Sisäpuolinen salaojitus ja salaojakaivo

[Hudeen]

Minulla on ollut projektina kellarin pesu- ja saunatilojen uusiminen. Olen piikannut kyseiseltä alueelta betonilaatan pois ja tarkoituksena on laittaa uuden lattian alle 15-20cm Finnfoamia eriseeksi, koska uuteen valuun tulee lattialämmitysputket.

Nyt olen vain katsellut, että auki kaivetussa montussa veden pinta nousee aika korkealle. Tämä korreloi suoraan sateiden ja sulamisvesien kanssa. Talon alkuperäinen salaojitus on toteutettu tiiliputkilla, jotka on tuotu autotallin lattiakaivolle. Sieltä vedet on alunperin menneet suoraan viemäriin. Ilmeisesti 60-luvun alussa ei mitään hulevesiviemäreitä edes ollut. Viemärit uusiessani en halunnut yhtäkään lattiakaivoa niin matalalle, mitä vaadittaisiin, että yhden kaivonrenkaan syvyisestä kaivosta vesi meni itsekseen ulos. Tällä hetkellä toinen puoli kaivonrenkaasta on valettu korkeammalle tasolle, johon mahdollinen tallin ovelta tai muuten vaan tallin etuosasta tuleva vesi valuu lattiakaivon sijaitessa tallin perällä. Toinen puolisko on edelleen alkuperäisessä syvyydessä ja siellä on pilssipumppu pumppaamassa tuon noin puolimetriä veden ylöspäin lattiakaivoon. Suurimman osan vuodesta kaivo on kuivillaan, mutta nyt sinne näyttäisi tulevan vettä tasaiseen tahtiin.

Tällä hetkellä ongelmana on vain se, että vanhat putket ja kaivo, mihin ne laskee eivät ole kovinkaan syvällä. Nyt kun pesutiloihin tulee eriste, niin pelkona on, että jos vedenkorkeus nousee liikaa, alkaa koko lattiavalu kellumaan eristeiden varassa veden päällä. Sanomattakin selvää, että tämä olisi aika ikävä tilanne. Niinpä nyt mietin, että mitenköhän sellainen toimisi, että laittaisin nyt auki kaivettuun monttuun salaojaputket ja vetäisin ne kylppärin yhden seinän takana olevaan varastohuoneeseen, jossa vielä tällä hetkellä seisoo turhaksi jäänyt öljysäiliö. Piikkaisin tämän huoneen lattiaa myös sen verran auki, että saisin kaivettua tänne hieman syvemmän kaivon, johon kylppärin lattian alta tulevat salaojaputket laskisivat. Tästä voisi sitten uppopumpulla veden pumpata talon ulkopuolella sijaitsevaan hulevesiviemäriin.

Tällä tavalla ei tarvitsisi tehdä kuin matala kaivanto talon ulkopuolelle poistoputkea varten. Lisäksi nykyinen hulevesiviemäri ei edes ole tarpeeksi syvällä, että sinne voisi laskea vedet painovoimaisesti. Mitä mieltä arvon palstalaiset ovat kyseisestä järjestelystä? Oikea salaojaremppahan olisi tietysti paras ratkaisu, mutta todella suuri töinen ja kallis. Mitään muuta ongelmia kellaritiloissa ei ole kosteuden kanssa, niin en mielellään sitä lähtisi tekemään. Ainakin sen tiedän yhdeksi mainituksi ongelmaksi, että jos talo salaojitetaan tehokkaammin vain yhdeltä alueelta, voi olla riskinä, että talo alkaa painumaan siltä kohtaa maa-aineksen kuivuttua.

[lmfmis]

Tottakai salaojitat sisältä kun rakenne on nyt auki. Jos kaato ei riitä, laita kaivon, jota tyhjennät pumpulla.

Finfoam on sitten aivan väärää kamaa valun alle, sallii laatan kuivaamisen vain ylöspäin. Vaihda ne fuktisol/isodrän eristeisiin.

[Hudeen]

Ok. Kiitos selvästä mielipiteestä. En siis ollut aivan hakoteillä tämän salaojitus/kaivo asian kanssa.

Arvasinkin, että salaojittavat eristeet tässä tulisivatkin puheeksi. Itse myös niitä harkinnut, mutta en ole oikeen varma saatavasta hyödystä tässä. alas tai sivuille eriste ei pääse tuulettumaan. Alapuolelle tulee lähinnä nimellinen kerros soraa, joka on käytännössä muuta perustusta syvemmäksi kaivetussa silttikuopassa. Kosteus on siis sivuilta ympäriinsä sen 100%, eikä ilma liiku varmasti mihinkään suuntaan tiiviin asennushiekka ja silttikerroksen läpi. Finnfoamin päälle tuleva lattiavalu on tarkoitus jättää ilman vedeneristettä, että rakenne toimisi jatkossakin oikein. Ainoastaan suihkunurkkaus ja sieltä lattiakaivolle oletettu valuma-alue tulisi vedeneristettyä.


Salaojittavat eristeet toisaalta tietenkin kuivuvat eristekerroksen osalta nopeammin siirtämällä kosteutta lävitsensä, toisaalta Finnfoaminhan ei pitäisi itseensä vettä imeä, eli ei siinä pitäisi olla mitään, mitä kuivata.

Olen toki avoin ehdotuksille, jos tuohon on antaa selkeitä argumentteja, että pääsisin lopputuloksen kannalta parempaan lopputulokseen, niin otan ne kyllä huomioon.

[lmfmis]

Salaojittavat eristeet toisaalta tietenkin kuivuvat eristekerroksen osalta nopeammin siirtämällä kosteutta lävitsensä, toisaalta Finnfoaminhan ei pitäisi itseensä vettä imeä, eli ei siinä pitäisi olla mitään, mitä kuivata.

Siitä uudesta valusta poistuu sata litraa vettä per kuutio. Finfoamin läpi nolla litraa...

[kakkaroolari]

Finnfoamin ohje on alle 300 mm sepeliä ja noiden isodränien 0-50 mm tasaus. Kumpikin mainostaa itseään vettymättömäksi, ota noista nyt selvää. Myydessä tai ongelmatapauksissa joku voi kiinnittää huomiota onko ohjeen mukaan tehty.

[remppahessu]

En kyllä ymmärrä miten fuktisol kuivuu maahan päin, jossa 100% kosteus. Ymmärtääkseni sama asia kun yrittäisi pyykkiä kuivata sateella.

[lmfmis]

Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus kannattaa ymmärtää ja vesihöyryn siirtyminen pienempään osapaineeseen. Kyllä se siitä.

[Hudeen]

Tällä hetkellä autotallin lattiakaivossa oleva pilssipumppu käy ärsyttävän usein. Siinä on ilmeisesti hystereesi aivan olematon, tai ehkä se on vain jotenkin huonosti siellä.. Joka tapauksessa, jos tuonne sen syvemmän kuopan kaivaa, olisi varmaan hyvä kaivaa tilavuudeltaan vähän isompi kaivo sinne, että pumppu ei jatkuvasti pätki siellä. Itsellä ei ole kokemusta uppopumpuista, mutta mitä kaupassa käpistellyt, niin siinä kytkimessä tuntuisi jonkin verran olevan hystereesiä. Onko joku tällaista keruukaivoa uppopumpulla käytännössä testannut? Kuinka usein se siellä laulaa ja minkä kokoisella kaivolla?

Isodrän ja fuktisol tosiaan mainostaa, että voi vetää suoraan perusmaa-aineksen päälle ilman mitään soraa, mitä nyt tasauskerroksen laittaa. Tämä olisi tietenkin hyvä tässä tilanteessa, kun ei ihan hirveästi kiinnosta sitä kovaa ja sitkeää silttiä sieltä ylös kaivaa. En vain ymmärrä täysin, millä perusteella se Finnfoam tarvitsisi yhtään sen enempää soraa alleen, jos sekin myydään vettä imemättömänä materiaalina.

Saa korjata, jos olen väärässä. Kyseisessä tilanteessa luonnollisesti pohjalta lähdettäessä lämpötila nousee eristeen matkalla pintalaatassa olevan lämmityksen vaikutuksesta. Pohjalla suhteellinen kosteus on 100%. Absoluuttinen kosteus saattaa olla korkeampi ylemmissä kerroksissa, koska lämpimämpänä se sitoo enemmän kosteutta itseensä. Oleellinen kysymys on, mikä on suhteellinen kosteus eristekerroksen yläosassa? Salaojittavan eristeen tilanteessa betonilaattan vesihöyryn läpäisevyys on huonompi kuin eristeellä. Silloin voisi ajatella, että suhteellinen kosteus lämpötilasta huolimatta nousee aika korkeaksi. Silloin osapaine on korkeamman kastepisteen takia korkeampi lämpimässä päässä eristettä kuin kylmässä maata vasten olevassa päässä. Tässä tilanteessahan vesihöyry tosiaankin menee sinne pohjalle ja ilmeisesti tiivistyy, kun se alhaalla oleva ilma on jo kylläistä. Silloin tosiaan se salaojittava eriste toimii..

Sitä en vain osaa tässä arvioida, että minkälaiseen tasapainotilaan kyseinen järjestelmä hakeutuu? Osapaine ja ilmankosteus hakeutuvat eristeessä vallitsevan lämpötilagradientin mukaisesti johonkin tasapainotilaan, jos oletetaan, että betonilaatan läpi kulkeutuva kosteus on vähäistä suhteessä eristeen vesihöyryn läpäisevyyteen ja eristeen alla oleva maa-aines on jatkuvasti kosteaa, eikä pääse mihinkään tuulettumaan.

Finnfoamin tilanteessa taas voidaan olettaa sen vastustavan höyryn liikettä enemmän kuin betonilaatta. Silloin Finnfoamin ja betonin välinen hyvin minimaalinen ilmatilavuus pääsee kuivumaan, kun kosteutta siirtyy betonilaatan läpi huoneilmaan, mutta uutta ei tule tilalle samalla nopeudella ala puolelta.

Vaikea sanoa, kumpi tilanteista on haitallisempi, jos oletetaan, että mainospuheiden mukaisesti kumpikaan eristeistä ei kärsi pohjalla olevasta jatkuvasta kosteusrasituksesta.

[kkk]

Käytttäkää Hakua ! aiheesta ollut keskustelua:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 36#p225590

siellä 1 hyvä linkki:
http://www.prizz.fi/sites/default/files ... 261114.pdf

sivulta 37 , oikein korkeimmat akateeemiset tahot tutkineet...

[kkk]

En kyllä ymmärrä miten fuktisol kuivuu maahan päin, jossa 100% kosteus. Ymmärtääkseni sama asia kun yrittäisi pyykkiä kuivata sateella.

Lämmittä se pyykki vaikka 5 tai 10 astetta lämpöisemmäksi esim säteilylämppärillä katoksen alla sateella, niin kuivuu, tässä se juju, eli lämpötilaero kuivaa myös 100 % kosteuteen päin.
Kannattaa lukea ajatuksella M Alanderin viestit kellarin seinän/lattian kosteusfysiikasta.

[Hudeen]

Joo, noita M Alanderin ja muidenkin juttuja on tullut ihan mielenkiinnolla luettua.

Itsehän en alkanut salaojittavista eristeistä keskustelemaan, mutta pakkohan niitä oli kommentoida, kun asiasta puhutaan aloittamassani ketjussa ja aihe ihan mielenkiintoinen. :)

Edelleen kiinnostaisi kokemukset talon sisäpuolisista salaojista ja kaivoista, sekä uppopumpulla tyhjennettävistä systeemeistä.

[RTMPekka]

Ihan mukavasti toimii uppopumpulla. Mulla on salaojat tehty ukopuolelle sekä sisäpuolelle. Ulkopuolella anturan alaosan tasossa ja sisäpuolella ehkäpä 15 - 20 senttiä siitä alaspäin. Pohjavesi on aika lähellä. Sisäpuolella salaojat kiertää koko talon ja myös keskelle vedetty yksiputki. Kaikista menee vedet lattian ja luukun alla olevaan n. 80 senttiä syvään kaivoon, josta uppopumppu nostaa ne ulkona olevaan perusvesikaivoon. Sieltä menee sitten kaupungin hulevesiviemäriin. Huleveden padotuskorkeus on täällä 10 senttiä katutason yläpuolella, joten ei ollut muuta mahdollisuutta kuin laittaa pumppu. Pumppurikon varalta jätin ulkopuolelle sen vanhan viemäriin menevän tiiliputken jäljelle, joten jos vesi kovasti nousee niin menee sinne. Tämä oli selvästi korkeammalla kuin nykyiset salaojat. Pitäisi joku hälytin ehkäpä vielä laittaa jos kaivossa pinta alkaa nousta.

Ja fuktisolit on sekä seinillä että lattian alla. Niistä ei valittamista, toimii niinkuin lupaa.

[Hudeen]

Millä tyylillä olet itse kaivon tehnyt? Jostakin valmiista elementistä vai valamalla sen jollakin muottisysteemillä?

[RTMPekka]

Millä tyylillä olet itse kaivon tehnyt? Jostakin valmiista elementistä vai valamalla sen jollakin muottisysteemillä?

Onkohan tuo nyt 400 tai 500 millistä muovista rumpuputkea pystyssä. Pohja ja kansi on. Pohja tiivistetty vettä pitäväksi, muutoin olisi jatkuvasti täynnä;-)

[Apa]

Mulla on tällaisista osista koottu setti.

https://catalog.uponor.com/picture/onli ... 067876.jpg

http://www.meltex.fi/media/kuvat/tuotek ... 60x800.jpg

http://www.prestigepumps.co.uk/uploads/ ... V_Pump.jpg

Hyvin toimii. Ja kohtuullisella kaivamisella sai pumppukaivon jos vertaa betonisiin kaivonrenkaisiin tai vastaaviin virityksiin. Pumppu käy tiheimmillään 20min välein 10 sek. Mutta mitään ääntä siitä ei kuulu, ellei ole korva kiinni kaivon kannessa.