Kellarin salaojat/ halkeamat/ salaojittava eriste

[Vtec-Mies]

Moi vaan kaikki purulootan omistajat tai siitä haaveilevat..
Semoista ajattelin kysyä, kun salaojitus-ikuisuus-projektia teen, niin on ollut noita halkeamia.. ja kohtuu paljon.. sanotaan näin että ei se salaojituksen tekeminen kovin kummosta hommaa ole.. mutta niiden halkeamien kotrjaus.. voi pojat, menee ihan mukavasti rahaa ja aikaa aivan hölmöön hommaan, eli edellisen asukkaan pöljäilyjen korjaukseen. Eli vedet valutettu seinoä pitkin alas tiilisalaojiin.

Olen nyt tehnyt uhden sivun kokonaaan (se missä on meno kellariin) ja kaivanut toisen pitkän seinän auki. siitä olen puolet injektoinut injektointihartsilla ( toimii) ja nyt laitan injektointi betonia isompiin ja katson taas sitten tapauskohtaisesti hartsin tarpeen. Mutta kysymys kuuluu.. salaojittavasta eristeestä ja sen asennuksesta. Eli, kun sen fuktisolin laittaa seinää vasten ja nakertaa salaojaputket asemiin, niin, A) Onko heroilla ja rouvilla ollult salaojasora siinä pussina putken ympärillä, vai onko vain päälle ja sivulle laitettu? B) Pitääkö laittaa noin 50 cm syvyyteen eli vaakaan routalevy?

Itse kun katsellut noita rakennekuvia salaojittavaa eristettä käytettäessä, ei ole kuvissa sitä vaakassa olevaa eristettä.. Onko Näin? Ja ei ole myöskää sitä pussia tehty .. jotenkin alkanut itsekkin tulemaan siihen johtopäätökseen, että sen pussin teko on turhaa.. laittaa vaan sillain päälle ja sivulle, että maamassat erottuu ja jos sattuu, että jotain on suodatinkankaan väärällä puolella, niin sitten se vaan ajan mittaan valuu salaojaputken ja -soran ohi sinnepohjalle.. Mutta niin, kiitollisena asiallisista vastauksista jo etukäteen, menen jatkamaan nakertamista

[karhjo]

Vaakaan asennetun routalevyn tarkoitus on ohjata sadevesiä pois sepeli/sora täytön päältä ja eristää sokkelin vierustan maata routimiselta. Varsinkin jos on kyse matalasokkelisista rakenteista. M.Alanderin ohjeilla kellarillisen sokkelin eristyksessä voidaan alkuperäistä maata käyttää täytössä harso+sepeli/sora+salaoja osuuden yläpuolelta. Eikä vaaka routalevyä ohjeiden mukaan tarvita. Salaojasoran ja sepelin käytöstä en osaa paremmin kertoa. Tuntuu olevan paljon mielipiteitä asiasta ja itsellä ei siksi mitään selvää totuutta siihen. sepelin koko 6-12mm. Eikä täyttömaassa saa olla 100mm tai isompia kiviä aiheuttamassa suuria pistepaineita.

[Matti Alander]

Valmistajien ohjeissa on aavistuksen eroja, samoin käytettävissä materiaaleissa. Fuktisol ohjeissa Suodatinkangasta ei käännetä pussille ja mielestäni se onkin turhaa. Näin voi tehdä eikä se ole kiellettyä.
Allekirjoittaneella on myös käytännön kokemusta aiheesta, laajennusosaa rintamamiestaloon toteutettaessa avatusta n. 12 vuotta vanhasta rakenteesta. Kaikki oli uutta vastaavassa kunnossa, erittäin kuivaa, eikä minkään asteista liettymistä.
Lopulta maakallistusten toimiessa ulospäin viettävinä ovat virtaavat vesimäärät salaojittavissa eristeissä erittäin pieniä.
Routaeristeestä ja sen käytöstä on täälläkin kirjoiteltu paljonkin. Fuktisol eristetyistä seinärakenteista tulee erittäin kuivia samoin maaperästä ulkopuolella, joka usein näkyy taloa kiertävänä kuivempana raitana maaperässä.
Lämmitettävässä kellarissa 100 -200 mm eristekerroksilla maaperään johtuu hyvinkin lämpöä ja routimista tuskin isommin tapahtuu. Routaeristeen haittana voidaan pitää maaperän lämpiämistä routaeristeen alla, joka heikentää Fuktisol eristeen kuivaavaa ominaisuutta, lämpötilaerojen avulla. Maaperä pääsee huonommin jäähtymään kokonaisuudessaankin ja terminen lämmönsitoutuminen voi muodostua jopa haitaksi.
Takavuosina hämmästeltiin Eps eristeidenkin vettymistä, vaikka päälle asennettiin muovikalvo suojaksi. Selitykseksi löytyi maaperän lämpiäminen routaeristeen alla, joka kohotti vesihöyryn osapainetta. Kosteus työntyi Eps eristeeseen ja pysähtyi muovikalvoon.
Kosteustekniikassa ajatus eristämisestä tuleekin kääntää päälaelleen, eristämme lämpöä vastaan. Lattioiden alla tämä käy vieläkin tärkeämmäksi ja siksi suosittelenkin hyvää eristävyyttä mielellään 200 mm kerroksia salaojittavia kapillaarikatko eristeitä.
Mikäli pelkää maaperän routimista voidaan seinänvierustan täytöissä käyttää routimattomia materiaaleja, mutta pintaan kuitenkin vesitiivis kerros ulospäin luiskattuna. Kaivumassojen käyttö ei ole mitenkään pakollista, oikeastaan siinä pyritään etupäässä kustannussäästöön.
Tärkeintä routaeristämisessä on, ettei routa pääse perustusten alle ja välttämätöntä se onkin niin sanotuissa mataperustuksissa ja autotallin luiskissa, kellari montuissa jne... Matalissakin perustuksissa kannattaa routaeristys viedä mahdollisimman alas aivan salaojitus putkiston päälle, niin saadaan paras mahdollinen kuivaava vaikutus valesokkeli taloihinkin ja työnnettyä kapillaarinen kosteus ulospäin talosta.
Sokkelin maanpinnan yläpuoliset osat on myös kannattavaa lämmöneristää ulkoa, niin sokkelin lämpötila kohoaa ja myös samalla talviaikainen kondenssin vaara vähenee. Maan pinnan alapuolinen kesäaikainen kondenssi vaara poistuu Fuktisol eristeellä tehokkaasti, kun yhteyttä viileään maaperään ei enää ole.

[Vtec-Mies]

Tähän hommaan liittyen, yksi seinä tekemättä vielä. Eli alan seuraavaksi laittamaan isodränniä seinäään. Mutta nyt tuli tenkkappoo.. mulla siis on kellarin seinät jotka anturattomia ja valettu suoraan savimaan päälle (pohjalla harjusoraa jonkun verran), tässä viimeisessä seinässä on siis kaivettu "uraa" n, 10-20 cm anturan alapuolelle.. savi siis kovaa "lastuavaa".
Niin kysymys on, onko mahdollista että alkaa savi siellä anturan alla vettymään jos laitan tämän salaojittavan saven päälle alas asti, vai pitäiskö laittaa tuota talteen otettua harjusoraa levyn alle 10 cm?
tai sitten laittaa salaojasoraa siihen asti kun alkaa anturan reuna??
Mietin vaan, että jos laitan sitä salaojittavaa siten 10 cm sen saven päälllä, niin alkaako se lämpiämään ja vetymään ja vajoamaan?? Hyvät neuvot olisi nyt tarpeen ja pian.. kiitos .

[Matti Alander]

Salaojaputken alle laitetaan 100 mm salaojasepeliä esim. 5 - 11 mm C2 ohjeen mukaisesti. Siihen on sitten helppo asentaa putkitus 0,5 cm kaadolla metrille.
Savi on erittäin kapillaarista, nousu voi olla jopa 300 m. Tuskin sen enempää vettyy, eikä aiheuta ongelmaa, ylimääräinen vesi sitten virtaa sepelöintejä pitkin kohti perusvesikaivoa.
Kellarillisissa taloissa ei tarvita routaeristeitä, kuin korkeintaan erittäin matalissa kohdin, autotallin luiskissa tai porrasmontuissa. Näissä voidaan hyödyntää myös valmiiksi eristettyjä Fuktisol salaojitusmoduuleja.
Erillisillä vaakasuuntaisilla routaeristeillä pelkästään huonnonnetaan salaojittavan eristeen kuivaavia ominaisuuksia, koska ne perustuvat lämpötilaeroihin.

[Matti Alander]

Talon vajoaminen salaojitttamisen vuoksi on erittäin harvinaista, ellei anturan alta kaiveta pois maata. Talojen painuminen johtuu pääsääntöisesti tontilla olevista suurista lehtipuista, jotka voivat kuivattaa maaperää jopa 5 metriä syvältä.
On varsin yleistä, että kallistuneetkin talot vajoavat sitten näiden puiden suuntaan. Pihoillakin on yleisesti nähtävissä, jos puusto on runsasta, näyttäisivät betoniset sakokaivotkin nousseen kymmeniä senttejä ylös maaperästä. Tämäkin johtuu yleisesti maan vajoamisesta kuivumisen seurauksena.

[Vtec-Mies]

Salaojaputken alle laitetaan 100 mm salaojasepeliä esim. 5 - 11 mm C2 ohjeen mukaisesti. Siihen on sitten helppo asentaa putkitus 0,5 cm kaadolla metrille.
Savi on erittäin kapillaarista, nousu voi olla jopa 300 m. Tuskin sen enempää vettyy, eikä aiheuta ongelmaa, ylimääräinen vesi sitten virtaa sepelöintejä pitkin kohti perusvesikaivoa.
Kellarillisissa taloissa ei tarvita routaeristeitä, kuin korkeintaan erittäin matalissa kohdin, autotallin luiskissa tai porrasmontuissa. Näissä voidaan hyödyntää myös valmiiksi eristettyjä Fuktisol salaojitusmoduuleja.
Erillisillä vaakasuuntaisilla routaeristeillä pelkästään huonnonnetaan salaojittavan eristeen kuivaavia ominaisuuksia, koska ne perustuvat lämpötilaeroihin.

Eli ymmärsinkö oikein.. Salaojaputkituksen alle pitää laitta100 mm salaojasoraa, siksi että saadaan putken kaato tehtyä oikein Eli vähempikin riittää? Mulla olisi nyt tulossa 5 cm alkuun ja loppuun sitten 10-15 cm. Ei meinaan selkä kestä kaivaa kyllä yhtään syvemmälle (kohta jossa ei pääse koneella tarpeeksi lähelle).

Ai niin, huomasin semmosen asian että kun laitoin tuota salaojatarkastuskaivoa kulmaan, niin sen sakkapesän syvyyttä kaivaessa siis, löytyi aivan erilaista maata.. savi loppuu kuin seinään ja sitten alkaa tulemaaan sellaista erittain hienoa hiekkapintaista hiesua.. mielenkiintoista tämä geologia.. että miksiköhän mahtaa olla savea 150 cm päälle tullut aikojan saatossa? No kuitenkin, onkohan tämä hiesu A/ rakenteita tukevampaa vai B/ rakenteita rasittavampaa? Eli vajoakaako tönö paremmin savessa vai hiesussa?

[Matti Alander]

Salaojittavien lämmöneristeiden kanssa ei käytetä salaojasoraa, vaan sepeliä jonka raekoko tulee olla suurempaa, kuin eristeen kuula. Näin ei salaojittavan eristeen sisään pääse hienoaineksia, pilaamaan sen salaojituskykyä tai kapillaarikatko ominaisuuksia.
Hyvä raekoko on 5 - 11 tai 8 - 16 mm, nämä tuotteet ovat itsestään tiivistyvinä muutenkin erinomaisia putkistojen alustoina, eivät painu kovemminkaan kuormitettaessa.
Viikolla tuossa salaojaremontissa tuli taas vastaan lyttyyn painunut peltosalaojaputki 1, 5 metrin syvyydessä, kaikkea sitä halvalla ihmisille myydäänkin. Näin kesän auringonoton jälkeen ovat rautakauppojen varastojen peltosalaojaputketkin todella rapeita, UV ei tee muoveille hyvää. Siis ellei painu lyttyyn, niin rapisee muuten hajalle jo asennettaessa.
Muovi on muuten hyvinkin kestävää materiaalia, nykyiset polypropeeniputket ovat sitkeitä ja tuplaseinämäiset SN 8 luokan putket pitkäikäisiä. Kannattaa ostaessa varmistaa myös putkien luokitukset, eikä pelkkää hintaa. Esimerkiksi kaikkia muovisia viemäriputkiakaan ei ole tarkoitettu maahan asennettavaksi, on putkia ja osia jotka ovat vain sisäkäyttöön.
Erinomainen tuote on myös Fuktisol Salaojitusmoduuli, joka sisältää 110 mm SN 8 salaojaputken, joka kuorrutettu Fuktisol eristeellä. Fuktisol moduuleja voidaan käyttää jäätymättöminä pihasalaojituksina, urheilukentillä ja rakennuksissa max 3,5 metrin syvyydessä, Fuktisol moduulin kuormitusluokka on 110 kpa. Moduulin koko on 0,2 x 0,2 x 1,2 ja ne liitetään toisiinsa jatkoholkeilla. Moduulia on erikseen suoraa ja kulmakappaletta, se on patentoitu. Moduulin kuormitus korvaa sepelin ja on kevyt kuljetella, eikä eristeen sisällä jäädy.
Meni taas hieman ohi aiheen, mutta tietoa saatiin kuitenkin eteenpäin.

[kakkaroolari]

Pelkkä maalaji ei välttis kerro paljonko se painuu. Pitäs vähän kairata ja töllistellä taulukoista paljonko mahdollisesti painumaa tulee ja paljonko kestää esim. leikkausvoimaa. Anturan mitotuksessa voidaan kaiketi ainakin mennä näin.

[Vtec-Mies]

Salaojittavien lämmöneristeiden kanssa ei käytetä salaojasoraa, vaan sepeliä jonka raekoko tulee olla suurempaa, kuin eristeen kuula. Näin ei salaojittavan eristeen sisään pääse hienoaineksia, pilaamaan sen salaojituskykyä tai kapillaarikatko ominaisuuksia.

Niin.. juu olet oikeassa, ei salaojasoraa vaan sepeliä.. pitäisi itsekkin olla tarkempi näissä.
Juu ja kyllä todella myydään ja kaikenlisäksi tehdään päin persettä.. kävin eräältä talolta hakemassa ylijäämäfuktisolia, niin siellä talon isäntä esitteli kun oli tehty salaojat.. siis ammatimies oli käynyt. kuulemma, tehnyt paljonkin näitä hommia.. siellä oli laitettu nappulamatto betonia vasten ja sitten vasta fuktisol.. Sanoin vain, että en usko olevan oikein.. mutta voin olla väärässäkin..

[Matti Alander]

23 vuotta tehnyt työtä salaojittavien eristeiden parissa, pelkästään neuvontaa tällä palstalla yli kymmenen vuotta. satoja luentoja ja oppitunteja, eri tasojen kouluissa ja tilaisuuksissa. Kalliita messuja ympäri Suomen, isännöitsijä ja omakoti yhdistyksiä kiertäen jne...
Tuhansia tehtyjä työmaita, joukossa hyvin suuriakin ja tiedon puute sen kun jatkuu. Artikkeleita lähes kaikissa lehdissä, Remontti Reiskan kanssa televisiossa.
Koulutusta ovat antaneet kymmenet muutkin osaajat, lopputöitäkin eri laitoksissa tehty aiheesta useampia.
Silti vielä tulee lähes päivittäin porukkaa vastaan, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan tuotteesta, asentamisesta tai toimintaperiaatteesta.
Työtä on vielä jäljellä ja voisin miltei olla samaa mieltä, että homma hoituu oikein hyvin lukutaitoiselta tee se itse mieheltäkin mallikkaasti. Naisia ei kannata myöskään aliarvioida, kuten itselle joskus käynyt. Punaiset pitkät lakatut kynnet, eivät tee asentajaa huonommaksi. Muutenkin yllättävän usein juuri naiset kyselevät asennusohjeita ja ovat tarkkoja. Tuli mieleen yksikin rintamamiestalo, jota kävin eräänä Lauantaina katsomassa. Rouva oli pihalla vastassa kertomassa ongelmista ja remontin tarpeesta. Kysyin miksi miestänne ei asia kiinnosta, kun ilmeisesti on kotona. Kysyi heti mistä tiesit , sanoin että auto pihalla. Hetken päästä Jöröjukka ilmestyi pihalle ja päästiin hyvässä yhteisymmärryksessä hommassa eteenpäin.