Salaojittavalämpöeriste kompromissiratkaisu?

[RTMPekka]

Miten tuo patolevy tuohon kokonaisuuteen sitten kiinnitetään? Ja jos on kivi ja/tai juurakko-ongelmaa niin ennemmin laittaisin stydimpää suodatinkangasta. Omasta kohteesta, kun lapiolla kaivettiin n.10 vuotta vanha patolevy esille oli se sieltä täältä ratkennut ja juurakkoa levyn molemmin puolin, mutta salaojasepelin ympärillä oli jotain varsin raskastekoista suodatinkangasta täysin ehjänä.

Eikös suositus ollut laittaa hiukkasen kestävämpää kangasta? Muistelen, että ainakin siloin kun meille laitettiin niin oli sellaista varsin jämäkkää tavaraa se kangas. Ei ollenkaan sitä pehmeää mitä tarjotaan ensimmäiseksi rautakaupasta.

[M-J-B]

Eikös suositus ollut laittaa hiukkasen kestävämpää kangasta? Muistelen, että ainakin siloin kun meille laitettiin niin oli sellaista varsin jämäkkää tavaraa se kangas. Ei ollenkaan sitä pehmeää mitä tarjotaan ensimmäiseksi rautakaupasta.

Näin olen ymmärtänyt, että N2:sta pitäisi olla, mutta on noita eristeitä N1:lläkin tarjottu... päädyin kuitenkin N2:een kun ei ole tarkoitus seinustaa uudelleen avata. Salaojien ympäriltä löysin jotain N2:stakin jykevämpää, tuskin mikään estää käyttämästä N3 tai N4 kangasta salaojittavien eristeiden kanssa. Tuollainen musta nappulamuovi jota rautakaupoissa patolevynä myydään ei jousta tai veny käytännössä yhtään, mutta pienestä asennuksenaikaisesta nirhamasta se menee täyttömassojen painumisesta rikki pitkiä matkoja vaikkei mitään isoja kivenmurikoita olisikaan seassa. Jos oikeasti patolevyä kriittiseen kohteeseen tarvitsisi niin pitäisi oikein miettiä mitä sinne maahan hautaisi, kaippa niitäkin löytyy eri vahvuuksia.

[Matti Alander]

Fuktisol tuotteen asennusohjeissa ollut jo parikymmentä vuotta ohje, ettei yli 100 mm kiviä levyä vasten. Kiviset maat on seulottava tai ainakin kivet kerättävä kaivannon ulkoreunalle.
Suodatinkangas kyllä kestää vaikka louhoksesta tehdyn tien ja kuorma-autoliikenteen. Tosiaankin kankaita löytyy useita lujuusluokkia, aikaisemmin oli KL luokat ja nykyisin N luokat.
Patolevyn suoja kyllä on varsin kyseenalainen ja yleisimpiä vaurioita ovatkin juuri kivien puhkomat patolevyt, tai massojen painuessa liian lujasti kiinnitetyn patolevyjen repeäminen. Patolevyn päällä tulisi olla pystysalaojituskerros 200 salaojasoraa , jo tämä suojaisi patolevynkin melko tehokkaasti.
Suodatinkangas ja sillä toteutettu liikuntasauma Fuktisol levyn päällä on ensiarvoisen tärkeää ja kangasta voi hyvin lujentaa, jos on tarvetta. Joko kangasta kaksinkerroin tai vahvempaa kangasta, kannattaa kiviä kuitenkin välttää.
Mikäli maaperä on kivistä ja huonolaatuista, on järkevintä vaihtaa massat, se tietysti maksaa, mutta miksi tehdä huonosti iso työ ja ottaa riskejä.
Patolevy saattaa myös huonontaa salaojittavien eristeiden kuivaavia ominaisuuksia ja tiivis lämmöneriste hengittävän päällä tekee sen varmasti.

[miesjavasara]

Hei,

Tosiaan itse jätin tuon eristeen oman kulmalistan laittamatta ja tein patolevystä ns. Ylimmänosan. Eli ensin levyt kiinni seinään eristekiinnikkeillä. Sitten n2 suodatinkangas limittäen mahd. Tiiviisti propuilla ja prikoilla kiinni sokkeliin eristeen yläpuolelle kiinni (vähän helpommin pystyy työstämään jatkoa,
kun ei roiku sielä täällä silmillä :))tämän jälkeen myös patolevy yläreunasta propuilla ja prikoilla kiinni sokkeliin. Lopuksi reunalista tiheesti kiinni ja würthin tiivistemassalla tiivistäen, että varmasti on tiivissauma.

Tosiaan s.kangas kääntyy lopuksi suodatinkankaan ulkopuoltakohti. Tekee ns. Taskun, jossa salaojasepeli +salaojaputki menevät. Itsellä ainaki toiminut helkkari hienosti tuo ratkaisu. Mutta kukin saa toki toteuttaa omat työmaansa miten haluaa :)

[kakkaroolari]

Olen nähnyt Tampereen keskustassa kerrostalokohteen jossa näytti menevän seinää vasten isodräni ja päälle 100 mm xps.

[Matti Alander]

Kaikkea voi nähdä ja varmasti suunnittelijallakin on jokin ajatus mielessään. Salaojitushan toimii aina ja veden paineen mahdollisuus betonia vasten poistuu.
Kuivaavat ominaisuudet kärsivät on selviö, rakenteelle jää kuitenkin mahdollisuus monasti kuivua sisäänpäin.
Salaojittavia lämmöneristeitä kyllä käytetään paljonkin lämmöneristeenä ja salaojana esim. Bitumi eristeen päällä. Eriste suojaa hyvin vedeneristyskerrosta ja mikäli rakennetaan esim. Soraharjulle on massanvaihdon kustannukset hyvä säästö kohde.
Kuitenkin mielestäni Suomessa pitäisi myös ajatella enemmän, miten rakenne pääsee kuivumaan, jos se jostain syystä kastuu. Tähän tarkoitukseen salaojittava eriste oikein suunniteltuna on erinomainen ratkaisu.
Uusin keksintö kosteusturvalattia on tämän viikon rakennuslehdessä artikkelina, jos jollekin sellainen tulee.
Aihe jota vähemmin täällä käsitelty, mikä voisi olla myös hyvä tieto heille, jotka pelkäävät salaojittavan lämmöneristeen rikkoontumista. Tuotetta löytyy useita lujuuksia alkaen 60 kpa tuotteesta ja päättyen yli 200 kpa tuotteisiin. Kuutiopainot 19 kg/m3 ja 65 kg/m3, joten pakettikin alkaa painaa. Lujuutta riittää myös kovempaankin kuormittamiseen.
Mikäli käyttää Fuktisol Salaojitusmoduuli on se aina vakiona jo lujuusluokkaa 35 kg/m3, sitähän kohtaa aina kovin kuormitus, koska se on alimmaisena anturatasolla.
Hyvää keskustelua ja tietoa liikkuu, perusteluitakin olisi hyvä aina olla, niin selventää asian käsittelyä.