Matille lisää pituutta

[Mäkitupalainen]

Porin-Matti, tuo porilaisista lämpöisin ja rintamamiestalollisille eniten lämpöä antanut urho; lyhyttä, lyhyen isoveljeä ja keskipitkää Mattia on kaupan useammin, mutta siitä kaikista pisimmästä Matista taidetaan pitää kiinni kynsinhampain? Siispä päästään varsinaiseen kysymykseen: Onko kukaan askarrellut lyhyestä tai keskipitkästä Matista pitkää versiota? Olen nimittäin päässäni (päissäni) miettinyt, että rakenteeltahan nämä ovat hyvinkin samanlaisia pituudesta huolimatta. Luukku, arina, tuhkalaatikko, päälykansi (keittolevytön) ovat samoja pl. vuosimallikohtaiset erot. "Romutuskuntoisia" Matteja on torit pullollaan, joten jos ostaisi sen raadoista raadoimman, purkaisi päällysen varovasti, irrottaisi kuoren prässimallia varten edes osittain ehjänä ja muuraisi lisää pituutta tulipesän ja päälyosan väliin juuri sen verran, mitä lyhyen ja pitkän Matin erotus on. Sen jälkeen kanttaisi tai kanttauttaisi sinkkipellistä, alumiinistä tai rosterista uudet kuoret alkuperäisin kulmin, mutta korkeampana. Kuoret päälle, Matti aloilleen, luukku ja kansi kiinni. Tulta pesään ja pidemmästä varausajasta nauttimaan.

"Onko laillista?" Tuskin. Vastavetona kysyn, että pystytkö kirjallisesti todistamaan onko nykyisen Mattisi elinkaaren aikana rakoja tilkitty tai tiiliä vaihdettu kenties "amatöörin" toimesta?
"Miksi pilata vanhaa Mattia?" -Päinvastoin, vanhalle risalle Matille saattaisi saada uutta käyttöarvoa näin menettelemällä.
"Miksi ei vain tekisi uutta uunia?" -Erittäin hyvä kysymys. Miksi asua vanhassa talossa, kun talotehtaat ja muut lobbarit tunkevat uusiakin tonttien täydeltä.
Ja sitä rataa.

Siispä pelle-pelottomia tässä hieman ravistelen ja kokemuksia kuulostelen.

[Jusku]

Ideahan on loistava, mikäli ei työtä pelkää, eikä peukalo ole aivan kourankupissa. Laillisuuskin ihan ok. kun itselle omaan käyttöön tekee, jos alkaa tehtailemaan ja myymään, niin silloin asia toinen. Itse ratkaisin Matin lämmönvarauksen kasvattamisen 25 litran alumiinikattilalla. Koska keittolevyllä ei ollut muuta käyttöä jouti kattila siihen. Vesi varaa lämpöä viisi kertaa tiiltä enemmän, joten tuo vastaa n. 125 kilon tiilikasaa. Koska Matin pesä on pieni, niin useamman pesällisen joutuu polttamaan, ennen kuin vesi kattilassa on kuumaa. Seuraavana aamuna kattila on vielä miellyttävän lämmin, vaikka itse Matti on jäähtynyt jo ajat sitten. Kosteutta ei kattilasta huoneeseen pääse, koska vettä sinne ei tarvitse lisätä koko lämmityskautena. Eihän tuo kattila mikään komistus ole, mutta silmä on siihen jo tottunut.

[Nihan]

Mattihan on vain pieni siirrettävä pönttöuuni joten muuraustaitoiselle tai semmoiseksi haluavalle projekti lienee omiaan. Paras olisi varmaan aloittaa pesältään ehjästä Matista josta poistaa lakipalan. Sitten puretaan ylimmäis-Matista sisukset pois ja sovitellaan kuoret alimmaisen jatkoksi. Lopuksi muurataan sisukset täyteen. Kolmimetrinen frankenmatti olisi aika näky

[PetteriKivimäki]

Hmm yks ylmiäränen matti näteillä luukuilla on, joten joutunee kokeilemaan sitten kun muilta hommilta kerkeää.

Oliko keskikohdan elementti yhdestä palasta valettu vai useammasta? Jos varaosamatista timanttilaikalla sipaisis keskivartalon talteen ja muuraisi elementin suoraan ehjän Matin elementin jatkoksi..

[Mäkitupalainen]

Tulitiilistä näyttää omissa (lyhyessä ja metrisessä) olevan keskiosat. Toki tulipesän kunto on se oleellisin, josta tulee lähteä liikkeelle pituutta korottaessa. Kuvasin vain lyhykäisyydessään ajatelmaani mitä ja miksi. Jos joku lähtee toteuttamaan tätä niin raportoikaa ihmeessä tänne...! Itsellä ei aika riitä tällä hetkellä, mutta ajatuksena tuo oli sen verran mielenkiintoinen, että päätin jakaa yleiseen käyttöön.

Mikäänhän ei pakota käyttämään uudismatissa vanhaa jo kenties haurastunutta kivimateriaalia, sillä markkinoilla on nykyään useita vaihtoehtoja tulenkestävien tiilien osalta. Timanttilaikka antaa aika paljon mahdollisuuksia mitoituksen osalta.

[ramirez]

Eikös tohon olis helppo tehä muotti. Valais vaan tulenkestävästä valumassasta ja kasailis niin korkeen kun haluis matista. Eikös se sydän ole yhtenäinen mötti eikä useasta kappaleesta tehty.

[lehmikangas]

Vesi varaa lämpöä viisi kertaa tiiltä enemmän, joten tuo vastaa n. 125 kilon tiilikasaa.

Enpä ole tullut tätä ajatelleeksi. Enkä nyt mistään tarkistanut että pitääkö kutinsa. Mutta jos näin on, niin veden kanssa touhutessa saisi siis saman varauskyvyn mutta huomattavasti kevyempänä. Monesti tälläkin foorumilla ihmiset kantaa huolta, että kestääkö esim yläkerran lattia varaavaa uunia. Veden kanssa luonnollisesti omat ongelmansa, paisuntasäiliöt ja mahdolliset vuodot yms yms.

Onko jotain fiksuja ajatuksia kevyen varaavan omavalmistetakan tekoon?

[Nihan]

Eikös tohon olis helppo tehä muotti. Valais vaan tulenkestävästä valumassasta ja kasailis niin korkeen kun haluis matista. Eikös se sydän ole yhtenäinen mötti eikä useasta kappaleesta tehty.

Matti on kuoriensa sisään muurattu jonkinsortin tulitiilistä ilmeisesti. Laella on isompi lakimöntti joka lienee valettu ja on pois nostettavissa.

[Mäkitupalainen]

Eikös tohon olis helppo tehä muotti. Valais vaan tulenkestävästä valumassasta ja kasailis niin korkeen kun haluis matista. Eikös se sydän ole yhtenäinen mötti eikä useasta kappaleesta tehty.

Tässä pitää mennä tulipesän fysiikkaan syvemmin: Tulen loimutessa tapahtuu lämpölaajenemista ja taas vastaavasti jäähtyessä kutistumista. Yleisesti käytetty saviuunilaasti perustuu siihen, että se antaa myöden näissä liikkeissä, eli tiilien välissä olevat saumat laastista elävät antaen tilaa tiilien muutoksille. Muussa tapauksessa syntyy jännityksiä.

Nyt jos koko hoito valetaan tulenkestävästä valumassasta niin se ei ole ongelma sinänsä, vaan nimenomaan nuo syntyvät jännitykset; minne ja miten ne purkautuvat?

[ramirez]

Eikös tohon olis helppo tehä muotti. Valais vaan tulenkestävästä valumassasta ja kasailis niin korkeen kun haluis matista. Eikös se sydän ole yhtenäinen mötti eikä useasta kappaleesta tehty.

Tässä pitää mennä tulipesän fysiikkaan syvemmin: Tulen loimutessa tapahtuu lämpölaajenemista ja taas vastaavasti jäähtyessä kutistumista. Yleisesti käytetty saviuunilaasti perustuu siihen, että se antaa myöden näissä liikkeissä, eli tiilien välissä olevat saumat laastista elävät antaen tilaa tiilien muutoksille. Muussa tapauksessa syntyy jännityksiä.

Nyt jos koko hoito valetaan tulenkestävästä valumassasta niin se ei ole ongelma sinänsä, vaan nimenomaan nuo syntyvät jännitykset; minne ja miten ne purkautuvat?

Tasaisesti jokasuuntaan, ohna tehty jo kauan erilaisia moduuulitakkoja missä on sisäosat pinottavia kun leegot, päälle tulee ainoastaan mjuuraus mikä tekee ulkonäön.