Aloitellaan taas uusi ketju tästä vanhasta aiheesta.
Asia tullut ajankohtaiseksi kun kevättalvella purettiin kaikki orgaaninen pois kellarista ja sen jälkeen tuli maalämpö asennettua. Nyt kun olen kytännyt MLP:n toimintaa niin olen huomannut totuuden, että kyllä se raakakellari imee kaiken lämmön mitä sinne tarjoaa.
Tuossa pätkä tekstiäni toisesta ketjusta: Kävin kellarin ilmaröörejä ihmettelemässä, että tilkitäkö ne kaikki vai mitä niin huomasin että kyllähän se on nollakelilläkin jo melko hyvä veto hormissa. Mulla on kellarin poistoilmalle yksi IV-kanava hormiin jossa alapäässä Pax Passad asennettuna. Nyt talven tullen kun sitä en käytä niin siellä sen ropelli pyörii kun imu sitä pyörittää. Eli eli, en osaa olla varma tulisiko hormista edes kylmää, mutta lämpöä sieltä kyllä poistuu koska ilma vaihtuu.
Mielenkiintoinen asia kaiken kaikkiaan kellarin ilmanvaihto. Liekö se kuinka tarpeellinen talvella? Itse olen tätä asiaa taas pyöritellyt päässä kun kellarimme sisäpuoliset eristeet on poistettu ja maalämpö asennettu keväällä. Sinänsä edullista lämmitystä, mutta lämpöpumpun maksimiteho ei tule edes riittämään kellarin oikeasti lämpöiseksi laittamiseksi koska sisäpinnat ovat sokkeli + antiikkilaasti ja lattia betonilla. Öljykattilan maksimiteho varmaan olisi riittänyt, mutta maalämmöllä kellari syö muiden kerrosten tehontarpeen. Ilmanvaihtoreikiä kellarin sokkelissa on 4 x 125mm, olisiko ne syytä tilkitä kaikki villalla talveksi...
(tämmöinen sivujuonne tuli mieleen..)
Eli on kenelläkään mielessä, millä turvallisilla keinoilla kellaria saisi lämpimämmäksi edes osittain, miten estää jäähtyminen talvella? Ulkonäköseikka on yksi vaikeus, mitä tehdä sisäpinnoille jotta ne sointuu yhteen antiikkilaasti- tai kalkkimaaliseinien kanssa? Vai ei tehdä mitään ettei aiheudu harmia ilmanlaadulle?
Periaatteessa yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on valurautaiset kamiinat joissa ei varauskykyä ole, mutta tehoa senkin edestä. Jos puiden kanssa jaksaisi häärätä niin voisihan kamina kellarissa antaa hyvän potkun tuhansien kilojen betonimassalle
Esimerkiksi joku halpis konvektori kytkettynä lämmityskierron paluuseen. Saat kierron loppulämpöjä siirrettyä kellariin ilman suuria investointeja lämmönjakoon ja samalla laskettua paluun lämpötilaa ja nostettua mlp coppeloa.
Tuloilma-aukkoja voinee talvella laittaa huoletta pienemmälle.
Eristämättömään kellariinhan saa tietysti energiaa uppoamaan älyttömästi. Jos tarvitaan pysyvästi asuinlämpötiloja ei taida oikein auttaa kuin rempata seinät ja lattia. Jos riittää esim. saunomisen aikainen lämpötilan nosto niin joku kamiinatyyppinen laite lienee hyvä ajatus.
Nihan kirjoitti:Esimerkiksi joku halpis konvektori kytkettynä lämmityskierron paluuseen. Saat kierron loppulämpöjä siirrettyä kellariin ilman suuria investointeja lämmönjakoon ja samalla laskettua paluun lämpötilaa ja nostettua mlp coppeloa.
Tuloilma-aukkoja voinee talvella laittaa huoletta pienemmälle.
Eristämättömään kellariinhan saa tietysti energiaa uppoamaan älyttömästi. Jos tarvitaan pysyvästi asuinlämpötiloja ei taida oikein auttaa kuin rempata seinät ja lattia. Jos riittää esim. saunomisen aikainen lämpötilan nosto niin joku kamiinatyyppinen laite lienee hyvä ajatus.
Joo COPpia tuo kyllä parantaa ja tietääkseni lisää lämpöpumpun tehoa mutta samassa kaivosta imetään enemmän ilmaisenergiaa joka voi tietty olla pahakin jos kaivo on huono.
Tuloilmat on nyt kiinni ja hienosti hormi poistaa kumminkin, falskaa sopivasti ties mistä raoista.
Lähinnä kiinnostaisi, millainen eristävyys tai riski tulee jos Fuktisolilla eristää sisäpintaa, mutta jättää vaikka 5-10cm alhaalta eristämättä jotta mahdollinen "kondenssi" pääsee pois?
Taikka puuritilä lattialle, toimii myös pesutiloissa.
Ei sinne kellariin kannata alkaa rakentamaan systeemeitä joilla saadaan "moderni" 22-asteinen ympäristö. Sehän on kellari. Saunomisen ajaksi lämpötila nousee mukavaksi kiukaan avulla, miksei tietysti muuallekin tulisijoja, mutta jatkuvan lämmön tuottaminen maksaa.
Oletan että rivinteeraukset on tehty ja tallessa? Niillä on melkoisen suuri vaikutus.
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
KariFS kirjoitti:Taikka puuritilä lattialle, toimii myös pesutiloissa.
Ei sinne kellariin kannata alkaa rakentamaan systeemeitä joilla saadaan "moderni" 22-asteinen ympäristö. Sehän on kellari. Saunomisen ajaksi lämpötila nousee mukavaksi kiukaan avulla, miksei tietysti muuallekin tulisijoja, mutta jatkuvan lämmön tuottaminen maksaa.
Oletan että rivinteeraukset on tehty ja tallessa? Niillä on melkoisen suuri vaikutus.
Puuritilä harkinnassa, niiden ongelmana on tietysti nollaeristys, vaikea siivottavuus ja kaikki pikkutavarat tippuu rakoihin. Saunomista pitää tihentää jospa sillä saa muutamia kilowatteja puskettua kellarin seiniin talven pahimmilla keleillä.
Rivinteerausta on vain autotallissa yksi 6m seinä ja ehkä saunassa ja suihkussa. Eli 20% on rivinteerattu, muuten vain sokkelilla.
alspe kirjoitti:Levytetään SPU:lla sokkeli sisäpuolelta siten, että 15cm alaosasta jää eristämättä. Onko tätä kukaan kokeillut?
"Kokeilujen" lopputulema yleensä ei nät tai näkyy 10-15 vuoden päästä.
Kaverini teki näin kellariinsa, vaikka pitää rakennetta hiukka riskisenä. Hänellä on joku betonisokkeli-SPU-OSB-levy -viritelmä siten, että jos kosteuta yms alkaa ilemenemään, niin virityksen saa purettua.
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
alspe kirjoitti:Levytetään SPU:lla sokkeli sisäpuolelta siten, että 15cm alaosasta jää eristämättä. Onko tätä kukaan kokeillut?
"Kokeilujen" lopputulema yleensä ei nät tai näkyy 10-15 vuoden päästä.
Kaverini teki näin kellariinsa, vaikka pitää rakennetta hiukka riskisenä. Hänellä on joku betonisokkeli-SPU-OSB-levy -viritelmä siten, että jos kosteuta yms alkaa ilemenemään, niin virityksen saa purettua.
Joo arvailua tuo osittain, että miten toimii kun ratkaisu ei ole täysin oikea.
Sinänsä mielenkiintoinen asia on patolevykondenssi, sen pitäisi voimistua koska tosiaan kellarin lämpö ei pääse enää lämmittämään sokkeli ja patolevyä. Tai sitten toiminta on teoreettinen ja kesäaikainen kosteus tiivistyy sokkelin alareunaa ja valuu vesinoroina lattialle
Tämä oli itselläkin kuuma pohdinta reilut 5 vuotta sitten.
Lopulta päädyin kipsilevypintaiseen uretaanilevyyn 30 mm eristevahvuudella, kuitenkin siten, että alimmat 600 mm on rapattua 68 mm lecaharkkoa (1 rivi pystyyn muurattuna). Meidän kellarisyvyydellä uretaani ulottuu vielä noin 40 cm maanpinnan alle, jolloin pahaa kylmäsiltaa ei muodostu. Alaosan harkko taas pitää huolen, että sokkelista nousevalla kosteudella on ainakin teoriassa pääsy sisäänpäin höyrynä. Yläosasta taas kosteus pääsee ulospäin. Pidin eristevahvuuden 30 mm:ssä, jotta lämpögradientti sokkelissa on kuitenkin selvästi ulospäin (pl. kesäkuumat). Levyt on suoraan seinässä kiinni urtsivaahdolla. Aika ilkeä purkaa jos tarvitsee, mutta eipä ole tarvinnut...
Osa sokkelista on fuktisol-eristettyä ulkopuolelta ja osa vain patolevyllä vuorattu. Näppituntumalla fuktisol-osuudet ovat hyvin kuivia sisältä ja patolevyosuuksillakin rakenne toimii ainakin kohtalaisesti. Näkyvää tai muutenkaan aistein tuntuvaa kosteutta ei ole ilmennyt.
Kellarissa ei ole pesutiloja lukuunottamatta varsinaista lämmitystä, vain hukkalämpö parista pakastimesta, lämminvesivaraajasta ja yläkertaan vievistä putkista. Silti vielä eilen, kun ulkona oli -13 astetta, niin kellarissa oli +16-17 astetta. Kesäisin pysyy vakiona 20 astetta. Lattia on eristämätön, joten kyllä siihen mielellään reinot laittaa. Muutamia paikkoja oven ja ikkunoiden pielistä läheltä on vielä eristämättä, joten ne kun saan vielä kuntoon niin odotan lämpötilan nousevan vähän entisestään.
^näistä olisi hieno nähdä kuvia, valmiina tai toteutuksessa.
Sulla siis alaosa vähän ulomapana kuin yläosan levytys?
Kellari tuppaa ainakin mulla olemaan niin monimutkikas, että hankalaa pinnoittaa siististi joka kohtaa. Luultavasti parannuksen tuo kun hoitaa suurimmat pinnat.
Harmi sinänsä tämä sisäpuolinen eristys kun se "pilaa" kellaritilojen ulkonäköä jossa omaan silmään antiikkilaaasti sopii hyvin. Tosin voi kai kipsilevyn ja harkonkin laastittaa...
Kuvia on, sekä toteutusvaiheesta että valmiina. Laitan vaikka yv:llä kun pääsen kotiin ja ehdin.
Alaosa on tosiaan ulompana kuin yläosa, mutta ainakaan omaa silmää ei häiritse. Tällä hetkellä siinä on välttävästi rapattu porras, mutta olen ajatellut, että siihen sopisi myös puulista. Tila on lähinnä harratetilaa ja verstasta, joten porras ei siinäkään mielessä haittaa. Päinvastoin alaosan harkko kestää poikien sähly- ja futispelejä hienosti ja arempi kipsilevypinta on vähän "suojassa".
Harkko-osuus meillä on rapattu sävytetyllä antiikkilaastilla ja kipsilevy maalattu. Mutta ei kai mikään estäisi laittamasta antiikkilaastia myös kipsin päälle.
Itse en joutunut miettimään ulkonäön kärsimistä kauheasti kun lähtötilanne oli niin karsea: haisevaa villaa alhaalta mädäntyneillä puukoolauksilla ja päällä kupruileva kovalevy. Kellarin ilma raikastui kun sai kaiken orgaanisen seinien ja lattian läheltä pois.
