Kellarin betonilattian korjaus/uusinta

[Typgone]

Hei!

Meillä on 1957 vuonna rakennettu rintamamiestalo tyylinen kellarillinen vanha asuntolarakennus. Olemme remontoineet tätä suvun kesänviettopaikaksi. Rakennus on kohta käyty läpi muuten, mutta kellarissa olevat pesutilat ovat tällä hetkellä remontissa.
Pesuhuoneen lattia oli huonossa kunnossa ja siitä purettiin pintalaatta pois. Pintalaatan alla oli toja-levyn tyylinen sementtikuitueriste n. 20 mm (osa mädäntyny pois). Eristeen alla oli ehjä raakavalu, jonka sekaan oli upotettu valurautaviemärit. Käyttövesiputket oli ilmeisesti mennyt eristetilassa ja nämä oli niin pahasti ruosteessa, et ovat ilmeisesti vuotaneet alapohjaan. Vanhojen viemäreiden kohdilta näkyy raakavalun alapuolinen kerros, joka on hiekkaa.

Nyt raakavalu on saanut kevään ja kesän kuivua. Mutta tämä hiekka näyttää pysyvän kosteana. Nyt meillä on tarkoitus jatkaa projektia laittamalla uudet viemärit kosteisiin tiloihin. Mutta [url]mitä eristettä kannattaisi laittaa raakavalun päälle[/url], jotta lattiarakenne säilyisi kosteutta läpäisevänä, eikä siirretäisi kosteutta viereisiin tiloihin liian tiiviin eristeen johdosta. Eristetilaa ei hirveästi lattiassa ole, ettei jo nyt matalat pesutilat madaltuisi entistä enempää (ehkä 50 mm on maksimi mitä voi eristettä laitta). Eristeen päälle meillä on tarkoitus tehdä n. 40 mm pintavalu ja sen päälle lattiamaali tai laatta ilman vesieristystä.

Pesuhuoneen lämmitys:

Pesuhuoneessa on tällä hetkellä vesikiertoinen patteri seinällä. Mitä mieltä olette, jos patteri putkesta vetasis suoraan muoviputkella lattialämmityksen pintalaattaan. Onko tällaisesta kokemusta, et mitä se tekee koko lattiarakenteelle, jos lattiaa alkaa lämmittämään. Lattiaa ei olisi tarkoitus pitää hehkuvan kuumana, vaan sellaisena, et pesuhuoneeseen olisi mukava mennä avojaloin (n. 15-25°). Ennen remonttia lattia oli tosi kylmä avojalalle, joten siihen toivoisi remontin yhteydessä parannusta. Toki puu- tai muoviritilät ovat mahdollisia kylmän betonilattian päälle, mutta ne ovat kohtuu epämiellyttäviä käyttää, varsinkin kun pesutilat tulevat olemaan kohtuu kovassa käytössä.

Vielä yksi kysymys koskien pesuhuoneen kattoa:
Pesuhuoneen katto on tällä hetkellä maalatulla betonipinnalla. Haluaisimme laittaa kattoon puupaneelin, mutta tuleeko ongelmia jos katon koolaa esim. 22 mm rimalla ja sen päälle laittaa paneelin. Kylmään betonin pintaan on tähän asti tiivistynyt paljon kosteutta ja nyt jos katto paneloidaan, niin luultavasti tämä kosteus edelleen tiivistyy betonin pintaan ja jää sinne betonin ja paneelin väliin. Paneelikattoa ei ollut tarkoitus tehdä tiiviiksi vaan reunoille jätettäisiin n. 5 mm raot, josta tämä kosteus pääsisi ajan saatossa sitten kuivumaan pois. Vai voisko olla toinen vaihtoehto, et laittais rimojen väliin ohkasen villaeristeen ja sen alapuolelle paperi ja paneeli. Tällöin betonin pintaan ei pääsisi kondensoitumaan kosteutta, kun siinä välissä ei ole ilmarakoa.

Tässä hieman omia pohdiskeluja insinööriltä, joka on ollut työelämän uudisrakentamisen puolella ja täten ei ole juurikaan kokemusta vanhan korjaamisesta...

[Matti Alander]

Jos tekee jotain, on pidemmän päälle kannattavinta tehdä kunnolla.
4 cm laatta on kovin ohut ja siihen pitäisi tunkea vielä lattialämmitys, ei ole hyvä idea. Koko maanvarainen laatta purkuun, lattialämmityksen alle vähintään 150 mm eristystä Lamda luokkaa 0.033 - 0.037. Päälle sitten kelluvana rakenteena 8 cm uusi betonilaatta, 6 mm verkolla, jossa 150 mm silmä. Verkko irti eristeestä 3 cm korokkeilla.
Betotonilaatan alle suosittelen eristeeksi 200 mm Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä, joka hyvän lämmöneristyksen lisäksi on erinomainen kapillaarikatko max 15 mm ja säilyy puhtaana hienoaineksista myös asennettaessa. Näin säästyy tärkeää huonekorkeutta, kun erillisiä kapillaarikatko sorakerroksia ei tarvita.
Fuktisolin lujuus pitää päättää laatan kuormituksen mukaan, jos kuormitetaan pelkällä betonilaatalla niin 60 kpa halvempi versio on käypää, jos taas tulee rivinteerauksia painoksi niin 99 kpa tuote. Mikäli kuormitetaan vieläkin rajummin niin kannattaa ottaa yhteyttä tekniseen neuvontaamme, levyjä löytyy vielä useampia lujuuksia 200 kpa eristeisiin asti.
Fuktisol eristeellä on muitakin etuja, lattia pystyy kuivumaan kahteen suuntaan ja oikeastaan toimii automaattisena kuivaajana mahdollisen vesivuodonkin kohdatessa. Lattia ei myöskään käyristy kuivuessaa, kun se voi kuivaa ylös-, sekä alaspäin.
Muovikalvoja ei lattiarakenteisiin ole suositeltu enää vuosiin ja Fuktisol eristeen, sekä betonin välissä käytetäänkin suodatin kankaita, jotta kuivumista ei häiritä.
Hyvä lämmöneristys pitää maaperän viileämpänä ja maaperän kosteus pysyy siellä missä kuuluukin. Hyvin kuivuva lattia vaikutaa sisäilmaakin positiivisesti ja nykyinen kondenssi katossa johtuu varmaankin vanhasta lattiarakenteestakin, joka ollut hyvin kostea. Varsinkin näin kesäaikaan tuuletettaessa, betonirakenteet kondensoivat herkästi viileässä kellarissa , kuten metalliset putketkin. Kesäilma lämpimänä sitoo itseensä kosteutta grammoina huomattavia määriä.
Ennen uutta lattiaa tietysti kaikki tekniikka uusiksi muoviputkilla, niin kestää taas seuraavat 50 vuotta.
Kellarin seinärakenne olisi myös parasta eristää ulkopuolelta vastaavasti, senkin toimintaperiaate Fuktisol tekniikalla on täysin sama, erona vain pystysuora rakenne.
Vedeneristeitä on syytä käyttää ja voidaan käyttää , kun rakenteet ovat ulospäin kuivuvia, sannottaisiinko kansankielellä hengittäviä.
Kunnon työ ja kertasatsaus on järkevää, ei tarvitse kaakeleita korjailla ja lopulta varojakin säästyy. Ilmanvaihto vielä kuntoon, niin kondenssista ei ongelmaa ja katossa menestyy pelkkä paneeli. Taloa pitäisi lämmittää, niin kuivuu ja pysyy kuivana paremmin, toisinaan myös kesäaikaankin.
Remontti olisi järkevintä aina aloittaa ulkopuolelta, niin sisätiloissa sitten onnistutaan paremmin. Jos homma kiinnostaa niin allekirjoittaneelle voi lähettää sähköpostia, niin voin lähettää valmiita tyyppikuvia tällaisista remonteista. matti@malander.fi

[Typgone]

Noin se varmasti tulisi hyvä, mutta hieman arveluttaa, jos kellarin keskelle yhteen tilaan tehdään noin radikaali muutos, et miten viereiset tilat reagoi noin massiiviseen muutokseen? (Kellarin koko on lähes 100 m² ja pesuhuone ja sauna siitä vain noin 15 m²) Onko noita eristeitä 50 mm vahvana? Ja jos on, niin saadaanko siitä mitään hyötyä, jos sen laittaisi vain raakavalun päälle ja sen päälle pintavalu. Tällöin rakenne säilyisi lähes samanlaisena muihin tiloihin nähden.

Tuo lattialämmitys minkä heitin aikaisempaan viestiin oli lähinnä vain kysymys, et onko tuollaisesta ratkaisusta kokemusta kellarin pesutiloissa. Laatan vahvuudet pitää tottakai olla sellaiset et saadaan vesiputket kunnolla betonin sekaan.

Salaojaremonttia olemme miettineet useampaan kertaan ja toistaiseksi olemme vielä päätyneet, ettemme tee sitä. Kellarissa ei haise home ja rakenteet ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa, joten aina on vaara näissä remonteissa, et lähdetään hyvää ja toimivaa ratkaisua korjaamaan huonommaksi. Sadevesijärjestelmä tullaan kuitenkin tänä syksynä vielä tekemään ja samalla varmistetaan, et pintavedet kaatavat joka puolelta pois päin rakennuksesta, niin saadaan maan pinnalta tuleva kosteus minimoitua.

[Snipa]

Terve, hyvin samantyyppinen tilanne minulla. Kallion pälle perustettu talo jonka kellarihuoneessa raakavalu. Valun sisällä menee muovinen pohjaviemäri. En haluaisi alkaa valua piikkaamaan pois. Olen harkinnut 100mm fuktisolia ja sen päälle pintalaatta. Lämmitys hoituisi vesikiertopatterilla, talossa on maalämpö. Voi olla että laitan valuun myös lattialämmityskaapelin varoiksi. Huoneesta olisi tulossa pyykkitupa/khh.

[Matti Alander]

Betonilaatan purku ja koko rakenteen uusiminen on aina paras ja varmimmin toimiva ratkaisu.
Lämmitettävä lattia vaatii enemmän eristystä, niin energiataloudellisesti, kuin kosteusteknisestikin ajatellen. Harva tulee ajatelleeksi maaperän lämpiämisen vaikutusta, joka nostaa vesihöyryn painetta maaperässä, jossa aina lähes 100 prosenttia suhteellista kosteutta. Kosteus myös nostaa höyrynpainetta, jonka vuoksi huonetilan höyrynpainetta pitäisi pyrkiä nostamaan, jotta kosteus pysyy maaperässä.
Huonetilan vesihöyryn osapaine nousee lämpötilaeroja kasvattamalla suhteessa maaperään.
Puulattiaa betonilaatan päällä pidetään yleisesti riskirakenteena, mutta kun betonilaatan alla on ollut lämmöneristettä, niin puulattiakin on voinnut toimia virheettömästi.
Kapillaarinen kosteudennousu on betonirakenteiden yleisin kosteuden aiheuttaja ja se katkeaa kätevästi huonekorkeutta säästäen harvalla huokoisalipainetta aiheuttamattomalla eristeellä mallikkaasti.
Diffuusiota vastaan paksumpi eristyskerros taas on eduksi, lattialämmitykseen suosittelen vähintään 15 cm ja lämmittämättömään 10 cm Fuktisol eristettä.
Lattioita voi korjailla pieniä alojakin kerrallaan ja saattaa olla rakenteellisestikkin turvallisempaa, jos anturat puuttuvat kellarin seinärakenteista tai sokkeli heikkokuntoinen.
Hengittävillä salaojittavilla eristeillä pyritään etupäässä kuivaamaan betonirakenteita, huoneilmaa hoidellaan ilmanvaihdolla. Lattian ja kellarinseinän ulospäin kuivuminen vaikuttaa kyllä myös positiivisesti huoneilmaankin. Kondenssi ongelmat poistuvat tehokkaasti, betonirakenteen ollessa vähintään huonetilan lämpötilassa.
Vanhan betonilaatan päälle eristämistä voidaan pitää kombromissina kantavissa laatoissa, joita järkevästi ei pysty purkamaan, silloin kantavaan laattaan tehdään reikiä, joista mahdollinen vesi pääsee purkautumaan.

[keltarinta]

Mekin vaivaamme päätämme kaiken muun lisäksi pesuhuoneen betonilattialla. Aikas roisia betonia löytyi kaakeleiden alta, oikein kivenmurikoita joukossa. Kosteaa alla. Voisihan sitä ajatella, että laittaa kokonaan uusiksi ja eristää, mutta kuka ihme sen tulee tekemään? Itse ei osaa eikä uskalla eikä ehdi, kun on koko muukin talo työn alla. Kokeneita tekijöitä Uudeltamaalta tai edes Etelä-Suomesta?

[Typgone]

Elikkä turvallisinta olisi jättää tämä lattialämmitys pois, jos ei meinaa raakavalua purkaa ja tehdä eristyksiä uusiksi. Sitten vain pitäis löytää sopiva eriste raakavalun ja pintalaatan väliin (toja -levyn tilalle), joka olisi vettäläpäisevää, mutta toimisi jo ohuena kerroksena. Tohtisko laittaa normaalia eps-eristettä? Sehän ei ole täysin tiivis eriste, joten teoriassa vois ehkä toimia. Onkohan kellään kokemuksia styroksin toimivuudesta raakavalun ja pintalaatan välissä?

[savu]

Elikkä turvallisinta olisi jättää tämä lattialämmitys pois, jos ei meinaa raakavalua purkaa ja tehdä eristyksiä uusiksi. Sitten vain pitäis löytää sopiva eriste raakavalun ja pintalaatan väliin (toja -levyn tilalle), joka olisi vettäläpäisevää, mutta toimisi jo ohuena kerroksena. Tohtisko laittaa normaalia eps-eristettä? Sehän ei ole täysin tiivis eriste, joten teoriassa vois ehkä toimia. Onkohan kellään kokemuksia styroksin toimivuudesta raakavalun ja pintalaatan välissä?

Tuollainen oli meidän vanha kellarin lattia. Ei toiminut kovin hyvin tilanteessa, jossa edelliset asukkaat sähläsivät kolme vesivahinkoa ja itse aiheutin yhden.
Riippuu siitä mitä alla on. Paikoissa, missä vanhan raakavalun alla oli melkein suoraan savi, rakenne oli ikuisen kostea.

[Typgone]

Elikkä turvallisinta olisi jättää tämä lattialämmitys pois, jos ei meinaa raakavalua purkaa ja tehdä eristyksiä uusiksi. Sitten vain pitäis löytää sopiva eriste raakavalun ja pintalaatan väliin (toja -levyn tilalle), joka olisi vettäläpäisevää, mutta toimisi jo ohuena kerroksena. Tohtisko laittaa normaalia eps-eristettä? Sehän ei ole täysin tiivis eriste, joten teoriassa vois ehkä toimia. Onkohan kellään kokemuksia styroksin toimivuudesta raakavalun ja pintalaatan välissä?

Tuollainen oli meidän vanha kellarin lattia. Ei toiminut kovin hyvin tilanteessa, jossa edelliset asukkaat sähläsivät kolme vesivahinkoa ja itse aiheutin yhden.
Riippuu siitä mitä alla on. Paikoissa, missä vanhan raakavalun alla oli melkein suoraan savi, rakenne oli ikuisen kostea.

Miten Savu korjasitte kyseisen lattian, vai oletteko ylipäätään korjanneet sitä?

[savu]

Miten Savu korjasitte kyseisen lattian, vai oletteko ylipäätään korjanneet sitä?

Uusi ja vanha laatta piikattiin pois. Ongelmana oli myös lattian alta tuleva kuvottava haju, puuta ja muuta jätettä oli laattojen alla ja väleissä. Haluttiin vesikiertoinen lämmitys ilman vapaan koron vähenemistä. Aputiloissa 170mm fuktisol, asuin- ja märkätiloissa 200mm fuktisol + 80-100mm laatta.

Se hyvä puoli tuossa oli, että kun vanhoja lattioita oli useampi kerros, ei tarvinnut kaivaa kovinkaan paljoa savea eristeitä varten. Ei tullut tavattoman kalliiksi kun tehtiin itse kaikki muut paitsi liippaus.

[Matti Alander]

Vanhoissa rakennuksissa on mitä erilaisempia rakenteita monienkin korjailujenkin jäljiltä, usein puuta ja puruakin löytyy piikatessa. Siksi kannattaa käyttää vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia, eikä porrasaukkojen ym. Muovittaminenkaan ole yli reagointia.
Rintamamiestalojen kellarit ovat usein matalia ja huonekorkeuden kanssa joutuu pähkäilemään. Kuten edellä kirjoitettu kaiken betonirakenteen poistamalla, lopputulos on parempi myös korkeuksien osalta.
Työtä on tietysti valtavasti, kun sitä vanhassa talossa riittää muutenkin, kuiten hyvin tehty yleisesti palkitsevaa sitten myöhemmin. Monasti myös lattian alla risteilee huonokuntoisia betoniviemäreitä jotka myös korjattava, jonka jäljiltä vanha laatta jo sellaista mosaiikkia, että kuitenkin uusittava.
Ulkopuolen salaojituksen taso tietysti ratkaisee myös kuinka syvälle rakenteita voidaan sijoittaa ja se kannattaa ottaa jo huomioon ulkopuolta operoidessa. C 2 ohjeen mukaisesti salaojitustason tulisi sijaita 40 cm lattiapinnan alapuolella, ohjeet kuitenkin tehty uudisrakentamiseen. Näin lattian alle tietysti mahtuu eristystä jonkin verran, mutta ei kuitenkaan mahdottomasti. 80 mm betonilaatta , 200 mm eristystä ja saman verran kapillaarikatko sepeliä jo ylittää sen.
Korjausrakentamisessa pääsääntöisesti joudutaan kombromisseihin, kaikkia uusia ohjeita ei pystytä noudattamaan. C 2 ohjeistus onkin kaksijakoinen, sisältäen ohjeita, sekä pakottavia määräyksiä.
Eilen saapui sähköpostissa 2014 talon kustannusarvio pyyntö salaojitus remontista, oli melkoisen kauheaa tutustuttavaa. Oikein mitään ei oltu tehty oikein ja suunnitelmien mukaan. Rakentamisessa oli ollut mukana runsaasti valvontaa monessa portaassa, silti näin paha epäonnistuminen ja lähes mahdoton jälkikäteen korjattava. Välillä tuntuu nämä lillukan varsia hipovat hometalkootkin rahan heittämiseltä Kankkulan kaivoon, mutta yritetään vaan kuitenkin auttaa ja valistaa.

[30luvunhirsitalo]

Eilen saapui sähköpostissa 2014 talon kustannusarvio pyyntö salaojitus remontista, oli melkoisen kauheaa tutustuttavaa. Oikein mitään ei oltu tehty oikein ja suunnitelmien mukaan. Rakentamisessa oli ollut mukana runsaasti valvontaa monessa portaassa, silti näin paha epäonnistuminen ja lähes mahdoton jälkikäteen korjattava. Välillä tuntuu nämä lillukan varsia hipovat hometalkootkin rahan heittämiseltä Kankkulan kaivoon, mutta yritetään vaan kuitenkin auttaa ja valistaa.

Miten kokisit, että tilannetta voitaisiin parantaa? Kehittää tiedottamista asukkaille/rakentajille? Tietoa on ihan mukavasti tarjolla, mutta millä tavoin se oikea tieto tulisi sitä tarvitsevalle? Kehittää "hometalkoiden tilalle kehittyneempi tiedonsaantikanava?

[Matti Alander]

Hyvin vaikea kysymys, tätä ovat yrittäneet jo vuosia paljon viisaammat ihmiset ratkoa. Oikeaan suuntaan menty valistusta lisäämällä ja koulutusta parantamalla.
Vastuu kysymyksistä paljon keskusteltu, mutta lopulta vastuu kuitenkin aina maksajalla. Vastaava mestari ei rahalliseen vastuuseen kykene millään, vähän samoin on suunnittelijankin vastuun kanssa.
Itse koen haastavana työn laadun puolesta, jotenkin pitää pystyä perustelemaan laadun merkitys niin aineissa, kuin työssäkin. On tehty laatu käsikirjoja, suoritettu sertifikaatteja, on standardeja ja hyväksyntiä. Paljon on tehty, eikä rakentaminen tosiaankaan ole rakettitiedettä.
Rakennustapaohjeita tekevät kasvottomat työryhmät, yrittäen varmasti parhaansa. Kuitenkin mitä yksinkertaisempi työ sitä useammin asiakas itse valitsee materiaaleja ja toteuttaa usein työnkin. Raha on piukassa ja valinta kallistuu helposti heikkolaatuisempaan materiaaliin. Hyvä ja halpa ei edelleenkään ole samassa paketissa.
Urakoitsija taas pääsääntöisesti yrittää suoriutua hommasta halvalla ja voittaa tarjouskilpailun , sekä toteuttaa työn. Rakennusalalla naapuri neuvoja riittää, kannattaa aina pyytää perusteluja, että miksi.
2014 valmistuneesa talossa olevat virheet johtuivat pääasiassa suunnitelmien noudattamattomuudesta, heikosta työmoraalista ja valvonnastakin. Valvonnasta oli maksettu huomattavia summia, niin kunnalle, kuin vastaaville henkilöilekin. Kun rakennusalalle pesii jokin asia, kuten tässäkin tapauksessa esim. anturan alle oli asennettu kalliomurske, vaikka suunnitelmissa selvästi kapillaarikatko sepeli 200 mm. On homma lähtenyt heti hanskasta ja jatkunut läpi koko rakentamisen.
Olisikohan syynä säästön lisäksi myös työmoraalin hiipuminen ja tietysti myös kiire. Materiaalit ovat kehittyneet rakentamisessa valovuoden, kunnollisia kyllä on saatavissa, kunhan edes hieman perehtyy aiheeseen.
Omassa yrityksessänikin on työtä laadun eteen tehtävä edelleen ja aina vaan tahtoo hieman lipsua työn osuudella. Materiaalit meillä kyllä parhaasta päästä mitä saatavissa, tietokin lisääntyy päivittäin ja virheitäkin tehty runsaasti. Maailma ei vielä ole valmis. Maksajan asiakkaan kannatta paneutua myös aiheeseen, niin jokin virhe voi jäädä tekemättä. Kysyä kannattaa aina, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa. Myöskään täydellistä miestä ei olemassa, jos niin luulee, on olemassa vesilasi testi, jääkö veteen kuoppa, kun sormen vetää pois.

[30luvunhirsitalo]

Hyvin vaikea kysymys, tätä ovat yrittäneet jo vuosia paljon viisaammat ihmiset ratkoa. Oikeaan suuntaan menty valistusta lisäämällä ja koulutusta parantamalla.
Vastuu kysymyksistä paljon keskusteltu, mutta lopulta vastuu kuitenkin aina maksajalla. Vastaava mestari ei rahalliseen vastuuseen kykene millään, vähän samoin on suunnittelijankin vastuun kanssa.
Itse koen haastavana työn laadun puolesta, jotenkin pitää pystyä perustelemaan laadun merkitys niin aineissa, kuin työssäkin. On tehty laatu käsikirjoja, suoritettu sertifikaatteja, on standardeja ja hyväksyntiä. Paljon on tehty, eikä rakentaminen tosiaankaan ole rakettitiedettä.
Rakennustapaohjeita tekevät kasvottomat työryhmät, yrittäen varmasti parhaansa. Kuitenkin mitä yksinkertaisempi työ sitä useammin asiakas itse valitsee materiaaleja ja toteuttaa usein työnkin. Raha on piukassa ja valinta kallistuu helposti heikkolaatuisempaan materiaaliin. Hyvä ja halpa ei edelleenkään ole samassa paketissa.
Urakoitsija taas pääsääntöisesti yrittää suoriutua hommasta halvalla ja voittaa tarjouskilpailun , sekä toteuttaa työn. Rakennusalalla naapuri neuvoja riittää, kannattaa aina pyytää perusteluja, että miksi.
2014 valmistuneesa talossa olevat virheet johtuivat pääasiassa suunnitelmien noudattamattomuudesta, heikosta työmoraalista ja valvonnastakin. Valvonnasta oli maksettu huomattavia summia, niin kunnalle, kuin vastaaville henkilöilekin. Kun rakennusalalle pesii jokin asia, kuten tässäkin tapauksessa esim. anturan alle oli asennettu kalliomurske, vaikka suunnitelmissa selvästi kapillaarikatko sepeli 200 mm. On homma lähtenyt heti hanskasta ja jatkunut läpi koko rakentamisen.
Olisikohan syynä säästön lisäksi myös työmoraalin hiipuminen ja tietysti myös kiire. Materiaalit ovat kehittyneet rakentamisessa valovuoden, kunnollisia kyllä on saatavissa, kunhan edes hieman perehtyy aiheeseen.
Omassa yrityksessänikin on työtä laadun eteen tehtävä edelleen ja aina vaan tahtoo hieman lipsua työn osuudella. Materiaalit meillä kyllä parhaasta päästä mitä saatavissa, tietokin lisääntyy päivittäin ja virheitäkin tehty runsaasti. Maailma ei vielä ole valmis. Maksajan asiakkaan kannatta paneutua myös aiheeseen, niin jokin virhe voi jäädä tekemättä. Kysyä kannattaa aina, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa. Myöskään täydellistä miestä ei olemassa, jos niin luulee, on olemassa vesilasi testi, jääkö veteen kuoppa, kun sormen vetää pois.

Pahoittelut ketjun aloittajalle aiheesta poikkeamista, mutta jatkan silti :)

Matin pohtimat syyt rakentamiseen liittyviin ongelmiin/haasteisiin/virheisiin ovat varmasti oikeita: raha, kiire, osaaminen...Nämä samat syyt ovat olleet laadukkaan rakentamisen esteenä varmasti vuosisatoja. Nyt meillä on kuitenkin ainakin materiaalien ja tarkan sääntelyn osalta tilanne mennyt parempaan.

Osaamiseenkin voisimme helposti vaikuttaa nykyään, koska tiedon vieminen sitä tarvitsevalle on hyvin helppoa ja mahdollista. Tähän liittyen allekirjoittanella on projekti käynnissä. (Olisin Matti mielelläni yhteydessä sinuun tästä enemmänkin.)

Raha on haaste, koska sitä ei kenelläkään ole tarpeeksi. Kotitalousvähennys laskee ehkä kynnystä tilata työ osaajalta oman säheltämisen sijaan, tämä on hyvä porkkana valtion suunnasta. Yritykset voivat myydä kalliimpaa ja laadukkaampaa tarjoamalla esim. osamaksumahdollisuuksia tms., jos tilaajalla raha tiukassa.

Kun asumisen painopiste sijoittuu yhä vahvemmin kasvukeskuksiin ja keskustojen läheisyyteen, korostuu myös korjausrakentamisen merkitys. Uudet tontit jäävät myymättä kauempaa keskustaa ja iäkkäämpien talojen kysyntä kasvaa hyvästä sijainnista johtuen. (Voi olla tilapäistä, mutta esim. Treen seudulla tämä on tilastoilla osoitettavissa). Asukkaana olisi aika sterssitöntä asua, jos yritys x tarjoaisi palvelua, jossa tarjotaan talolle "ikätarkastusta". Tehtäisiin yhdessä asukkaan kanssa suunnitelma, jota noudattamalla talon kunto säilyy pitkään hyvänä. Remontit tehtäisiin suunnitellusti ja oikeassa järjestyksessä yrityksen x kanssa. Solmittaisiin sopimus, jossa asiakas maksaa kk/summaa yritykselle, ja näin remonttien kustannukset säilyvät pienenä. (kuten taloyhtiöistä tuttu yhtiövastike...)

[Klippan]

Kuinka kauan olette antaneet uuden betonivalun (vaikkapa 80mm) kuivua ennen töiden jatkamista. Tarkoitan siis esim. seinien rakentelua, lattian päällystys toki paljon myöhemmin. Kävelykuiva valu om jo samana iltana mutta uskaltaako tallustella enempi vielä viikon päästä?

Edit: meinasin tasoitella 4vko kohdalla, otetaanko sementtiliima silti pois valun päältä? Tasoitteen päälle vedeneristys ja laatta.