Ryömintätilan kosteus

[Turboruuvi]

Mikä mahtaa olla vikana, kun ryömintätilan "katto" on märkä ja maapohja kostea, mutta sokkeli kuiva?
Sokkelissa on 2 "kissanluukkua" jotka ovat aina auki ja 2 ikkunaa, joita pidän kesäisin auki.
Pari päivää olen pitänyt sääasemaa ryömintätilassa, ja tänään ulkona +13 astetta, ryomintätilassa +12,5 astetta ja RH 80%.

Ajattelin, että josko salaojitus ja patolevy auttaisivat asiassa, mutta mitenkä se oikein menee?
Paljon lienee tehty niin, että sokkelia vasten patolevy ja sitä vasten styrox, mutta toisaalta väitetään, että styrox estää patolevyn toiminnan.
Mitähän tässä pitäisi tehdä?

Olisiko hyvä jos laittaisi patolevyn ja sen perään ohuehkon styroxin? Eristäisi vähän, muttei liikaa?
Saisi patolevyn suojattua ja ryömintätilan lämpötilaa hieman nostettua, mutta patolevy edelleen tiivistäisi kosteuden?
Vai olisiko kellään tiedossa parempaa eristettä patolevyn taakse.
Työttömänä ei oikein olisi varaa kovin kalliisiin ratkaisuihin.

Ryömintätilan korkeus on n. 80 senttiä ja maaperä (ulkopuolella) on savea. Ryömintätilassa on maassa jotain mustaa hiekantapaista - mitä lienee.

[vm51]

Moi!

Ei taida ne kaksi luukkua ja ikkunaa olla tarpeeksi. Toki kelit on nyt aika "haastavat" kosteuden suhteen.

[Turboruuvi]

Kondensaatioksi sitä "katon" kosteutta epäilen.

Toisaalta talo on -54 rakennettu, eikä ainakaan vielä romahtanut...

[Hekuli]

Näillä keleillä lähes rossi kuin rossi joko kondensoi tai ainakin melkein kondensoi (poislukien rossit joissa jatkuva koneellinen kuivaus). Niinkuin edellä mainittiin, nyt on ulko-olosuhteet melko haastavat kosteuden suhteen. Lämpimällä ilmalla ilman kosteusprosentin ollessa korkea sisältää se paljon enemmän kosteutta kuin kylmällä ilmalla vastaavalla kosteusprosentilla.

Onko tuo korkea kosteusprosentti ja kondensoituminen aiheuttanut mitään vaurioita rossille, tummentumista, lahoa? Mikäli ei, on kyseessä varmasti "normaali" poikkeusolosuhde eikä toimenpiteisiin ole akuuttia tarvetta. Mikäli vaurioita on tullut, kannattaa harkita rakennesuunnittelijan palkkaamista, nää rossipohjien kosteusasiat on usein hankalia ratkaistavia.

[Turboruuvi]

Alajuoksua pitää vaihtaa. Uutta puuta hapantuneen tilalle. Pystytolpista en vielä tiedä, kun en vielä ole lattiaa tai seinää avannut.
Sillä tätä ihmettelinkin. Ei viitsisi heti hapattaa uuttakin puuta.
Alin sentti alajuoksusta näkyy.

[Turboruuvi]

Olisiko huono ajatus laittaa sokkelia vasten siporex-väliseinää ja sitä vasten patolevy?
Ajatus olisi nostaa ryömintätilan lämpötilaa kondensaation vähentämiseksi, ja sallia silti sallia vesihöyryn poistuminen sokkelin läpi.

[Matti Alander]

Rossipohjien kosteusongelmat, johtuvat kesäaikaisesta kondenssista, kuten joku edellä kertoikin niin lämmin ilma sitoo grammoina runsaasti kosteutta itseensä.
Kuivaavat lämpötilaerot ovat pieniä ja tuuletusilma sisältää paljon kosteutta. Ei pahemmin auta tuuletuksen lisääminen.
Kosteusongelmat ovat pääsääntöisesti monen tekijän summia ja perusasiat tulee olla kunnossa: Salaojitukset, maakallistukset, tiiviit rännivesien putkitukset jne... Eikä sekään aina riitä.
Kiinteä laadukas sorbtio kuivaaja on hyvä ratkaisu rossipermantoihin, hygrostaatti 50 asteeseen ja kuivuu. Liian moni pitää lautojen mustumista ja hometäpliä normaalina rossipohjissa ja vaihtelee puurakenteita. Ongelman aiheuttaja pitää myös eliminoida.
Melkein voisi yleistää, mitä uudempi talo ja paksummat lattian lämmöneristeet, sitä yleisempää huonosti kuivuva ja kondensoiva rossipohja.
Allekirjoittaneelta saatavissa tietoa rossipohjien ilmankuivaajista ja vaikka velipojan lopputyö LVI-insinööri opiskeluista ilmankuivaajista ja niiden käytöstä viime vuodelta.
matti@malander.fi

[Turboruuvi]

Tänään pitäisi olla säätiedotuksen mukaan lämpimämpi päivä. Ajattelin katsoa mitä ryömintätilan lämpötilalle tapahtuu. Arvelisin, että jos lämpötila lähtee kohtuullisesti nousemaan mukana, on tuuletusta tarpeeksi, ja vika on muualla? Tänään pitäisi ulkona ilmankosteuskin olla pienempi...

Viittaako se johonkin, kun ryömintätilan maalattia on kostea ja "katossa" on pisaroita, mutta sokkeli vaikuttaa kuivalta?

Sen kosteuden syyn selvittäminen tässä onkin se pointti.

Muoks...
Ulkona 20 astetta, ryömintätilassa 12,3 astetta, RH 81%.

Muoks...
Lämpimähkön päivän iltana (n. 20 astetta) ulkona nyt +15 astetta ja alhaalla 12,9 astetta, RH 80%.
Onko ilmanvaihto liian pientä, vai onko lämpätilan "hitaus" normaalin rajoissa?

[Turboruuvi]

Olisiko parempi idea lykätä ryömintätilaan lecasoraa? Ja jos, paksultiko sitä pitäisi sinne lykätä?

[Matti Alander]

Kosteat on kelit ja lämpötilaerot enemmänkin ulkoa sisälle rossipermannoissa.
Maan pintaa voi lämmöneristää ja sokkelipalkkia myös, miksei tuuletustakin lisätä niin lämpimämpi ulkoilma lämmittäisi rossitilaa.
Sen verran ovat nämä rossipermannot kuitenkin konstikkaita, että kiinteä ilmankuivaaja on suosikkini ja kuivana pysyy.
Patolevyä paljon parempi ratkaisu kuivaamisen kannalta on salaojittava hengittävä eriste, jolla hoituu pystysalaojitukset ja kapillaarikatkotkin. Samalla vähenee myös viileä kondenssipinta alapohjassa, tämän ovatkin jo monet kellarin omistavat huomanneetkin näin kesäaikaan, salaojarempan jälkeen.

[Turboruuvi]

Kiitoksia, Matti Alander. Siis esimerkiksi lecasoraa pohjalle (maalattia) ja esim. Fuktisolia sokkelin kylkeen?
Mahdollisesti lisää tuuletusaukkoja?
Mielelläni välttäisin "aktiivisia hengityskoneita". Luonnon lait kun harvemmin menevät epäkuntoon.

Olin ymmärtävinäni, että luultavasti suurin ongelma olisi nimenomaan tuo lämpötilaero.

Ai niin, talon alla on kalliotakin. En tiedä miten laajalti, mutta maata lienee suht' ohuelti kallion päällä alapohjan alla.

[juha1]

se kallio varmaan pysyy melko pitkää kylmänä talven jälkeen ja aiheuttaa lisää sitä kondenssia. sama homma isojen kivien kanssa. lecaa minäkin hieman laitoin alapohjaan viime kesänä, toivotaan että sen avulla hieman nopeammin alusta lämpenisi kun kevät aina etenee. isödräniäkin saisi puhallettuna sinne, hinta toki saattaa olla suolainen, mutta varmasti lämmittää vielä enemmän. ite sain lecaa halvalla, niin siksi sitä laitettiin.

taitaisi olla kaikkein varmin alapohja perinteinen kivien/pilarien päälle rakennettu, ilma vaihtuu ja lämpenee kesän tullen reippaammin ja jos kosteutta niin kuivuu kesän edetessä. nykyajan maanvarainen laatta sitten taas erikseen..

[Turboruuvi]

Paksultikohan lecaa pitäis laittaa, että edes vähän helpottaisi kosteus?
Näin työttömänä ei ole varaa kovin kalliisiin ratkaisuihin.
Laskeskelin että muutamilla satasilla saisi jo jonkin verran. Ja kun korkeus on nyt se 80 cm, ei sinne puolta metriä voi kuitenkaan ajaakaan.

[juha1]

minä laitoin jotain 10-15cm, kai se nyt jotain auttaa. toivottavasti. samalla tein muutaman reiän lisää kivijalkaan, auttaa etenkin kuolleissa nurkissa toivottavasti. ennen oli melkoinen huju kun nuuhkaisi reiästä ja oli laho alapohja, nyt ihan ok tuoksu. ainakin vielä tänä vuonna.

[Matti Alander]

Useasti olen kirjoittanut, ettei tyhmiä kysymyksiä ole, paljon vaarallisempaa on olla kysymättä. Hienoa keskustelua jälleen palstalla tästä päivän polttavastakin aiheesta.
Tyypillinen Suomen kesä on ollut melko kostea ja lämminkin välillä. Kondenssi on hankala ongelma ja kun se vielä monasti on piilossa rakenteiden takana, niin vaikea nähdäkkin. Kapillaarisuus toinen ratkaistava asia. Salaojitus jotenkin yksinkertaisemmin tajuttava ja siksi siitä paljon puhutaankin.
Koneita ei kannata pelätä, kun laatuun hieman sijoittaa enemmän niin toimivat vuosikymmeniä moitteetta ja pienet sähkökatkot eivät isommin vaikuta.
Noin parikymmentä vuotta takaperin asensimme ensimmäiset Japanilaiset sorbtio kuivaajat alapohjiin ja siellä hyrräävät moitteetta vieläkin. Kosteusongelmat rossitilassa hävinneet lopullisesti. Suurimmassa osassa oman kotikaupunkini kouluissa ja päiväkodeissa on rossipermannoissa kiinteät ilmankuivaajat, toimivat hienosti.
Omassa talossani on 12 vuotta ollut alapohja kytkettynä talon ilmanvaihtokoneeseen ja pysyy lämmön vaikutuksesta ja koneella hyvin kuivana. Rakenteena on paremmin ymmärrettävä matala kellari, eli lämmin rossipohja.
Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella, ne kannattaa ottaa hyötykäyttöön. Aiheesta voi lueskella sivuilla kyrotherm.fi