Salaojittavalämpöeriste kompromissiratkaisu?

[karhjo]

Hei. Tässä on tullut luettua reippaasti näitä kellarikeskusteluja. Kaikenlaista ehdotusta löytyy, mutta ei äkkiseltään tule mieleen onko tästä ideasta ollut puhetta.

Lattian alle on laitettu sekä eps eristettä ja salaojittavaa ns. Säästöversiona, mutta en ole kuullut vastaavaa ratkaisua käytettynä seinän osuudella. Eli 100mm salaojittavaa sokkelia vasten ja 50-100mm xps eristettä päälle. Lämmöneristys lisääntyy ja salaojittava toimis vain sokkelia kuivattavana elementtinä ja xps kosteuden pysäyttäjänä maasta päin. Toinen villi ajatus olisi laittaa eps ja vaikka patolevy sitä vasten suojaamaan sitä vettymiseltä. Äkkiseltään suodinkankaan laittokin vaikuttaa turhalta toimenpiteeltä, kun päälle tulee sakan pysäyttävä tiiviimpi eriste.

Toivon sisällöllistä keskustelua ja perusteltuja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Omat motiivit ovat tietysti vaihtoehtoisten ratkaisujen löytyminen ja ehkä rahan säästö pyrkiessä paksumpaan lämmöneristykseen. Ihan perusasiat on luettu ja kuultu muissa ketjuissa joten niitä ei varmaan kannata uudelleenkäydä tässä ellen nyt unohtanut tässä jotain täysin oleellista.

[tiu09876]

Muihin villeihin ajatuksiin en osaa sanoa kuin, että patolevyä ei saa laittaa Fuktisolin eteen. Tarkkaa en syytä nyt juuri muista, mutta Alanderille ehdotettu jo samaa vuosi sitten ja oli nounou.

[Matti Alander]

Tiivis sisältä ulospäin harveneva on paras periaate ja säästää ei kannata väärässä paikassa. Pyörää ei myöskään kannata keksiä uudelleen ja villit ajatukset sopivat aivan muualle kuin rakentamiseen.
Vastaan aiheeseen paremmalla ajalla, hyvää työpäivää kaikille.

[Matti Alander]

Ainoa mikä aloittajan ideoissa paranisi olisi lämmöneristys. Kuivuminen heikentyisi monellakin tapaa: Fuktisol levyn päällä oleva lämmöneristys poistaisi suunnitellun vesihöyryn kondenssin eristeen sisällä. Pystysalaojitus estyisi ja ulommaiseen eristeeseen syntyisi vedenpainetta.
Suodatinkangas on höyryä läpäisevää XPS varsin heikosti. Kuivumisprosessi heikkenisi tätäkin kautta. Eristyskyky Fuktisolilla ja XPS eristeellä suurin piirtein sama, joten sieltäkin etua tulee kovin vähän.
Hinterokin jää varsin vähäiseksi ja kun pystysalaojitus vielä toteutettava sepelillä, niin kalliimmaksikin tulee.
Mitään patolevyjä , eikä muuta tarvita Fuktisol levyn toimintaa haittaamaan, salaojittavasta eristeestä ei vesi normaalissa tilanteessa mene läpi, maan vetovoima ja tehokas pystysalaojitus toimii.
Esimerkiksi jos kaataa vettä pöydälle , valuu se reunoilta tehokkaasti alas, maan vetovoima toimii.
Jos jotain haluaa parantaa on se 200 mm salaojittavaa eristettä:Kuivaa entistäkin paremmin, salaojittaa tehokkaammin, energian hukka pienenee ja maaperän kosteusteknisesti haitallinen lämpiäminen vähenee.
Kannattaa luottaa asiantuntijoiden kymmeniä vuosia takaperin tehtyihin asennusohjeisiin, maksaakin saa, kunhan vain toimii.

[karhjo]

Kiva saada vastauksia. Täähän on vain allekirjoittaneen ajatuksia joita on kiva päästä purkamaan ja mikäs sen parempi kuin tämä foorumi. Tekstistähän ei varmaan kaikkien taka-ajatukset muuten kuin selostamalla selviä.

Mietin kyllä tuota vesihöyryn kondensoitumista ja alunperin ajattelin, että se kivasti tiivistyy xps:n pintaan mutta, koska se ei olekaan kylmäseinä niin taitaa se tosiaan olla niin että se höyry jää sinne kivasti jumiin ja ehkä siirtyy vain takaisin seinään tai voi osittain toimiakkin mutta ei odotetulla tehokkuudella.

Ulkopuolinen kosteus kyllä törmää xps:n pintaan ja ajanmittaan varmaan voittaa eristeen paineensietokyvyn. Tätäkin mietin ja olen kovasti miettinyt mikähän mahtaa olla salaojittavan bitumiliiman kestävyys ja oletettu elinikä? 30-vuotta olisi varmaan hintaan nähden toivottavaa. Jos ruotsinkieli taittuis paremmin niin lukisin ruotsalaisia remppafoorumeita, kun sieltä vois löytyä jo pitempiaikaistakin käytännön testitulosta.

Nää salaojitus- ja sokkelineristysasiat on muuten aika mielenkiintoisia seurattavia, kuinka rakentajat jakautuvat kahteen kastiin. Toiset vannovat pohjattoman kumisaappaan ratkaisuihin eikä hyväksy muita ratkaisuja ja pienempi osapuoli hyväksyy tämän salaojittavaneristeen tavan. Sitä on vaikea käsittää miten varsinkin edellämainittujen kanssa kun keskustelee isodränistä tai fuktisolista niin alkaa hirveä kysely niinku ei olis kuultu niistä ikään ja kyseenalaistetaan. Kyllä mä muistelen, että isodränin joku asennusvideo katottiin ammattikoulun perustuksiin keskittyneellä tunnilla, mutta muuten ei näy vieläkään vakitavarana löytyvän täältäpäin rautakaupoista.

[RTMPekka]

Jos yhtään tietää miten tavarat päätyy isojen ketjujen hyllyihin niin Fuktisol ei sinne todennäköisesti koskaan tule pääsemään. Ei vaikka olisi kuinka hyvä. Isoa ja hyvää bisnestä valmistajille ja kaupoille on nykyinen.

Enkä tiedä, että olisiko niiden edes syytä olla siellä. Erikoistuote tiettyyn tarkoitukseen voidaan ihan ok myydä omia reittejään. Uuskohteisiin jne. menee ihan hyvin se eps.

[Matti Alander]

On tosiaankin hyvä, että käydään keskustelua, niin moni asia selviää.
Jos mennään siihen salaojittava alla ja XPS päällä ovat ongelmat samantyyppisiä, kuin patolevy jonka päällä eriste. Menetetään kuivaavia ominaisuuksia, koska suunniteltu kondenssi hankaloituu.
Korjausrakentamisen suunnittelussa ja miksei uudisrakentamisenkin on erittäin tärkeää suunnitella niin, että kuivuu myös jos kuitenkin kastuu. Korjaaamisessa kosteuden ongelma jo yleensä olemassa, koska korjaustarvetta syntyy.
Kun keskitytään rintamamiestalon perustusten pääaiheeseen, on se kapillarikatkojen puute ja jälkikäteen anturan alle asentaminen lähes mahdotonta. Silloin vaihtoehdoksi jää työntää ylimääräinen kosteus ulos lämmöneristeiden avulla, jotka läpäisevät vesihöyryä.
Rakentaminen ja korjaaminen ei ole lainkaan niin helppoa, että rautakaupassa vaan myydään. Jonkun pitää myös suunnitella, ymmärtää asioita ja asentaakin. Ei myöskään ole eristeitä, jotka sopivat joka paikkaan, jonkun on tiedettävä mitä missäkin käytetään. Monet tuotteet ostetaan erikoisliikkeistä, joista saa palvelua ja tietoa, se on niiden kilpailuvaltti markkinoilla. Rautakauppa myy melko vähän esim. Bentoniitti mattoa tai PVC katetta, asfaltti kauppakin käy niissä heikosti.
Kosteusasiat ja rakenteiden toimivuus on erikoisala, joilla toimii suuriakin yhtiöitä täyttämässä näitä tarpeita.
Ongelmia riittää jopa rakennustapaohjeiden kanssa , koska ne on luotu pääasiassa uudisrakentamiseen ja vaikka ovat kuinka laajat niin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nykymaailmassa tietoa riittää ja sitä saa runsaasti netti on hieno apu tiedon keräämisessä, tämä palsta on pääasiassa keskittynyt rintamamiestalojen remontteihin ja toimii.

[karhjo]

Erikoistuote on kyllä kirosana mun mielestä. Anteeksi offtopic, mutta tuntuu tarpeelliselta mainita, että nykyään lähestulkoon kaikki myydään kuluttajille erikois-sanalla ja salaojittavaeriste ei ole mitenkään sen erikoisempi kuin muutkaan ratkaisut. Parempi ratkaisu se hyvinkin voi olla. Ja kyllä mun mielestä sitä sais löytyä jo ihan siinä missä muitakin tuotteita. Vaikka internet on hyvä kaveri tiedon etsimisessä, niin valitettavan usein ihmiset kallistuu rautakaupan ja naapurin setien mielipiteeseen ja laittavat jotain väärää tuotetta väärään paikkaan ja vielä väärinpäin. On myös niitä ns. Ammattilaisia jotka neuvoo jotain 60-luvun oppia eikä niistä tahdo päästä millään eroon. Sitten ku jotkut tuotteet pysyy erikoistuotteena ei niitä opita käyttämään yhtä tehokkaasti kuin näitä suuremmin markkinoituja tuotteita. Aika paljon ihmiset kuitenki luottaa siihen, että tuotteet toimii ja niitä kauppaavat vai onko se sittenkin niin että €-merkki ratkaisee? No koko vuodatuksen pointti oli, että lisä julkisuus ja kansan sivistämisen laajentaminen ei ehkä ole huono juttu ja pelkästään erikoisliikkeiden hyllyilläpito ei edesauta sitä.

[Spautio]

^Itsekin olen jästipää pohjanmaalta (Seinäjoelta kotoisin) enkä hevin usko auktoriteettejä. Mutta omassa talossamme noi Fuktisolit/Isodränit (ostin kumpaakin merkkiä, riippuen aina siitä kumpi oli halvempaa, prikulleen sama tuote) ovat olleet rinekellarissa jo 3 vuotta, ja toimivat juuri kuten mainospuheet lupaavatkin. Meillä on ainoastaan 100mm:n Fuktisol/Isodrän -eristys sementtipohjaisella kosteussululla slammattua perusmuuria/anturaa vasten, mutta kyllä on pysyneet kellaritilat nyt kuivina. Ainahan voi laittaa sen perinteisen patolevyn, Fiinfoamin, ja melkein metrin leveydeltä singeliä, siis jos ei luota tähän salaojittavaan eristeeseen. En itse kyllä ymmärrä kuinka uusia taloja saadaan rakentaa ilman tälläistä ratkaisua.

[karhjo]

Joo. Jästipäitä hyvinki, mutta ei pahimmasta päästä. Minähän olen hyvinki vahvasti painanut vaakani tuota ruskeeta eristettä kohti, mutta annas olla jos siitä alottaa täälläpäi puheen ni eiköhän lähes aina joku on huutamas suohon. Pitää varmaa joku viikko yöllä laittaa sokkelit kuntoo nii ei tuu uteliaita pätemään.

Ihan vakavasti puhuen, kiitos oikaisuista ja jätän alkupostauksen kaltaiset rumat kukkaset suorittamatta ja kun remontin aika tulee niin tehdään ohjeiden mukaan eikä soveltaen. Hyvä, että on foorumi

[Spautio]

Karmea työ niiden sokkeleiden esiinkaivuissa/putsauksissa/halkeamien korjauksissa on kuitenkin, etenkin jos lapiolla paikat kaivaa auki, tai jos sieltä tulee kallio vastaan, joten siksikin kannattaa koettaa thdä noi paikat kerralla kuntoon ettei tartte kaivaa uudestaan auki. Minulla ei ole mitään tekemistä Fuktisol- tai Isodrän-kauppiaiden kanssa mutta noita suositelen käytettäväksi ihan omakohtaisten kokemuksieni pohjalta. Suodatinkangas, 100mm:n Fuktisol,ja slammaus, niin on aika varma ratkaisu (siis jos sokkeli/antura ovat puhtaita, eli mahdolliset bitumit tai piet on hiottu pois).

[miesjavasara]

Hei,

Huomasin ketjun ja on pakko kommentoida. Itseasiassa patolevyä VOI käyttää salaojittavan eristeen päällä. Olin yhteydessä Isodränin, koska omalla työmaallani on sen verran isokokoista murikkaa, jotka varmasti liikkuvat ja paksua juurakkoa, että pelkästään suodatinkangas ei tule vuosien saatossa kestämään.

Kertoivat, että voi käyttää tässä tapauksessa. Eikä vaikuta salaojittavan eristeen toimivuuteen mutta eristeen ja patolevyn väliin on laitettava silti suodatinkangas. Myös muottikolmiolta kysyin ja he käyttivät samaa ratkaisua. Taisi olla Taidemuseon työmaa, jossa suuret painuvat lohkareet / täyttömaassa olevat kivet tod. Näköisesti rikkovat suodatinkankaan. Itse toteutin oman projektin samalla tavalla. Perusmuuri + 100mm salaojittavaeriste+ suodatinkangas +patolevy. Kosteusliikkuu samalla tavalla ja homma toimii! Joko se tiivistyy patolevyyn ja valuu alas salaojaputkeen tai eristeessä. Samalla patolevy estää täysin kosteuden liikkumisen maaperästä eristeeseen mikä ainakin antoi itselleni myös rauhallisen yöunet :).

Mutta joo vaikka ns. oikea Tapa käyttää salaojittavaaeristettä on pelkästään suodatinkankaalla(tai näin mainostetaan) kannattaa kysyä, koska työmaakohteissa on erilaiset tarpeet.

Ps. Todennäköisesti epäiliöitä löytyy niin kuin aina :), joten suosittelen olemaan yhteydessä vaikka muottikolmioon ja kysymään voiko käyttää patolevyä päällä vai ei, jos oma työmaa mietityttää. He ovat ainakin käyttäneet ja myös ruotsissa on turvauduttu työmaakohteesta riippuen myös patolevyn lisäykseen.

[karhjo]

Hauska kuulla eriäviäkin mielipiteitä. Tuollaisissa paikoissa varmasti ihan perusteltua käyttää läpäisemätöntä mattoa päällä. Olen yhden sokkelin nähnyt kuinka juuret on puskenut läpi ja halkaisseet sen. En nyt muista mikä puu oli kyseessä, mutta se yleisin 50-luvun julkisivu koriste jota nykyään kirotaan juurien takia

[Labyrint64]

Fuktisol/Isodrän olisi hyvä saada yleistymään niin markkinoille tulisi kilpaileviakin valmistajia. Näin saataisiin hinnoittelu terveemmälle tasolle.

[M-J-B]

Miten tuo patolevy tuohon kokonaisuuteen sitten kiinnitetään? Ja jos on kivi ja/tai juurakko-ongelmaa niin ennemmin laittaisin stydimpää suodatinkangasta. Omasta kohteesta, kun lapiolla kaivettiin n.10 vuotta vanha patolevy esille oli se sieltä täältä ratkennut ja juurakkoa levyn molemmin puolin, mutta salaojasepelin ympärillä oli jotain varsin raskastekoista suodatinkangasta täysin ehjänä.