Järjestelmä on periaatteeltaan ihan kuvaamasi mallinen. Lisäksi on kaksi haaraa tuvassaolevasta puukattilasta, jota on käytetty paikallaollessa. Pannuhuonetta ei ole, vaan varaaja laitteistoineen on asuinhuonetiloissa, vanhan maalaistalon tuvan nurkassa. Paluuputki tulee lattiasta ja sitä ennen ollut puulattian alla eristeen sisällä. Siitä se nousee pumpulle ja vähän siitä ylöspäin se haarautuu vaakasuoraan varaajan alaosaan ja suoraan ylös kolmitieventtiilille. Siis 3-tieventtiilille lähtevä haara ja varaajan putki ovat samalla tasolla.

Lämpötiloista paluuvedessä ja menovedessä minulla on sama käsitys eli eroja en ole havainnut. Miten takaiskun sisältävä putki kulkee rakenteissa, minulla ei ole tietoa, mutta epäilen sen tulevan kauempaa verkoston kautta ja olevan peräisin ajalta kun varaajaa ei ollut. Se putki on ollut suunnilleen yhtä lämmin kuin varaajalta paisuntaan tuleva.

Vastusten sijaintia en ole tarkastanut.

Jos syy on takaiskuventtiilissä sen nopea muutamassa päivässä tapahtunut vikaantuminen ihmetyttää. Asennuksestakin on alle kuukausi.

[Maatilallinen]

Ahaa, eli kattilakin löytyy. Onko se kytketty suoraan varaajaan latauspumppuineen eli muutettu varaajaa asennettaessa, vai onko se edelleen kytkettynä "rinnan" patteriverkoston kanssa ja toimii vapaakierrolla kuten ennen varaajaa? Onko kattilassa varoventtiiliä? Onko varaajan ja patteriverkoston välissä sulkuja? Tarkoitan siis, että pystyykö varaajan ja sen yhteyden paisuntasäiliöön erottamaan kokonaan kattilasta sulkemalla venttiilejä?

Jos näin on, niin takaiskun sisältävää putkea ei oikein voi tulpata, koska silloin olisi mahdollista sulkea varaaja ja sen kautta paisuntasäiliöön johtava yhteys kokonaan pois ja alkaa sen jälkeen lämmittämään kattilaa ilman paisuntasäiliötä ja pahimmassa tapauksessa vielä ilman varoventtiiliä. Etenkin jos kattilassa ei ole varoventtiiliä, siitä ei saa olla mahdollista katkaista yhteyttä paisuntasäiliöön. Se takaiskun sisältävä putki ei ilmeisesti kuitenkaan lähde erillisenä suoraan kattilan päältä vaan alkupäätä ei ole lainkaan näkyvissä?

Varaajan eristeiden ulkopuolella on usein vastuksien kohdalla niiden kytkentäkotelot/mahdollisesti niihin yhdistetyt termostaatit. Jos tällaisia on näkyvissä niin silloin vastukset on niillä kohdilla. Tosin kytkentäkotelo voi olla myös ilman vastusta, jos siellä on vain termostaatti/ylilämpösuoja, joten välttämättä jokaisen kotelon kohdalla ei ole vastusta. Jos tällaisia ei ole näkyvissä, niin ne voi olla jätetty myös eristeiden sisäpuolelle, eli on jätetty asentamatta korotuspalat joilla kotelot tuotaisiin eristyksen ulkopuolelle.

Tuolla kytkennällä olisi täysin mahdollista myös se, että lämpö tulee varaajan paluuyhteestä jos varaajassa on sähkövastukset pohjalla. Ilmiö esiintyy silloin, kun verkoston kulutus on pieni.

Eihän siihen takaiskuun tarvitse välttämättä mennä kuin joku roska tms. väliin niin sitten se ei enää sulkeudu, tai sitten se on ollut viallinen jo uutena, jos vika siis paikantuu kyseiseen venttiiliin. Jos siihen liittyvät putket on tosiaan kuumia etenkin silloin, kun varaajassa ei ole ollut vastukset päällä esim. muutamaan tuntiin (ettei mahdollisesti lämmennyt ja laajentunut vesimassa ole noussut paisuntasäiliöön ja lämmittänyt putkia), niin silloin on melko selvää että vesi kiertää kyseisen venttiilin kautta.

[autiotalo]

Kattila on kytketty suoraan varaajaan ja sillä on oma pumppunsa eli en huomaa sillä olevan yhteyttä patteriverkostoon. Varoventtiilistä en ole ihan varma nimittäin kattilaan tuloputkessa on pieni laite, jonka tarkoitusta en tiedä. Vaakaputken yläpinnassa on messinginvärinen lieriö halkaisija n 50 mm ja kannessa jonkinlainen nuppi tms. Putkista löytyy yksi sulku ja 3-tieventtiili. Putkessa varaajan alaosasta kattilaan on ensin mekaanisesti säädettävä 3-tieventtiili (jumiutunut yhteen asentoon, mihin asentoon, en tiedä) jonka haaroista toinen menee latauspumpulle, joka käynnistyy kattilasta varaajan yläosaan menevässä putkessa olevan lämpötila-anturin perusteella. Toisessa haarassa on sulku ja sulun jälkeen putki yhdistyy kattilasta varaajaan menevään putkeen. Sulku on auki. Jos sulku olisi kiinni kaikki vesi kulkisi pumpun ja kattilan kautta. Muuten varaajan ollessa kuuma, mutta kattilassa ei tulta aikoihin, kattilan paluuputki varaajalle kuumenee ilmeisesti aluksi vapaakierrolla ja sitten jos lämpöä riittävästi käynnistää latauspumpun. Kun sulku olisi kiinni ja pumppu termostaatilla säädetty käynnistymään korkeammalla lämpötilalla kuin varaajan lämpötila, ainoastaan seisovan pumpun kautta läpipääsevä vesi kiertäisi. Eli ihan täysin irti se ei ole varaaja-paisuntayhdistelmästä.

Varaajasta on kuitenkin kattilasta riippumaton yhteys paisuntaan. Kattilan varoventtiilistä ei ole tietoa.

Vastuksien paikkaa voinee selvittää kun menee paikalle ja vähän seurailee sähköjohtojen kulkua ja kaivelee villoja onko ne ihan alhaalla. Nyt olen seurannut tilannetta etänä yli 400 km päästä.

Ymmärränkö oikein että jos paisuntaan, joka muuten on lämpimässä tilassa, tuleva takaiskuventtiilillinen putki on lämmin paitsi T-liitoksen vierestä johtumishäviöistä aiheutuen myös yhtä lämmin n. metrin päässä eli paikassa jossa se menee lattiarakenteen sisään, tarkoittaa kutakuinkin varmasti, että virtausta tapahtuu? Loogisesti ajatellen sen virtauksen pitäisi nimenomaan olla takaiskuventtiilissä väärään suuntaan, vai?

[Maatilallinen]

Varoventtiilistä en ole ihan varma nimittäin kattilaan tuloputkessa on pieni laite, jonka tarkoitusta en tiedä. Vaakaputken yläpinnassa on messinginvärinen lieriö halkaisija n 50 mm ja kannessa jonkinlainen nuppi tms.

Tämä kuulostaisi varoventtiililtä, siinä pitäisi tosin olla myös ulospuhallusputki tai ainakin liitäntä sille, jos putkea ei ole asennettu.

Putkessa varaajan alaosasta kattilaan on ensin mekaanisesti säädettävä 3-tieventtiili (jumiutunut yhteen asentoon, mihin asentoon, en tiedä) jonka haaroista toinen menee latauspumpulle, joka käynnistyy kattilasta varaajan yläosaan menevässä putkessa olevan lämpötila-anturin perusteella.

Tämä on ns. latausventtiiliksi tarkoitettu, eli estämään liian kylmän veden pääsy kattilaan ja pitämään kattilaveden lämpötila korkeana polton aikana sekoittamalla osa kattilasta tulevasta vedestä varaajalta tulevaan kylmään veteen. Pelkkä latauspumpun pätkiminen rasittaa kattilaa jatkuvilla lämpötilavaihteluilla ja varaajasta suoraan tuleva kylmä vesi kattilan alaosaan voi aiheuttaa mm. pikeentymistä. Yhdysputken sulku kannattaa pitääkin auki.

Muuten varaajan ollessa kuuma, mutta kattilassa ei tulta aikoihin, kattilan paluuputki varaajalle kuumenee ilmeisesti aluksi vapaakierrolla ja sitten jos lämpöä riittävästi käynnistää latauspumpun.

Jos tarkoitat paluuputkella varaajan alaosasta tulevaa putkea, niin tämä viittaisi siihen, että varaajan sähkövastukset on pohjalla koska sieltä tulee kuumaa vettä kattilalle ja täten myös tuo verkostoon menevä kuuma vesi voi olla peräisin varaajan paluuyhteestä. Tätä vaihtoehtoa voi selvittää esimerkiksi ottamalla varaajasta vastukset pois päältä ja odottamalla että varaajan alaosa jäähtyy. Jos silloin menoveden lämpötila alkaa säätyä oikein, mutta kytkettäessä vastukset päälle jälleen nousee liiaksi, on kyseessä todennäköisesti tämä ilmiö.

Tietysti jos tarkoitit kattilalta varaajan yläosaan menevää putkea, niin sitten tästä ei voi päätellä sähkövastusten sijantia koska ylhäällä on aina lämpöä oli vastukset missä kohdassa vaan.

Ymmärränkö oikein että jos paisuntaan, joka muuten on lämpimässä tilassa, tuleva takaiskuventtiilillinen putki on lämmin paitsi T-liitoksen vierestä johtumishäviöistä aiheutuen myös yhtä lämmin n. metrin päässä eli paikassa jossa se menee lattiarakenteen sisään, tarkoittaa kutakuinkin varmasti, että virtausta tapahtuu? Loogisesti ajatellen sen virtauksen pitäisi nimenomaan olla takaiskuventtiilissä väärään suuntaan, vai?

Kyllä se siihen viittaisi. Toki jos se takaiskulle tuleva putki haarautuu hyvin läheltä verkoston runkoputkea, jossa kiertää kuumaa vettä pattereille niin lämpö voi nousta ylös vaikka vesi ei varsinaisesti takaiskun kautta kiertäisikään Varaajalta tulevan paisuntaputken ei myöskään pitäisi olla lämmin ellei verkostossa ole tapahtunut lämpölaajenemista vähään aikaan, eli vastukset ei ole päällä tai kattilassa tulta. Toki tässä voi myös olla sama ilmiö, että jos paisuntasäiliö on hyvin lähellä varaajaa ja sen yläpuolella niin lämpö nousee joka tapauksessa ylös vaikka vettä ei kiertäisikään.

Tätä voi kokeilla pysäyttämällä verkoston kiertovesipumpun ja sammuttamalla varaajan vastukset (tietysti ei myöskään tulta kattilassa), sekä sen jälkeen odottamalla esim. muutamia tunteja että jäähtyykö nuo putket vai ei. Jos jäähtyy, niin sitten laittaa kiertovesipumpun takaisin päälle ja kokeilee alkaako putket lämmitä ja missä järjestyksessä, eli lämpeneekö ensin varaajalta tuleva vai verkostolta takaiskulle tuleva. Tästä pystyy haarukoimaan veden kiertosuuntaa, mutta oireiden perusteella se kyllä virtaisi takaiskun läpi väärään suuntaan.

Kun kerran tuolla putkella ei ole kattilan paisuntayhteyteen mitään ratkaisevaa merkitystä niin silloin siihen voisi asentaa turvallisesti sulkuventtiilin, mikäli vesi tosiaan kiertää tuota kautta.

[autiotalo]

Jos tarkoitat paluuputkella varaajan alaosasta tulevaa putkea, niin tämä viittaisi siihen, että varaajan sähkövastukset on pohjalla koska sieltä tulee kuumaa vettä kattilalle ja täten myös tuo verkostoon menevä kuuma vesi voi olla peräisin varaajan paluuyhteestä. Tätä vaihtoehtoa voi selvittää esimerkiksi ottamalla varaajasta vastukset pois päältä ja odottamalla että varaajan alaosa jäähtyy. Jos silloin menoveden lämpötila alkaa säätyä oikein, mutta kytkettäessä vastukset päälle jälleen nousee liiaksi, on kyseessä todennäköisesti tämä ilmiö.

Varaajan vastukset ovat päällä vain yöllä klo 22.30-7, joten ne ehtivät jäähtyä hyvin päivällä. Kuitenkaan menoveden säätö ei muutu, varaajasta ei pääse yhtää kuumaa vettä kiertoon 3-tieventtiilin kautta, se on koko ajan kiinni.

Tämä kuulostaisi varoventtiililtä, siinä pitäisi tosin olla myös ulospuhallusputki tai ainakin liitäntä sille, jos putkea ei ole asennettu.

Lieriön päällä on nuppi, joka ehkä on kierrettävissä auki. Lieriön kansikin saattaa olla kierrettävissä auki. Tämä päättely pelkästään valokuvan perusteella.

Kyllä se siihen viittaisi. Toki jos se takaiskulle tuleva putki haarautuu hyvin läheltä verkoston runkoputkea, jossa kiertää kuumaa vettä pattereille niin lämpö voi nousta ylös vaikka vesi ei varsinaisesti takaiskun kautta kiertäisikään Varaajalta tulevan paisuntaputken ei myöskään pitäisi olla lämmin ellei verkostossa ole tapahtunut lämpölaajenemista vähään aikaan, eli vastukset ei ole päällä tai kattilassa tulta. Toki tässä voi myös olla sama ilmiö, että jos paisuntasäiliö on hyvin lähellä varaajaa ja sen yläpuolella niin lämpö nousee joka tapauksessa ylös vaikka vettä ei kiertäisikään.

Jos paisuntasäiliön lähellä vesi kiertää pumpun voimalla väärään suuntaan takaiskuventtiilin läpi, eikö silloin molempien putkien pitäisi olla suunnilleeen samanlämpöisiä ja melko lämpimiä? Jos taas nillä on keskenään selvä ero kiertoa venttiilin läpi ei kai tapahdu kumpaankaan suuntaan.

Jos kuviteltaisiin veden menevän takaiskuventtiilin läpi oikeaan suuntaan, silloin vesi menisi varaajaan päin. Onko tällä varaajalta paisuntaan tulevalla putkella tiettyä liitospaikkaa varaajassa: yläosassa tai voiko se olla alaosassa? Jos alaosassa silloin kyllä minulle on mahdotonta keksiä, mistä vesi pääsee verkostoon. Ei kai varaajan yläosassa missään tapauksessa voi olla yhdettä verkostoon?

[Maatilallinen]

Varaajan vastukset ovat päällä vain yöllä klo 22.30-7, joten ne ehtivät jäähtyä hyvin päivällä. Kuitenkaan menoveden säätö ei muutu, varaajasta ei pääse yhtää kuumaa vettä kiertoon 3-tieventtiilin kautta, se on koko ajan kiinni.

Ahaa, eli silloin tuo paluuyhteen kautta lämmön karkaaminen verkostoon lienee poissuljettu ongelma, luulisi sen alaosan päivän aikana jäähtyvän sen verran että menovesi putoaisi säädettyyn arvoonsa ja venttiili avautuisi, mikäli tästä olisi kyse.

Lieriön päällä on nuppi, joka ehkä on kierrettävissä auki. Lieriön kansikin saattaa olla kierrettävissä auki. Tämä päättely pelkästään valokuvan perusteella.

Saattaa olla varoventtiili, silloin tuosta nupista pitäisi pystyä koestamaan venttiiliä. Ei välttämättä kannata kokeilla, jos venttiili on ollut pitkään käyttämättä niin koestaminen saattaa saada sen vuotamaan ja muutenkin vaikka olisi uusikin venttiili niin aina voi mennä roska väliin ja sitten vuotaa.

Jos paisuntasäiliön lähellä vesi kiertää pumpun voimalla väärään suuntaan takaiskuventtiilin läpi, eikö silloin molempien putkien pitäisi olla suunnilleeen samanlämpöisiä ja melko lämpimiä? Jos taas nillä on keskenään selvä ero kiertoa venttiilin läpi ei kai tapahdu kumpaankaan suuntaan.

Jos kuviteltaisiin veden menevän takaiskuventtiilin läpi oikeaan suuntaan, silloin vesi menisi varaajaan päin. Onko tällä varaajalta paisuntaan tulevalla putkella tiettyä liitospaikkaa varaajassa: yläosassa tai voiko se olla alaosassa? Jos alaosassa silloin kyllä minulle on mahdotonta keksiä, mistä vesi pääsee verkostoon. Ei kai varaajan yläosassa missään tapauksessa voi olla yhdettä verkostoon?

Kyllä, juuri näin sen pitäisi olla. Se varaajan paisuntaputki on todennäköisesti kytketty ihan varaajan "kattoon", jotta varaajasta tulee ilmat pihalle paisuntasäiliön kautta. Tietysti se voi olla kytketty myös muuallekin, jos varaajan asentanut putkimies on jostain syystä niin päättänyt tehdä. Varaajan yläosassa on tietysti yhde, mistä vesi tulee kolmitieventtiilille sekoitettavaksi mutta suoraa yhdettä verkostoon ei kyllä pitäisi olla. Toki kaikkihan on mahdollista ja joku on voinut jostain syystä sellaisenkin putken asentaa

[autiotalo]

Keskustelin ongelmasta vielä tutun lvi-suunnittelijan kanssa.

Hän epäili ensisijaisesti paluuputkea varaajaan, että siinä virtaisi yläosassa kuuma vesi kolmitieventtiilille ja alaosassa paluuvesi. Siis samassa putkessa virtausta kahteen suuntaan. Tällaista kuulemma tapahtuu. Tällöin pitäisi olla lämpötilaero paluuveden ja kolmitieventtiilille menevän veden välillä. Korjaaminen tapahtuisi lisäämällä takaiskuventtiili paluuputkeen 3-tiehaaran jälkeen.

Paisunnasta hän oli sitä mieltä, että kahta lämmintä putkea ei tarvita, varaajata tuleva riittää. Putket voivat olla yhtä lämpimiä myös siitä syystä, että toinen putki myös lämpenee kiertoveden tuoman lämmön avulla. Jos verkosto olisi kylmä ja pumppu ei päällä, vain paisunnasta tuleva putki olisi. Ei luottanut vinoliitäntäisen takaiskuventtiilin, jollainen siihen nyt lokakuussa asennettiin, laatuun ja toimivuuteen, on parempia ja varmempia.

Menen joulukuussa paikan päälle ja ehkä laitatan sulun toiseen paisuntaan tulevaan putkeen ja seuraan mitä tapahtuu kun putkea varovaisesti alkaa sulkea: varaajan paineissa, lämpötiloissa ja kolmitieventtiilin toiminnassa. Takaiskuventtiili varaajan alaosaan, jos sellainen osoittautuu tarpeelliseksi, vaatii koko varaajan tyhjentämistä, se on helpompaa ja turvallisempaa tehdä myöhemmin lämmityskauden ulkopuolella.

[Maatilallinen]

Korjaaminen tapahtuisi lisäämällä takaiskuventtiili paluuputkeen 3-tiehaaran jälkeen.

Tässä kannattaa ottaa huomioon sellainen asia, että mikäli kolmitie- ja tämä takaiskuventtiili ovat tiiviitä ja patteriverkostosta otetaan lämmöt alas esimerkiksi pois lähtiessä jolloin kolmitieventtiili menee kiinni ja vesi alkaa jäähtyä pattereissa, romahtaa patteriverkoston paine koska uutta vettä paisuntasäiliöstä ei pääse korvaamaan jäähtymisen aiheuttamaa veden tilavuuden pienenemistä.

Paineen laskeminen saattaa aiheuttaa kiertovesipumpun kavitointia ja mahdollisesti ilman pääsyä patteriverkostoon.

Itse kokeilin silloin kun minulla oli tuo vastaava ongelma ja suljin varaajan paluuyhteen sulkuventtiilin sekä ohjasin kolmitieventtiilin täysin kiinni niin patteriverkostosta lämpönsä ottava lattialämmityspiirin pumppuyksikkö alkoi pitämään ääntä eli ilmeisesti kavitoimaan, varsinainen verkoston kiertovesipumppu kuitenkaan ei. Siksi päädyin asentamaan mutkat putkiin, ettei takaiskua tarvittu ja verkoston paine pysyy. En tiedä, onko takaiskut niin tiiviitä että tuota pääsisi käytännössä kuitenkaan tapahtumaan

[autiotalo]

Kävin viime viikolla paikan päällä ja putkimies myös. Ongelma näyttää nyt ratkaistun. Tullessani paikalle aikaisemmin lokakuussa vaihdettu takaiskuventtiili piti ääntä kuten ennenkin. Lämpötilat seurasivat varaajan lämpötilaa edelleen. Ensiksi selvitin koputtelemalla kumpi kuuma putki paisunnassa on se, joka tulee varaajalta. Toisin kuin luulin, putki oli se, jossa oli takaiskuventtiili. Molemmat putket putket olivat lähes yhtä kuumia, korkeintaan 1-2 asteen ero. Ääni ilmeisesti johtui putkimiehen mukaan takaiskuventtiilistä siten, että vanhaan putkistoon oli kertynyt vuosikymmenten aikana moskaa joka pian roskasi ventiiliä sen aukeillessa ja päästäessä kuumaa vettä kiertoon. Paisuntaan tulevista kuumista putkista tulpattiin sitten se, joka ei tullut varaajalta, vaan verkostosta. Takaiskuventtiilistä poistettiin sisuskalut, koska venttiilille ei ollut tarvetta. Kun sitten menoveden lämpötila laskettiin kolmitieventtiiliä säätämällä alas, ei menovesi enää seurannutkaan varaajan lämpötilaa, vaan alkoi laskea kohti asetettua arvoa, koska kuuma haara varaajasta oli kokonaan kiinni. Kun tavoitelämpötilaan oli päästy kolmitieventtiili varaajasta päin avautui ja alkoi pitämään lämpötilaa haluttuna avautumisen määrää muuttamalla.

Kiitokset kommenteista ja palautteesta tästä vuosikausia kestäneestä varsin uniikista ongelmasta! Se voi olla jopa ohi.