Päätyseinän rivinteeraus -ottaa vai jättää?

[Mise]

Vanhasta pottukellarista olisi tulossa tekninen tila, eli mm. maalämpöpumpun koti. Tarkoituksena piikata nyt lattiaa pois ja tehdä uutta sen verran että saa lämmitysvehkeet uudelle lattialle. Loput sitten myöhemmin kun muihin tiloihin tulee pesuhuone yms. Uuden laatan alle salaojittava eriste.

Kesällä kaivetaan sokkelin vierustat auki ja eristetään ulkopuolelta, salaojittava eriste maan alle ja EPS + rappaus maan päälle. Tuo päätyseinä nyt kuitenkin mietityttää. Ulkona on tyhjää tilaa ja seinässä on kellarin pikkuovi sekä autotallin isot pariovet. Jos vaan jättäisi nykyisen rivinteerauksen paikoilleen eikä tekisi sinne mitään ulkopuolista eristystä? Styroksin ja rappauksen änkeminen noin reikäiseen seinään jota varmasti vielä kolhitaan polku- ja moottoripyörillä tuntuu hyvin epäilyttävältä.

Rivinteeraus on umpitiilistä lappeelleen muurattu. N. 70 mm välirako on täytetty jollakin hohkakivimurskeella tai vastaavalla, etäisesti lecasoraa musituttavalla mustalla mujulla. Tuo autotalli tulee olemaan askartelutilana joss ei ihan täyttä huonelämpöä ole tarkoitus pitää. "Pannuhuone" toki olisi syytä olla melko hyvin eristetty mutta paljonkohan tuossa oikeasti häviää energiataloudellisuudessa jos antaa tuon seinän olla noin?

Toinen vaihtoehto olisi ehkä sisäpuolinen eristys kun seinän takana on kuitenkin ulkoilma? Kunhan ulkopuolen pinnoite on hengittävä niin kuivuisihan tuo ulospäin vaikka sisäpuolella olisikin esim uretaanilevy? Jollainhan sekin pitäisi taas pinnoittaa ja mielellään niin että seinään saisi myös tavaraa kiinni.

Rivinteeraus vaikuttaa olevan tuon ohuen ja huonon lattialaatan päällä. Jos sen jättää niin miten läheltä uskaltaa piikata/kaivaa? Kokemuksia? Umpitiilisenä se painaa pirusti.

[Matti Alander]

Eristys ulkopuolella on paras rakenne, niin kosteusteknisesti, kuin energiataloudellisestikkin. Yleisesti parempi lopputulos saavutetaan, kun tehdään kerralla kunnolla koko talo kiertäen ja välttäen turhia saumojakin.
On totta, että ovet, ikkunat ja autotallin luiskatkin aiheuttavat päänvaivaa, mutta yleisesti on paremman näköinenkin kun uusi puhdas ehjä lämpö rappaus on ympäri talon. Rappaus tehdään silikaatti laastilla ja tukiverkolla, jolloin pinnasta tulee luja ja sitkeä. Ei se aivan pikkuhommista mihinkään hajoa, kestää hyvin ja pitkään.
Rivinteeraus on ollut kohtuullisen toimiva ja ilmeisesti eristeenä on ollut jotain koksin kuonaa tai sinnepäin. Eristyskyky on melko huono 100 mm rappaus Eps helposti vastaa 40 cm paksuutta tuota materiaalia. Mielipiteeni on, että pura Rivinteeraus , koska aikomuksesi oli eristää ulkopuolelta. Käytä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia purkaessasi ja desinfioi seinä vaikka puhalluslampulla. Yleisesti näiden rivinteerausten takaa löytyy kosteutta, hämähäkkejä ja usein myös mikrobeja.
Salaojittava lämmöneriste sitten kuivaa maanalaista osaa erinomaisesti ulospäin ja jos halutaan vieläkin parempaa kuivumista, sekä energiataloutta, niin 200 mm salaojittavaa, hengittävää.
Työtä on paljon , mutta lopputulos palkitsee ja seuraavaan remonttiin sitten jo kymmeniä vuosia.

[savu]

Toinen mielipide; kellarissa pitää olla hämähäkkejä. Kaikki alkuperäinen ja suht toimiva kannattaa säästää, jottei töllistä tule tuotesijoittelublogien tyyppistä uudisrakennusjäljitelmää. Rivinteeraus+betoniseinä toimii varaavana rakenteena käytännössä paremmin kuin pelkät u-arvolaskelmat antaa ymmärtää.

Missään tapauksessa en lisäeristäisi sisäpuolelta. Silloin kaikki jäljelle jäävät kylmäsillat (kantavien väliseinien liittymät, ikkunoiden ja ovien liittymät, betoniholvin liittymä) kylmenisivät entisestään kun massiivinen rakenne ei saa enää varattua lämpöä.

Jos kuitenkin puratte: rivinteerausten takana betoniseinässä on usein pikisively, jossa voi olla kreosoottia mukana. Tohoa ei voi tuolloin käyttää desinfiointiin mutta vetyperoksidi käy. Ehkä vastenmielisin kellariremontin osuus meillä oli puretun rivinteerauksen takaisen kreosootin poisto, ei onnistu helposti ilman että tökötti leviää joko pölynä tai lietteenä rakenteisiin/maaperään.

Meillä jätettiin enimmät muuraukset paikoilleen, ulkopuolelle laitettiin salaojittavat eristeet ja tulos on hyvä. Jätettiin 10cm vanhaa lattiaa jäljelle josta luiskattiin uuteen eristesyvyyteen.

[Mise]

Hyviä näkökantoja molemmat, kiitokset niistä. Sehän on selvää että täysi ulkopuolinen eristys olisi paras. Eikä tarkoitus ole luistella sieltä missä aita on matalin, mutta joku tolkku on pakko pitää koska resurssit ovat kaikkea muuta kuin rajattomat. Eli sutta en ala tekemään mutta jos tuossakin nykyisen rakenteen säilyttäminen olisi edes "melkoisen hyvä" ratkaisu verrattuna ulkopuolisen eristämisen arvosanaan "erinomainen" niin kyllä työn säästö on niin suuri että saisi jäädä noin. Tuo on ehdottomasti totta että sisäpuolinen eritys jättäisi rujon kylmäsillan yläreunaan, unohdetaan siis se.

Jos jättää noin, niin päätyseinään toki tasoitus ja uusi pinta samalla rappauslaastilla/maalilla kuin muuallekin tulevan EPS:n päälle. Nimenomaan nuo oviaukot hirvittävät eristerappauksen suhteen. Autotalli ainakin on todella kuiva ja rivinteerauksen sisäpuolen rappaus suora ja hieno joten houkutus sen säästämiselle on suuri. Teknisestä tilasta puran joka tapauksessa tuon kuvassa ylhäällä olevan maanvastaisen seinän rivinteerauksen, siinähän toki näkee miltä siellä takana näyttää ja minkälaisia piki yms. kerroksia tai elämänmuotoja löytyy.

Yksi kanto kaskessa ulkopuolisen eristämisen suhteen ovat tuossa kuvassa näkymättömät betoniportaat, jotka nousevat kuvassa alhaalla olevaa kellarin ulkoseinää pitkin takakuistille. Ovat siis tuon autotallin rivinteerauksen alueella. Jos senkin seinän haluaa eristää ulkopuolelta kokonaan niin portaathan olisi piikattava pois ja tehtävä uudet sokkelista erilliset. Kylmäsiltahan nekin ovat ja paljon on saanut lukea juttuja sokkeliin kiinni valettujen portaiden aiheuttamista kosteusvaurioista yms. Nuo ovat siinä kuitenkin yli 50 vuotta olleet ilman mitään ongemia. Houkuttaisi kovasti jättää ne siihen ja eristää kyseinen kellarin seinä ulkopuolelta vain portaiden alle asti ja jättää loppunurkka päätyseinän tavoin vanhalle betoniseinä+rivinteeraus -rakenteelle. Kaikki ulkopuolelta eristämätön seinäosuus olisi siis ilmaa, ei maata, vasten. Energiataloudellisesti ei paras ratkaisu mutta koskteusongelmia tuon nyt ei pitäisi aiheuttaa kun ei niitä ole tähän mennessäkään ollut. Mitä sanoo Matti? Onko aiheellista pelätä esim. kondenssiongelmia päätyseinän ja/tai betonirappujen jäähdyttämän kellariholvin reuna-alueilla jos ylemmän kerroksen sisäilma pääsee lattiarakenteisiin?

[Matti Alander]

Kyllä rivinteerauksen voi jättääkin ja onhan se toiminut jo kymmeniä vuosia. Maanalaista osaa kuivaa hengittävä salaojittava eriste tehokkaasti ja kosteus kyllä vähenee rivinteeratussakin rakenteessa, siirtyen kohti viileämpää maaperää.
Erillaiset ulokkeet ja aukot aina asettavat haasteensa ja korjatessa joudutaan usein soveltamaan. Pienet kylmäsillat vaikuttavat vain pinta-alansa verran, eikä niistä mitään katastrofia varmaankaan synny kuivumisenkaan kannalta.
Kreosootti piki on myrkyllistä ja siihen pitää suhtautua vakavasti, puhalluslamppu ei pure kuin rihmastoihin.

[Fin007]

Mites tuon pien sitten saapi fiksusti pois, ite ajattelin timantilla käydä seinät läpi mutta jos se jotain myrkkyä on niin sitten ei varmaankaan kannata pöllötellä enempiä?
Alipaineistaja löytyy yms mutta ei seitten kuitenkaan kaikkea pölyä sekään poista...huoh!

[Labyrint64]

Siihen pikeen ei käy oikeen mikään. Timantilla alkaa kärytä ja helkutin työlästä.

[savu]

Kreosootti haisee ratapölkyltä kun pikeä hakkaa rikki. Jos ei haise, niin on aika todennäköistä ettei sitä ole joukossa. En kehota vetämään mitään johtopäätöksiä, kunhan kirjoitan.

- kotikonsteista ei juuri muu tehoa kuin hakkaava irrotus / piikkari, pyörivät työpäät vetää aineen velliksi. Pölyä on sitten kaikkialla.

- vesihiekkapuhalluksella lähtee, mutta tilasta on tehtävä allas, jottei mustat vedet karkaa rakenteisiin. Tuotos tynnyreihin ja ongelmajätteen käsittelyyn, firmat tekee näitä hommia. Jos seinäsotkun seassa on kreosoottia, se kreosoottivesi imeytyy betoniin ja seinä haisee edelleen..

- hiilihappojääpuhallusta voisi kokeilla kanssa, ei tulisi niin paljon tuotoksia. Mutta pureeko se mössöön on testattava tapauskohtaisesti

- kapselointi onnistuu tutkitusti Ardexin menetelmällä, mutta sieltä se kama pomppaa aina esiin kun poraa kiinnityksiä.

Jos seassa on kreosoottia -> kaikkein helpointa on jättää sotku paikoilleen ja tehdä uusi rivinteeraus, tai olla koskematta edes vanhaan rivinteeraukseen.

[Fin007]

No prkl....ideana olis vetäistä toi piki hus ****uun sieltä seinästä sillä timantilla ja sitten oikaisutasoitus ja hienommalla kamalla pinta sitten.
Ei tuu rivinteerausta ollenkaan vaan papulevyä ulkoseiniin ja niinpäinpoijes....Eli ei oikein oo muuta mahdollisuutta kun timantilla pinta auki.

[Matti Alander]

Taannoin oli saatavana Perago merkkisiä kovametalliteriä porakoneeseen, olisikohan vieläkin ?
Hommassa käytettävä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia ja kertakäyttöhaalari aika hyvä keksintö. Lopuksi teollisuusimurilla pölyt pois.
Hikistä ja rankkaa hommaa on tiedossa.

[Fin007]

Joo, niinhän se taitaa olla, mutta eikös melkein kaikki hommat näitten rintsikoiden kanssa ole just tota "hikistä ja rankkaa hommaa"

[Fin007]

Niin ja tosiaan mullahan on tossa kuppilaikan kanssa pölynpoistovehkeet ja imuri kiinni ja menoks...toki pölyyhän se silti.

[Mise]

Jaahas, kesä on pitkällä eikä ole salaojahommia edes aloitettu. Vesi- ja viemäriputket ovat kyllä tulossa reilun 100 m päässä kotia kohti sitä mukaa kun ehtii kaivamaan. Lämpökaivokin ilmestyi pihaan, joten edistystä on kuitenkin tapahtunut.

Tuon kellarin etuseinän kanssa ajattelin tehdä eräänlaisen kompromissiratkaisun ja eristää sen ulkopuolelta kuten muutkin maanpäälliset osat, mutta vain 50 mm EPS -kerroksella. Näppituntumalta tuo julkisivu jäisi paljon luontevamman näköiseksi ja reikäisen seinän monien smyygien teko olisi helpompaa. Rivinteeraukset pois sisältä.

Ongelmaksi tulee tuo pannuhuone ja tulossa oleva talvi. Ulkopuolista eritystä ja rappausta en mitenkään ehdi tekemään ennen talvea ja lämmitysvehkeet, vesimittarit yms. pitäisi saada selviytymään tuolla talven yli. Ajattelin että puran nykyisen massiivisen rivinteerauksen ja lätkin sen tilalle 100 mm Siporex-laatat suoraan betoniin kiinni. Ei mikään matalaenergiarakenne mutta pudottaa lämpöhäviön murto-osaan pelkästä betoniseinästä.

Sipot saisivat jäädä sinne lämpöpumpun, varaajan yms. laitteiden taakse. Ensi kesänä tulisi ulkopuolelle se 50 mm EPS+rappaus. Eristävyyttä olisi edelleen selvästi enemmän ulko- kuin sisäpuolella, joten homman pitäisi olla kosteusteknisesti toimiva?

Mielipiteitä tai parempia ehdotuksia? Miksi tuo olisi huono vaihtoehto?

[Fin007]

Mitäs jos sen siporexin jättäis vielä parikytä-viiskytä milliä irti ulkoseinästä, sieltä täältä sitten ankkureilla kiinni?

[Mise]

Sittenhän se olisi ihan oikeaoppinen rivinteeraus ja eristäisikin paremmin. Teknisen tilan takaseinänä se ongelma että vaikea kiinnittää mitään raskasta. Jos se olisi kiinni sokkelissa niin rajummat kiinnitykset voisi vetää sipon läpi betoniin esim. kemiallisilla ankkureilla ja kierretangolla. Iso prikka sipoa vasten niin pitäisi kestää jonkin verran.

Nykyinen umpitiilirivinteeraus toki hoitaa hommansa minimitason eristyksen suhteen ja siihen voi ruuvatakin tavaraa kiinni. Hirvittäisi vain jättää sitä ohuen ja todella heikon vanhan lattianreunan varaan imemään kosteutta maasta. Sokkelin alareuna imee kosteutta joka tapauksessa, ei huvittaisi tuplata pinta-alaa.