Puukorotetun maanvaraisen alapohjan korjaus

[-jorkki-]

Olen lukenut silmät ristissä foorumia ristiin rastiin, mutta täysin ei ole kaikki vielä selvää. Kyseessä siis raakavalun päälle tehdyn puukorotetun lattian korjaus. Tällä hetkellä kaikki purut imuroitu pois ja niskat kannettu pihalle. Ei ollut isompia lahovaurioita ja kaikki tällä hetkellä kuivaa, mutta laattaa vasten olevat purut olivat monin paikoin tummuneita ja haisee kellarille. Valun päällä huopaa ja siveltyä bitumia. Alaohjauspuut näyttäisi olevan kunnossa. Valun alla kuivan oloista erittäin hienoa hiekkaa.

Kuvassa näkyy vanha rakenne ja suunniteltu uusi rakenne. Eli tarkoitus olisi:
-Poistaa vanha valu
-Nostaa kantavien väliseinien alaohjauspuut uuden valun tasalle harkolla
-Ulkosokkelia vasten EPS (vai XPS?)
-Täyttää lecasoralla sokkelin yläpinnan tasalle
-Valun alle n.200mm EPS
-valu ja lattialämmityskaapelit
-laminaatti

Onko suunnitellussa rakenteessa jotain periaatteellista ongelmaa? Vai voisiko toimivan rakenteen tehdä helpomminkin? Olen avoin muillekin vaihtoehdoille.

[kkk]

Näyttää muuten hyvältä, mutta eristä alapohjan lämpöisenkosteasta ? hiekasta pakkasella kylmä sokkeli paremmin,esim pystysuuntainen bitumi sokkelin sisäpuolelle kosteata hiekkaa vasten, ehkäisemään kosteuden kulkeutuminen kylmään sokkeliin ja jäätymään, anturan alta noussee kapillaarisesti hieman kosteutta, mutta se toivottavasti kuivuu hehgittävän ison ulkopinnan kautta (ei kosteutta sulkevaa maalia). Kosteusmielessä paras olisi eristää sokkeli hengittävällä lämpöeristeellä ulkopinnastakin edes ohuella eristeellä (EPS/Fuktisol), mutta lienee liioittelua, kun ei ole kellaria.
kts :
http://rakennustaito.fi/rakentaminen/ho ... linikka-4/

[Matti Alander]

Kevytsoratäyttö ja päälle 100 mm Fuktisol, suodatinkangas ja valu. Pystyyn Eps eristeen tilalle kapillaarikatkoksi Fuktisol.
Ulkopuolen eristys ja toimivuus myös tärkeää, väliseinänän nosto kevytsoraharkolla OK.
VTT:n miehet kun tehneet uusia taloja käyttäneet tällaisia rakenteita, ei voi aivan huono olla. Ensimmäisistä tällaisista rakenteista joita tiedän toteutetun aikaa nyt n. 15 vuotta.
Betonilaatan painuma melko pientä verrattuna paksuun Eps kerrokseen ja pintalaatan kuivaavat ominaisuudet hyvät, kun uusi betoni vielä kuivuu kahteen suuntaan.
Ainoa riski mielestäni on puurakenteinen ulkoseinä täyttöä vasten.

[-jorkki-]

Kiitos neuvoista.

Uudella rakenteella on siis riski, että seinän alaosa mätänee. Jos riskin haluaa pois pitäisi siis eristää sokkeli ulkopuolelta tai korottaa sitäkin?

Olisiko väliseinien kohdalla ideaa laittaa harkon ja sokkelin väliin finnfoam eristeeksi? Vai onko väliseinien kohdalta puuttuva eristys ongelma?

Tarkoittaako Matti Alander kuvan mukaista rakennetta? Tässä lämmöneristävyys olisi huonompi. Olen kyllä lukenut Fuktisolin hyvistä puolista, mutta huomattavasti kalliimpi hinta sotii vastaan. Ja työtäkin enempi, jos Leca-soraa lapioi sinne tuplamäärän. Tietysti, jos tietäisi varmaksi että toinen on toimiva ja toinen ei, ei tarvitsisi kahdesti miettiä. Leca-soran katkaisee kapillaarisen nousun ehdottamassani rakenteessa. Onko Fuktisolissa joku muu merkittävä hyöty, kun 200mm EPS eristääkin paremmin? Tarkoitus on laittaa samalla lattialämmitys.

[Matti Alander]

Kuva on juuri niin, kuin tarkoitin, mutta merkittävästi parempi ratkaisu olisi jos lämmöneristys olisi koko sokkelissa ulkopuolella. Maan alla Fuktisol ja vaikka rappaus Eps maan pinnan yläpuolen osassa perustusta.
Näin betonirakenne saataisiin hyvin kuivumaan ulospäin ja kapillaarinen kosteus kuriin.
Fuktisolia sisäpuolelle ajattelin ainoastaan sen vuoksi, ettei sido kosteutta itseensä, mikä oli kombromissi.
Kevytsoran eristyskyky on huonohko vain n. Kolmas- tai neljäsosa Fuktisol eristeestä, ja siksi eristyksen parantaminen olisi eduksi ja kävelykin lattiaa rakennettaessa helpottuisi.
Lattia Eps eristeen Lamda on luokkaa 0.034 - 0.036 ja Fuktisol eristeen 0.037 - 0.039 , ero kuitenkin varsin pieni. Tärkeämpää on että lattiarakenne kuivuisi myös tehokkaasti kahteen suuntaan ja kapillaarikatko olisi idioottivarma. Tällöin täytössä voitaisiin käyttää myös tavallista halvempaa kevytsoraa, eikä välttämättä tarvittaisi kapillaarikatko versiota.
Tämä ehdotukseni on tietysti vain yksi vaihtoehto ja edelleen tuo puuseinien osuus on ehkä suurin riski.

[kkk]

kts :
http://rakennustaito.fi/rakentaminen/ho ... linikka-4/

Ongelma nimenomaan on kosteuden kulkeutuminen ja tiivistyminen (+jäätyminen) kylmenpään , kuten linkin artikkelissa todetaan, eli pienempään höyryn osapaineeseen päin, joka yleensä on kylmempi pinta (kuten saunassa viileän kaljapullon pinta, johon tiivistyy tehokkaasti ja suorastaan valuu vesitipat saunan 40% kosteudesta (60-80 C lämmöstä, pullo yli 50 ast viileämpi),
Tämä on helposti katkaistavissa pystysuuntaisella kosteusssululla (esim bitumihuopa) kosteasta hiekasta, tämä kannattaa ainakin tehdä, ulkopinnan eristys (+ muut muutokset) on sitten hifistelyä.

[kappalainen]

MEillä on vastaava vanha rakenne. Jos alapohjan eristää kunnolla, myös perusmaaperä eristeen alla alkaa jäätymään sivulta tulevan pakkasen vuoksi. Kapillarien kosteus nousee perusmaassa ja jäätyy sinne. Tulee sokkelivaurioita. Perustus pitää eristää. + routaeristys. Meillä on sokkeli parhaimmillaan liki metrin korkuinen ja lattiapinta siitä 40cm ylöspäin. Pakkanen on mennyt sokkelin läpi ja työntänyt sen rikki. Samoin se on mennyt purutilaan. aiheuttaen vaurioita. Tietyissä vaiheessa kastepiste on ollut otollisessa paikassa ja puruihin on 'satanut' vettä, kun se on tiivistynyt.
Vanhan sokkelin eristäminen sisäpuolelta jättää sokkelin ulkopuolelle kylmään. Jos ei ole routaeristettä, maaperä jäätyy enemmän kuin ennen myös sokkelin alta. Hukkalämpö on jonkinverran aina vaikuttanut siihenkin. Sokkelin taaseen voi alkaa kastumaan enemmän, kun kapillarinen nousu ja maaperän kuivuminen estyy mm routaeristeen vuoksi. Jos taas betoniin nousee paljon kosteutta se jäätyessään rapautuu. Siksi vanha sokkeli on hyvä kermittää ja laittaa harkko päälle ja eristää. Fuktisolia vai patolevymallilla.
Omassa on patolevy + finnfoam toiminut. einän kottamine harkolla on helppoa pätkissä, mutta kahdella se alkaa olemaan vaikeampaa ja hitaampaa. Siksi ole miettinyt lattiapinnan laskua ja huonekorkeuden nostamista. On helpompaa kaivaa hiekkaa pois kuin nostaa sokkelia. Ilman laatu paranee huonekorkeuden noustessa (ja lämmityskulut, ellei eristä). Huonekorkeus on usein RMT:ssä aika matala. Meillä sen 240. Tämä sallisi sitten yläpohjan höyrynsulun korjaamisen sisäkautta paremmin ja vintin osin matalien tilojen vuoksi, myös sisäpuolisen yläpohjan lievän eristämisen. Kannattaa miettiä tarkkaan mihin sen lattian haluaa. talo on kokonaisuus.