Högfors Teho 5 käyttöönotto varaajaan

[jpaakkonen]

Moikka

Meillä asennettuna Högfors Teho5 kattila 3000L varaajaan.
Tuon käyttämisestä ei ole mitään ohjeistusta

Otin kuvia liitoksista (alla)

Osaisiko kukaan foorumilla neuvoa
1. Miten noita venttiilejä tulisi kohdella...
2. Kuinka monta pesällistä puuta kyseisessä varaajassa pitäisi poltella jotta saisi tuon 3000L varaajan nousemaan 20 astetta.
3. onko kenelläkään moista nykyään käytössä

http://aijaa.com/4QC1AP
http://aijaa.com/xuJNDB
http://aijaa.com/okWlMI
http://aijaa.com/TaB15q
http://aijaa.com/Bq8s84
http://aijaa.com/K5Yvvq
http://aijaa.com/upS04r
http://aijaa.com/U9AwGq

[Jusku]

Tuo kattila herätti niin paljon nostalgisia muistoja, että oli pakko vastata, vaikken vastausta tiedäkään kuin kakkoskysymykseen. Montako pesällistä menee, niin se on vain itse kokeiltava. Polttopuun laatu on siinä ratkaiseva tekijä. Ihan eri asia on polttaako kuivaa koivua vai kosteaa leppää. Toinen ratkaiseva seikka on poltettavien puiden pituus. Jos polttaa parikymmentä senttiä lyhempää puuta kuin kattilaan menisi, niin luonnollisesti silloin joutuu useamman pesällisen polttamaan.
Ja siihen nostalgia puoleen. Useamman vuoden lämmittelin tuollaisella kattilalla 60-luvulla, vaikka pituudeltani taisin alussa olla pannun mittainen. Siinä ei siihen aikaan ollut mitään varaajia, kattilan vesitila ainoastaan. Tulta pidettiin talvisaikaan vuorokaudet ympäri. Kesällä ei lämmitetty, tarvittava vesi lämmitettiin kattilassa hellan päällä ja saunomisvesi padassa. Kovimmilla pakkasilla poltettiin koksia, ettei tarvinnut yöllä lisäillä. Leudommilla tietenkin puita, kun ne olivat 'ilmaisia'.

[pähkäilijä]

1 varovasti - saattavat olla jumissa...

2 jos puun energiasta saisit 2/3 osaa talteen 3000 litran lämmittämiseen 20 astetta tarvitaan 20 x 3,6 = 72 kWh ja puumääräksi 109 kwh / 4 ~27 kg (ja pari kiloa lisää että kattila saadaan käyttölämpöiseksi). Tämä tapauksessa että käyttöön ei lähde ollenkaan eikä lämmintä käyttövettäkään käytetä. Varaajassa tosin lämmin vesi kerrostuu että pohjalla ei paljoa tapahdu ja ylhäällä on kuumaa, kuten saksalaisten tekemästä lämpökameravideosta voi päätellä https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

[lmfmis]

Hehe...mummulassa oli tuollainen kärytin jolla mökkiä lämmitettiin ...suoraan patteriverkkoon. Yöllä sai herätä kipinävuoroon

Hyötysuhde huonon puolella, en nähnyt oliko tuossa latausventtiiliä, luultavasti kivasti pikeä palotilassa jos ei ole...

Jos on noin iso varaaja niin voisi harkita nykyaikaisen alapalon hankkimista. Tehot nousee, päästöt vähenee ja lämmitystiheyden saa jokatoiseen päivään.

[jpaakkonen]

Kiitos vastauksista.

Hyötysuhdetta itsekin tuossa mietin ja onko vaivan arvoista alkaa puilla lämmittämään.
öiset kipinävuorot saavat jäädä armeija-aikaan

PItää hiukan kokeilla noita venttiilejä, voivat kyllä olla auttamattoman jumissa.

[jarkkis]

Teho on valurautainen ns.liitekattila eli se on koottu valurautaelementeistä.Se on ensisijaisesti tarkoitettu koksilämmitteiseksi mutta sopii myös puulle.Koksi on kuivatislattua kivihiiltä,tervat ja kaasumaiset aineet on tislattu pois,joten se ei pikeä kattilaa niinkuin puun poltto.Ennen ei varaajia ja sekoitusventtiileitä kattiloissa käytetty joten kylmillä tulta piti pitää pesässä ympäri vuorokauden.Veden kierto verkostossa oli painovoimainen.Lämmönsäätö oli lämmittäjän näppituntumassa ja vedonsäätäjässä,minkä käppyrä kuvassa näkyykin.Tuollaisessa lämmityksessä puulla kattilan pikeentyminen oli "harmillisin ja vaikeimmin voitettava epäkohta", alan vanhan opaskirjan mukaan.Erittäin kestäviä nuo Hörforsin valurautakattilat näkyy olevan.

Varaajaa ladattaessa kattilaa lämmitetään hyvällä vedolla eli ei varmaan pikiongelmaa eikä varaajalla tarvita yölämmitystä.Hyötysuhde Tehossa on huonohko mutta kun systeemit on paikallaan ja toimintavalmiina niin käyttöön vaan,käytössähän sen sen näkee miten puuta kuluu.Hyvää,kuivaa puuta eikä liian pieneksi pilkottuna.

Jos pannu on ollut pitkään ilman käyttöä,on paras varmistaa että kaikki toimii.Naapurikunnassa räjähti kattila pakkaskaudella.

[Maatilallinen]

Tuo kattila näyttäisi olevan kytkettynä suoraan patteriverkostoon, ja varaaja on sitten ilmeisesti lisätty myöhemmin ja kytketty rinnan kattilan kanssa patteriverkoston lämmittämiseksi. Tuo vihreä pumppu tuolla alhaalla on ilmeisesti patteriverkoston kiertovesipumppu, jota käytetään lämmitettäessä verkostoa varaajasta. Todennäköisesti venttiili heti kattilan päältä lähtevässä putkessa on kiinni, jos kattila ei ole nyt lämmin. Jos tuo venttiili on auki kun kattilaa ei lämmitetä, niin patteriverkoston vesi kiertää myös kattilan kautta ja pitää sen lämpimänä, mikä tietysti lisää sähkönkulutusta todennäköisesti ihan jonkin verran. Kattilaa ei saa lämmittää jos molemmat venttiilit ei ole auki kattilaan tulevissa putkissa.

Pelkästään näin kytkettynä varaajan lataaminen ei oikein onnistu, paitsi "väärinpäin" pakottamalla shuntti Oumanin käsiohjauksella auki jolloin verkoston kiertovesipumppu kierrättää vettä kattilan alaosasta varaajan alaosaan ja varaajan yläosasta kattilan yläosaan. Samalla patteriverkoston veden lämpötila tietysti muuttuu todella kuumaksi, mutta niin käy joka tapauksessa kun kattila on suoraan kytketty verkostoon.

Mutta mihin putket tuosta punaisesta Grundfosin kiertovesipumpusta menevät, voisiko siinä olla jokin kytkentä jolla on mahdollistettu myös varaajan lataus? Toinen pää taitaa olla varaajan yläosaan mutta mihin tuo alas menevä päättyy? Entä virtaussuunta, onko nuoli ylöspäin vai alaspäin?

Entä nuo paksut patteriverkoston putket, yhdistyykö niistä mitään varaajaan varaajan päällä / toisella puolella mitä ei kuvissa näy?

[jpaakkonen]

Moikka,

Maatilallisen kysymyksiin.
Tosiaan varaajat uusittu 80 luvulla, eli varaaja myöhemmin lisätty kuten arvelit.
- Vihreä pumppu (oisko latauspumppu9 kytkeytyy tällä hetkellä päälle kun laittaa varaajan vastukset päälle samoin kuin tuo punainen pumppu (oisko kiertovesipumppu). Muuten eivät ole päällä lainkaan. Onkohan oikein kytketty?
- Kattila on kyllä täysin kylmä joten venttiilit lienevät kiinni eikä vesi kierrä sen kautta
- Punaisen Grundforsing putket menevät molemmat varaajaan toinen ylä toinen alaosaan. Virtaussuunta alhaalta ylöspäin
- Nuo paksut putket eivät yhdisty varaajaan suoraan. Toinen putki liitetty tuon vihreään pumppun kautta varaajan alaosaan ja toinen tuon tuosta Oumanista varaajan yläosaan

[Maatilallinen]

Joo, eli siis tuolla kattilalla ei pysty lämmittämään varaajaa suoraan näillä putkikytkennöillä. Ainoastaan väärinpäin patteriverkoston kiertovesipumpun avulla, eli pakotetaan shuntti käsiohjauksella auki ja avataan kattilan venttiilit, vesi kiertää silloin varaajan latauksen näkökulmasta väärinpäin mutta jotain tuolla tavoin saattaa saada varaajaan ladattua Jos pattereissa on termostaatit, niin ne tietysti sulkeutuu kun vesi muuttuu kuumaksi ja huonelämpötila kohoaa, jolloin kierto kattilan ja varaajan välillä tehostuu.

Suoraan patteriverkostoa tuolla voi lämmittää sulkemalla kierron varaajasta, eli suljetaan vaikka tuo Oumanin ja kattilan päältä lähtevän paksun putken välinen venttiili, jonka jälkeen avataan kattilan venttiilit. Vesi kiertää tällöin vapaakierrolla, tosin jos on esimerkiksi uusittu esisäädettävät patteriventtiilit ja myös säädetty, niin vapaakierto tuskin enää toimii. Siinä tapauksessa täytyy käyttää ensimmäistä ohjetta.

Vihreä pumppu on patteriverkoston kiertovesipumppu varaajasta lämmitettäessä, alunperin verkosto ollut ilmeisesti vapaakiertoinen ja kiertovesipumppua ei lainkaan. Periaatteessa kytkentä on ihan oikea, koska varaajaa ei pysty muuten lämmittämään kuin vastuksilla niin eipä sen pumpunkaan tarvitse pyöriä, ellei vastukset ole päällä. Ajateltu ilmeisesti, että vastusten kytkin on jonkinlainen "pääkytkin", jolla saa sammutettua koko järjestelmän kerralla.

Punainen pumppu siis vain sekoittaa varaajan vettä. Sen tarkoitus on hieman hämäräperäinen, yksi vaihtoehto olisi, että jos varaajassa on sähkövastukset vain yläosassa niin tuolla pumpulla sekoitettaisiin vettä yöllä ja saataisiin näin ladattua yösähköllä koko varaaja kuumaksi, mutta tuolla kuvissa näkyi vastuksia myös alareunassa. Onko vastuksilla termostaattia myös varaajan alareunassa? Jos on, niin punainen pumppu on tarpeeton, ja haitallinen jos se käy päiväsaikaan, koska silloin se sekoittaa varaajan kerrostumaa ja ylävastukset menee aikaisemmin päälle.

Ellei sitten ole eristeen alla jotain levylämmönvaihdinta käyttövedelle, tuskin, koska kierukat tuossa näyttäisi ainakin putkistojen perusteella olevan.


Jos tuolla varsinaisesti haluaisi varaajaa oikeasti lämmittää, pitäisi patteriverkoston putket erottaa kattilasta ja rakentaa latausputkisto varaajaan. Myös tuo punainen pumppu olisi syytä poistaa nykyisestä käytöstä, ellei sille löydy mitään järkevää selitystä. Jos sitä ei saa sähköisesti pysäytettyä, niin kääntää pienimmälle nopeudelle ja sulkee painepuolen venttiilin, sitten seuraa tilannetta että muuttuuko mikään. Tämä siis normaalisti vastuksilla lämmitettäessä.

[jpaakkonen]

Niinköhän tuo lähtisi helpolla irti, ja jos nostaisi ulos ja tekisi uima-altaan lämmittimen? Ei kukaan ole moista tehnyt...

Tälläisellä jonkun tunnin viime kesänä lämmitteli, jokseenkin hidas ja kallis
http://www.smartia.fi/PublishedService? ... e=56684INT