Kellarin betonilattian korjaus/uusinta

[Hekuli]

Kuinka kauan olette antaneet uuden betonivalun (vaikkapa 80mm) kuivua ennen töiden jatkamista. Tarkoitan siis esim. seinien rakentelua, lattian päällystys toki paljon myöhemmin. Kävelykuiva valu om jo samana iltana mutta uskaltaako tallustella enempi vielä viikon päästä?

Edit: meinasin tasoitella 4vko kohdalla, otetaanko sementtiliima silti pois valun päältä? Tasoitteen päälle vedeneristys ja laatta.

Kyllä hommia pystyy jatkamaan periaatteessa jo vaikka seuraavana päivänä tai viimeistään muutaman päivän kuluttua. Seiniäkin voi alkaa tekemään, mikäli alajuoksujen alle laitetaan esim. huopakaistat.

Uuden betonin pinnasta kannattaa sementtiliima hioa aina pois. Ja mieluusti vielä aikaisessa vaiheessa, 1-2 viikon päästä valusta. Sementtiliima tekee suhteellisen tiiviin kalvon betonin pintaan, joka hidastaa kuivumista. Tasoittaakaan ei mun nähdäkseni kannata ennen kuin betoni on pinnoituskuivaa. Kuivumista voi pikku hiljaa tehostaa asteittain lämpötilaa nostamalla lattialämmityksellä (siis mikäli sellainen on ).

[keltarinta]

Onkos tällaisessa Fuktisol-rakenteessa tarkoitus käyttää lattiassa myös nykyaikaisia vesieristeitä? Remppamies sanoo käyttävänsä sellaista, joka päästää vesihöyryä läpi vaikkei vettä, mutta vähän olen skeptinen, että onko todettu oikeasti toimivan vaiko vain teoriassa. Ilman Fuktisol-eristystä en laittaisi vesieristystä lattiaan, jotta pääsisi kuivumaan kaakelien saumojen kautta.

[Matti Alander]

Vedeneristeen käyttö on pääsääntöisesti aina suositeltavaa ja ne asennetaan riittävän kuivaan lattiaan. Tietojeni mukaan kaikki vedeneristeet ovat kyllä vesihöyryn vastukseltaan pienehköjä, eikä betonirakenteita tule turhaan kastella käytössä.
Fuktisol eristeellä betonilaatta kuivuu tehokkaasti myös alaspäin ja riittävän paksulla eristekerroksella pyritään saamaan parhaat mahdolliset lämpötila erot, jotka tehostavat kuivumista vauriotilanteissakin.
Huonetilan ilmaa hoidella ilmanvaihdolla, mutta ulospäin hengittävällä lattialla ja seinällä on myös positiivinen vaikutus sisäilman laatuun. Lämmöneristeellä lattian alla pystytään estämään myös viileän rakenteen kesäaikaista kondenssia, jonka varmasti moni on huomannut vesimittarin ja rautaputkienkin pinnoilla kellarissaan.
Pesutiloja joita käytetään ahkerasti kosteus on etupäässä kiinnityslaastissa vedeneristeen ja kaakelin välissä. Sieltä se kuivuu hitaasti sisäänpäin, riippuen kellarin sisäilman kosteustasosta.
Monen rakennuksen suurimpia ongelmia syntyy kapillaarisesta kosteuden siirtymisestä, joka kannattaa ottaa vakavasti, niin lattia, kuin kellarin seinienkin remonteissa. Fuktisol tekniikka on tässä poikkeuksellisen nerokasta, huonekorkeutta ja työtä säästyy.

[keltarinta]

Seuraavaksi aloin miettiä, että minkälaisesta betonista uusi lattia kannattaa valaan (vesikiertoinen lattialämmitys). Niitäkin on varmaan monenlaisia, jos yhtään voi päätellä laastien ja tasoitteiden tarjonnasta, joka aiheutti myös päänvaivaa.

Sitten on se kuivumisaika.

[Hekuli]

Seuraavaksi aloin miettiä, että minkälaisesta betonista uusi lattia kannattaa valaan (vesikiertoinen lattialämmitys). Niitäkin on varmaan monenlaisia, jos yhtään voi päätellä laastien ja tasoitteiden tarjonnasta, joka aiheutti myös päänvaivaa.

Sitten on se kuivumisaika.

Ihan normaali betoni on varmaan pätevä ratkaisu. Sitten on nopeammin pinnoitettava versio, eli normi betoniin lisätty kuivumisen kemiallista reaktiota kiihdyttäviä lisäaineita. Tällä ehkä vajaa puolet nopeammin pinnoitettavissa.

Kuivumisajaksi usein määritellään se sentti per viikko, optimi olosuhteissa. Olosuhteita ja kuivumista pystyy parantamaan kun aikaisessa vaiheessa hioo betonilaatan pinnasta siihen kuivumisen yhteydessä nousevan sementtiliiman pois. Ja lattialämmitystä kannattaa jo kuivumisen aikana ottaa käyttöön, vaiheittain nostaa lämpöjä. Yksi vaihtoehto on kuivattaa lisäksi koneellisesti, joka tapauksessa tilassa pitäisi ilman vaihtua riittävästi.

Betonilaatan kosteus on sitten ennen tasoitteita/vesieristeitä/pinnoitteita hyvä mitata porareiästä, josta saadaan tulokseksi suhteellisen kosteuden prosenttilukema (RH %), joka on suoraan verrannollinen lukema eri tuotevalmistajien määrittelemiin maksimikosteuslukemiin pinnoittamisen suhteen.