Maanvastaisen laatan kompromissi

[naur1s]

1980 rakennettu talo. Salaojat kellarillisen osuuden ympäri tehty fuktisolilla 200mm. Tämä lattia on kellarittomassa puolikkaassa. Lattiarakenne alhaalta ylöspäin: ilmeisesti hiekkatäyttö, muovi, betoni, puukoolattu lattia 100mm villalla.

Tarkoitus olisi purkaa puukoolattu lattia ja villat ja laittaa lattialämmitysputket kun on maalämpökin. Betonin piikkaus ei houkuttele pätkääkään, sen verran turnausväsymystä.

Mikä rakenne betonin päälle? Fuktisol 100mm ja mitä sitten? Samalla joutuisi varmaan alajuoksut korottamaan, vaikka aika kuiva taitaa olla pohja. 5m2 wc:n osalta remppa on tehty jo niin, että betonin päälle 100mm styroxia ja pintavalu putkilla. Alajuoksut harkotettiin varmuudeksi vaikka olivatkin terveet ja keskellä taloa.

[naur1s]

Kysytään nyt vielä uudestaan:

Ihanneratkaisuhan olisi piikata betonilaatta pois ja kaivaa vähän kapillaarikatkoa ja eristetilaa. Mutta voi jäädä tekemättä. Villat ja betoni on kuivia sieltä mistä muun rempan yhteydessä on päässyt kurkkimaan.

Ei kai tilannetta voi ainakaan pahentaa vaihtamalla villan joko epsiin tai salaojittavaan lämmöneristeeseen, jonka päälle kelluva lattia putkilla?

[lmfmis]

Katso se System Platon, tuohon passeli.

Siihen päälle eristelevyt ja kelluva pinnoite...parketti siis. Ilman putkia tai voihan sihen laittaa putket lämmönjakolevyillä. Soirot eristeeseen vain. Voisi toimia.

[Matti Alander]

Kovin vähän mahtuu eristettä, kun tulee vielä lattialämmityskin. Lämpöä siirtyy maaperään ja vesihöyryn osapaine nousee. Muovikalvo saattaa torpata vesihöyryn, mutta epävarmaa.
200 mm Fuktisolia suodatinkangas ja 80 mm betonilaatta paras, mutta työläs kuten arvasitkin. System Platon Uretaani eristeellä voisi olla kombromissi vaihtoehtosi, kuten edellä kerrottiinkin.
Älä sekoita suulakepuristettuja XPS eristeitä ja Uretaania, selvitä oikeat Lamdat eristekaupassa.
Mikäli ei ole aivan pakko tehdä nyt, niin harkitse ja kerää voimia, ratkaisu tehdään kuitenkin viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
System Platonin ongelmaksi voi muodostua pölyn kerääntyminen ilmarakoon, muuten toimiva ajatus.

[naur1s]

Aloitusviestissä virheellinen mitta. Villaa näyttäisi olevan reilu 150mm, betonista ylöspäin lattian pintaan on 190mm.

Miten huono ratkaisu olisi 100mm salaojittavaa betonin päälle? Ja sitten max. 80mm valu niin ei lattian pintakaan nousisi.

Ei tässä ihan heti olla mitään tekemässä. Siinä mielessä jos fyrkat ja tahdonvoima riittää (myös vaimolla ), niin olishan se varmin piikata betonikin pois.

Ps. Rakennusammattilaisilta on tullut ehdotus että kipsilevyjä nykyisen lattian päälle ja putket sekaan...

[Matti Alander]

Viimeinen ehdotuksesi kipsilevy virityksistä oli kyllä huonoin, tulisi melkoinen sekasikiö lattiasta. Jos ei isompaa ongelmaa ole aletaan päätymään siihen, että odotellaan ja kerätään voimia ja valuuttaa.
Muovikalvo lattian alla saattaa luoda omat ongelmansa, sekin saataisiin pois, kun vanha purettaisiin. Viemäritkin saataisiin uusittua, jos tarvetta.
Olen useasti maininnut, että parasta on tehdä kerralla ja kunnolla. Istua alas miettiä ja suunnitella, selventää päätä monien ohjeiden sekoittamaakin. Mutu on huono perustelu, kannattaa vaatia parempia perusteluita, miten toimii. Itse itsensä kuivaava rakenne on paras ja siihen tulisi pyrkiä. Lattialämmitys on hyvä ja mukava, mutta vaatii alleen aina hyvän eristyksen. Kosteustekniikassa ajatus eristämisestä oikeastaan käännetään päälaelleen, eristetään lämpöä vastaan, eikä niinkään kylmää. Maaperän lämpiäminen ja sieltä ylös tunkeva vesihöyry on yleinen ongelma.

[naur1s]

Kiitos vastauksesta. Kipsilevylattian hylkäsin suoralta kädeltä. Toin esiin, koska harmillista että tällaista ehdotti kaksi alan ammattilaista, toinen rakennusalan yrittäjä ja toinen rakennusalan insinööri.

Viemäreitä ei tässä kellarittomassa päässä taloa kulje, joten ainoa perustelu betonin piikkaamiseen on kosteustekninen.

Miten huono/hyvä kompromissi olisi tuon pohjavalun päälle 100mm salaojittavaa ja pintavalu?

[Matti Alander]

Tästä rakenteesta on vähemmän varmaa tietoa, mutta tehty on eikä ainakaan mitään negatiivista ole kuultu.
Aikoinaan vastaavaa tehtiin System Platonin avulla jonkinverran , mutta ongelmaksi muodostui pölyn kertyminen ilmarakoon ja homeet saivat ruokaa.
Nykyisellä tietämyksellä pintavalun ja seinän väli syytä tehdä täysin tiiviiksi vedeneristeellä ja tukiverkolla. Pohjalaattaan muutamia reikiä esim. 20 mm terällä, jotta mahdollinen vesi pääsee poistumaan.
Kosteusturva lattia, jonka allekirjoittanut on kehittänyt toimii samoin periaattein, mutta siinä käytetään myös Fuktisol salaojitusmoduuleja, sekä pientä Japanilaista Seibun sorbtio ilmankuivaajaa.
Kantavan betonilaatan päälle rakennetut käännetyt lattiat, joissa eristeet yläpuolella on maassamme suuri ongelma kosteustekniseltä toimivuudeltaan. Näitä ovat yleisesti esim. voimistelusalien puulattiat.
Suurissa rakennuksissa maaperän lämpiäminen rakennuksen alla on paljon suurempi ongelma, kuin yleisesti osataan ajatella. Hyvällä eristyksellä tätä voidaan torjua, aina sen mahtuminen paikoilleen ei vain ole mahdollista, silloin viimeinen varmuus saadaan kohtuu kustannuksin ilmankuivaajalla.
Betonilattian purkaminen ja uudellen eristäminen kapillaarikatkoineen on varmasti varminta, mutta Kombromissina ehdotuksesi mielestäni menettelee.

[Matti Alander]

Vanhan laatan voisi vielä myrkyttömästi käsitellä puhalluslampulla, mahdolliset pinnan rihmastot hävittääkseen. On kuitenkin tulityötä ja tarvitaan kortti, pari ämpäriä vettä ja sammuttimia.

[r-e]

Maanvaraisesta laatasta on niin monta keskustelua, ettei avata uutta. Lainaan siis tätä.

Meillä kellarittomassa talossa alapohjan rakenne on sellainen, että maanvaraisen betonilaatan yläpinta on noin 150mm maanpinnan yläpuolella. Alapuolella ei todennäköisesti ole eristettä, sillä laatan pintalämpötila on noin 15 astetta (mitattu kohdasta, joka on noin 3 metriä ulkoseinästä). Tein aukon ulkoseinän läheisyydessä olevan komeron lattiaan, jotta pääsin kurkkaamaan rakenteen sisään. Sokkelin yläpinta on noin 100 mm laatan pintaa ylempänä ja tästä korosta lähtee puurunko ja tiiliverhous.

Tässä vaiheessa ajatus on sellainen, että tilaan tulee koneellisesti ilmastoitu Platon lattia. Joudun pakosta tekemään huoneen kerrallaan, joten saa huolella etukäteen miettiä ilman virtaukset. Korvausilmaa en todennäköisesti ota järjestelmän oman lattialistan kautta vaan nostan putkella ylemmäs lattianrajasta pölyttömämpään paikkaan. Samalla rakentelen riittävän pölysuodattimen.

Sitten se varsinainen kysymys. Sokkeli kun nousee eristetilassa tuon 100 mm laatan yläpuolelle, niin voiko sokkelin kyljen jättää paljaaksi, jolloin eriste tulee sitä vasten? Vai pitäisikö Platon kiertää myös tuolla sokkelin osuudella, jolloin Platonin ja betonin välinen tiivis sauma tulisi sokkelin yläosaan?

************

Asian vierestä, jääpähän tänne ainakin muistiin, niin voi jälkeenpäin tarkastella :) Muutaman kovan pakkaspäivän jälkeen pakkanen lauhtui muutamaan asteeseen. Eristetilasta mitattuna sokkelin lämpötila +4 astetta. Samasta kohtaa ulkopuolelta mitattuna -4 astetta. Lämpötilaero siis 8 astetta. Voiko tuosta päätellä onko sokkelin sisässä eristystä? Alajuoksun kosteus piikkimittarilla mitattuna 8%. Laatan pintalämpötila sokkelin juuresta mitattuna +4 astetta.

[r-e]

Nyt on noin 15m2 kokoisen makuuhuoneen lattia purettu puukoolauksia lukuunottamatta. Täytyy sanoa, että kyllä jännitti ottaa lastulevyt irti ja vilkaista lattian sisään. Betonilaatta oli enimmäkseen täysin kuiva eikä vaurioita näkynyt missään. Betonilaatalta löytyi nauloja, jotka kyllä oli ruosteessa. Todennäköisesti tilanne on loppukesistä ollut se, että laatan pinnassa olevan ilman suhteellinen kosteus on noussut lähelle 100%, jolloin rauta ruostuu. Rakenne oli sellainen, että laattaa vasten oli varsinaisten koolauksiin nähden kohtisuorassa kakkosneloset ja näiden niskasta lähti lyhyet puutolpat, joiden varassa itse koolaukset on. Todennäköisesti laattaa vasten olevista puista jonkinlaista mikrobia löytyisi, jos lähtisi tutkimaan. Otan puutavaran pois ja kunhan laatan reunoja saa tasoiteltua, niin laatan päälle tulee Platon lattia.

Laatta oli siis enimmäkseen kuiva... Ikkunaseinällä sokkelin sisäpinnalla oli 25mm styrox. Välittömästi kun lattian oli purkanut, otin styroksit pois ja mittasin sokkelin sisäpinnan lämpötilaksi -1 astetta. Laatan lämpötila sokkelin juuresta oli noin 4 astetta. Noin 300 mm kaistale sokkelin juuressa oli
näppituntumalla kosteaa. Sitten aletaan teoretisoimaan. Sisäpuolinen eristys on jäähdyttänyt sokkelin. Huoneen suhteellinen kosteus oli 34% ja lämpötila 21 astetta, jolloin kastepiste on noin +4,5 astetta (http://andrew.rsmas.miami.edu/bmcnoldy/Humidity.html). Tuo vahvisti oletuksen, että kondensoituminen on todennäköisesti syyllinen kostumiseen. Syksyllä 2012 laitettiin salaojat ja silloin sokkelin alla oleva karkeahko hiekka oli pölykuivaa, joten altapäin kosteus tuskin on tullut. Ja olisihan laatta silloin kauttaaltaan kostea.

Talon päätyseinällä, jossa ei ikkunoita ole, ei jostain syystä ollut styroksia ja siellä laatta olikin täysin kuiva reunoja myöden. Siellä sokkelin juuressa laatan lämpötila oli noin 5 astetta

Sitten haetaan uskonvahvistusta. Eikös kondensoitumisen saisi aisoihin eristämällä sokkeli ulkopuolelta? Taloahan tuollainen toki rumentaa, mutta minkäs teet. Pakko harrastaa sen verran, että teen jossain välissä lämpöanalyysin, jotta näkee miten betonirakenteen lämpötilajakauma muuttuu ulkopuolisen eristyksen myötä. Jos esim. Matti Alanderilla olisi tietoa mitä luokkaa routaeristyksen alla lämpötila voisi olla, niin helpottaisi laskentaa. Keskemmällä huonetta laatan lämpötila oli 12...15 astetta, joka on melko tarkasti maaperän lämpötila. ilmaisen CAD-ohjelman, DraftSightin, joka vastaa yksinkertaisessa käytössä hyvin pitkälle AutoCadia. Saa itsellekin hahmotettua paremmin, kun vähän piirtelee.
http://www.ilmaisohjelmat.fi/cad

http://aijaa.com/Y9jOl8
http://aijaa.com/lcuCat
http://aijaa.com/NgpTul

Toki tässä vaiheessa saa esittää kommentteja Platon lattian laittamisesta. Voi tuntua vähän turhan järeältä toimenpiteeltä, kun laatta kuitenkin oli enimmäkseen kuiva (nyt) ja reunatkin kuivaa, kunhan saa sokkelin ulkopuolelle eristeen. Nyt kuitenkin kun paikat on auki, niin samalla tuon platonin sinne laittaisi - varmuuden vuoksi.

[r-e]

Onko joku asentanut tai päässyt hypistelemään Platon -lattialevyä? Onkohan se kuinka kestävää? Laatta kun on melko röpelöinen eikä turhaan viitsisi alkaa jyrsimään tasaiseksi. Remtontin jälkeen Platonin päällä on pelkkä villa, joten tietty se sen kestää, mutta rempan aikana levyn päällä olisi pakko päästä kävelemään.

[kakkaroolari]

Ei ole kokemuksia system platonista, mutta onko totaalisen poissuljettu vaihtoehto että hajottaisit vanhan laatan, laittaisit 200 mm eps:ää alle ja valaisit uuden laatan tohon sokkelin yläpinnan tasalle? Oisko paha laittaa perusmuurin sisäpintaan pystyyn tuo kylmäsillan katko jostain höyryntiiviistä eristeestä (finnfoam, xps, spu-al tjms.) rapaten kiinni ja uretaanilla tiivistys - höyrynsulku saattaisi vähentäisi kondenssia perusmuurissa(?)

[r-e]

Kyllä se taitaa olla poissuljettu. Vanha laatta on täysin ehjä. Mittasin muutaman päivän kosteuksia ja eristetilassa oli täsmälleen sama absoluuttinen kosteus kuin huonetilassa. Lisäksi olosuhteiden pakosta teen huoneen kerrallaan. Tilanne olisi toinen, jos pystyisi purkamaan koko talon sisältä ja tekemään kaikki tilat kerralla. Vähän tuntuu platonikin hätävarjelun liioittelulta, kun paikat oli noinkin kuivia. 10 sekuntia ennen vastauksesi lukemista olin lähettänyt tilauksen platonista+tarvikkeista

EDIT: Platonin heikkona kohtana pidetään pölyn kulkeutumista ilmatilaan. Huonekohtainen ilmavirta on niin olematon, ettei pahemmin tule vastusta, vaikka laittaisi korvausilmaputkeen vähän ylimitoitetun pölysuodattimen.

Kylmä sokkeli jäähdytti itse laattaakin sokkelin juuresta. Tuo ehdottamasi tapa varmasti poistaisi sokkelin hikoilun, mutta laattaan se ei auttaisi. Olen kallistumassa siihen, että ensi kesänä eristän sokkelin ulkopuolelta. Esim. Alanderilta olisi hyvä kuulla kommenttia, että nyt kun patolevy päättyy suunnilleen maanpinnan tasalle, niin onko ok eristää sokkeli siitä ylöspäin. Vai käykö niin, että maan päällisiltä osin sokkeli on eristetty, mutta patolevyn kautta pukkaa edelleen kylmää sokkeliin. Routaeristehän on vasta tuolla alempana, kuten kuvista näkyy.

[haaveri]

Kiitos vastauksesta. Kipsilevylattian hylkäsin suoralta kädeltä. Toin esiin, koska harmillista että tällaista ehdotti kaksi alan ammattilaista, toinen rakennusalan yrittäjä ja toinen rakennusalan insinööri.

Viemäreitä ei tässä kellarittomassa päässä taloa kulje, joten ainoa perustelu betonin piikkaamiseen on kosteustekninen.

Miten huono/hyvä kompromissi olisi tuon pohjavalun päälle 100mm salaojittavaa ja pintavalu?

Kyllä se taitaa olla poissuljettu. Vanha laatta on täysin ehjä. Mittasin muutaman päivän kosteuksia ja eristetilassa oli täsmälleen sama absoluuttinen kosteus kuin huonetilassa. Lisäksi olosuhteiden pakosta teen huoneen kerrallaan. Tilanne olisi toinen, jos pystyisi purkamaan koko talon sisältä ja tekemään kaikki tilat kerralla. Vähän tuntuu platonikin hätävarjelun liioittelulta, kun paikat oli noinkin kuivia. 10 sekuntia ennen vastauksesi lukemista olin lähettänyt tilauksen platonista+tarvikkeista

EDIT: Platonin heikkona kohtana pidetään pölyn kulkeutumista ilmatilaan. Huonekohtainen ilmavirta on niin olematon, ettei pahemmin tule vastusta, vaikka laittaisi korvausilmaputkeen vähän ylimitoitetun pölysuodattimen.

Kylmä sokkeli jäähdytti itse laattaakin sokkelin juuresta. Tuo ehdottamasi tapa varmasti poistaisi sokkelin hikoilun, mutta laattaan se ei auttaisi. Olen kallistumassa siihen, että ensi kesänä eristän sokkelin ulkopuolelta. Esim. Alanderilta olisi hyvä kuulla kommenttia, että nyt kun patolevy päättyy suunnilleen maanpinnan tasalle, niin onko ok eristää sokkeli siitä ylöspäin. Vai käykö niin, että maan päällisiltä osin sokkeli on eristetty, mutta patolevyn kautta pukkaa edelleen kylmää sokkeliin. Routaeristehän on vasta tuolla alempana, kuten kuvista näkyy.

Millaisiin ratkaisuihin päädyitte?
Sokkelin ulkopuoliseen eristämiseen kaipaan myös tietoa, vai riittääkö jos laitan 50mm uretaanieristeen sisäpuolelle sokkelin ja uuden pintalaatan väliin?
Itsellä sauna/pesuhuoneremontti käynnissä vastaavassa kohteessa jossa on myös maanvarainenlaatta.