Kellarin lattiat

[Matti Alander]

Kellareiden lattiat rintamamiestaloissa ovat alun perin eristämättömiä ja sisäänpäin kuivumaan pyrkiviä, kuten kellarien seinätkin. Olette varmaankin huomanneet muovisäkkien ja pahvilaatikoidenkin pohjien vettymisen, mikäli varastoidaan lattialla. Puupinojen ja kaappien säilyttäminen myös kellareiden seinään kiinni näkyy yleisesti puumateriaalien homehtumispyrkimyksenä.
Koska maaperän kosteus on aina lähes sata prosenttia pyrkii kosteus tasaantumaan huonetilaa kohti, kuten kalsaritkin, jotka laitetaan kellariin kuivumaan.
Nyt kellaritiloja otettaessa asuin käyttöön peruskorjauksen yhteydessä, on kiinnitettävä huomiota kosteuskäyttäytymiseen. Lattian lämmöneristäminen hyvin on tarpeellista, niin kosteusteknisesti, kuin energiataloudellisestikin. Mikäli halutaan lattialämmitys, joka on suuri lämpöpatteri maata vasten, on syytä eristää vieläkin paremmin. Varsinkin kellarillisissa taloissa kosteusteknistä ongelmaa saattaa muodostua myös maaperän lämpiämisen johdosta, joka korottaa vesihöyryn osapainetta. Kellarillisessa talossa maaperä talon alla jäähtyy erittäin huonosti varsinkin keskilattioiden kohdalla.
Uutta lattiaa tehdessä kaksi pääasiaa on: Kapillaarikatko ja lämmöneristys, mielellään vielä rakenne ulospäin kuivuvana ja muovikalvot, sekä hyvin tiiviit eristeet kannattaa unohtaa betonilaatan alapuolelta. Sama tietysti koskee myös kellareiden seiniä, höyrynsulkuja kannattaa välttää kylmällä puolella. Oikeastaan kellarinseinä ja lattia ei eroa kosteustekniseltä toiminnaltaan, toinen on vain pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Varsinkin lattialämmitystä käytettäessä kuitenkin lattiaan voi suositella parempaa eristystä, mutta ei se kellarinseinäänkään pahitteeksi ole. Erinomaisia ja edullisia lattioita on saatu aikaiseksi jo vuosia säästörakenteella lämmitetyissä lattioissa, alimmaisena kapillaarikatkona Fuktisol 100 mm ja päällä lattia eps, suodatinkangas ja betonivalu. Fuktisol levy toimii kapillaarikatkona, jolloin vältetään turhaa työtä ja voidaan säästää myös huonekorkeudessa. Salaojittava lämmöneriste pysyy myös puhtaana asennettaessa, kun taas kivimateriaalit käsiteltäessä helposti saavat joukkoonsa hienoaineksia, kauhoista ja autojen lavoiltakin. Salaojittavan eristeen muovikuula on niin harvaa, ettei huokoisalipaine eli kapillaarisuus ei siihen saa otetta.
Säästörakenteen kuivaavat ominaisuudet ovat myös hyvät ja saadaan riittäviä lämpötilaeroja maaperän, sekä huonetilan välille.

[naur1s]

Mitä mieltä olet meidän kellarikerroksen lattiarakenteesta, jossa 200mm kapillaarikatko leca-soraa, 70mm styrox ja 100mm betoni lattialämmityksellä? Seinissä 200mm fuktisol.

[warixenjalka]

Kellareiden lattiat rintamamiestaloissa ovat alun perin eristämättömiä ja sisäänpäin kuivumaan pyrkiviä, kuten kellarien seinätkin. Olette varmaankin huomanneet muovisäkkien ja pahvilaatikoidenkin pohjien vettymisen, mikäli varastoidaan lattialla.

Juuri eilen huomasin kun otin kellariin kesällä varastoimani listat käyttöön, että maalipintaan oli tiivistynyt kosteutta, niihin jotka olivat kellarin lattiavalua vasten. No onneksi saan ne nyt käyttöön, niin eivät enää ole kellarissa kosteutta keräämässä, vaikkakin tuo taitaa olla vain tämän vuodenajan "ongelma". (Meillä siis suurin osa kellarista tuulettuvaa n. 1,8 m korkeaa tilaa, jota ei ole tarkoituskaan koskaa tehdä asuinkäyttöön.)

[Apa]

Jätin suodatinkankaan EPS:n ja valun välistä pois. Tosin EPS tuli kahtena 5cm levynä ja niin tiiviisti, että en usko tuolla suodatinkankaalla olevan juuri merkitystä. Lattiakaivoja on 5 ja muita kaivoja 3 + vesiputkia ja muita läpimenoja sen verran monta, että helpompi oli tehdä ilman kangasta.

Saven ja salaojittavan välissä on suodatinkankaan lisäksi pestyä 6-16 sepeliä 10-20cm paksuudelta ja tässä kerroksessa mahtuu menemään sisäpuoliset salaoja- ja viemäriputket.

Tässä vaiheessa ainakin voin suositella kyseistä säästörakennetta. Irrotuskaistoina toimivat 20mm finnfoamit olisi vain pitänyt muistaa laittaa ennen niitä styrokseja, mutta eiköhän nuo kuumaliimalla sen aikaa pysy, että valu on tehty.

[Matti Alander]

naur1s nimimerkin pyytämä vastaus. Mielestäni rakenteesi on kohtuullisen hyvä ja kevytsora hyvä tuote. Ainoa ongelma on huonohko lämmöneristyskyky, jolloin kevytsoraa on oltava melko paljon ja silloin voi korkeus huoneessa tuottaa ongelmaa. Huono eristys tietysti myös helposti lämmittää maaperää, jolla on negatiivista merkitystä kosteuden maassa pysymisessä.
Uudisrakentamisessa VTT:n miehet ovat käyttäneet 400 mm kerrosta kevytsoraa ja sen päällä 100 mm Fuktisolia, suodatinkangas ja valu. Toimii kosteusteknisesti hyvin, mutta vie paljon tilaa. Eristyskyky vastaa suurin piirtein suosimaani säästörakennetta 100 mm Fuktisolia + 100 mm lattia eps.
Fuktisol ei vaadi erillistä kapillaarisora kerrosta , pelkkä parin kolmen sentin sepelitasaus on yleensä riittävä.
Tiivis sisältä ulospäin harveneva on pääsääntöisesti ollut aina toimiva rakenne kosteusteknisesti ja lämmöneristys kylmälle puolelle.

[naur1s]

Kiitos kommentista Matti. Olisin ehdottomasti laittanut salaojittavaa lämmöneristettä alapohjaankin, jos olisin ollut tuotteesta tietoinen. Harmi vaan, hiukan liian myöhään sain tietoa tuotteesta. No tulipahan salaojaremontissa sitten käytettyä.

Tarkoittaako tuo, että 400mm lecasoraa vastaa 100mm styroxia/fuktisolia?

[Matti Alander]

Kyllä tätä tarkoitan kevytsoran eristyskyky on noin 3 - 4 kertaa huonompi ja siksi sitä tarvitaan paksumpia kerroksia. Jos jätetään tyhjiö eristeet väliin on Uretaani yksi parhaista eristys ominaiksuuksiltan. Suulakepuristetut ja paisutetut eristeet suurin piirtein yhtä hyviä, kuutiopaino vaikuttaa vaikuttaa inan verran parantavasti eristyskykyyn. Fuktisol salaojittava lämmöneriste on vain aavistuksen huonompi Lamda löytyy väliltä 0.037 - 0.039.

[juha1]

kellarin lattia tosiaan on aina kostean oloinen, vaikka salaojat jne onkin tehty ja varsinaisia tulvia ei enää tulekaan.

meillä laitoin metallihyllyt kellariin, niin tavaran säilyttäminen on helpompaa, ei pääse imemään suoraan kosteutta lattiasta.

pitäisikin siivota koko kellari kaikesta turhasta, pahvilaatikotkin tahtoo ajan kuluessa vettyä hieman ilmankosteudesta, vanhoissa maalipurkeissakin maalikoodilappu pienessä tummassa pisteessä.. tosin maalit olleet siellä jo aikaa ennen salaojien.. eli luultavasti ne ulos joutaisi, kun ei ole käyttöä ollut sen jälkeen..

meilläkin laitettiin fuktia kellarin portaikon seinään, saunapatti vaan oli niin lähellä, ettei uskaltanut kaivaa sen vierestä, jotta olis saanut sitä kunnolla seinän viereen koko alueelta. ja lattiaa ei viitsinyt hajottaa tuon takia pelkästään, kun ei lämmin käyttökellari. nyt tehtiin alapohjaa uusiksi, mutta alappa sitä tiukassa aikataulussa kaivamaan lapiolla auki kellarin juuresta samalla, kun talvi pukkaa päälle koko ajan..

jossain vaiheessa pitää kuitenkin aina ratkaista, kannattaako ottaa lämmitykseen koko kellaria vaiko ei, omat tarpeet ja taloudellisuus jne huomioiden.

[ossis]

Jatkampa omalla pohdinnalla tähän ketjun perään.
Eli tarkoituksena olisi jossain vaiheessa tulevaisuudessa saneerata kellarin lattian alla olevat viemärit ja samalla lisätä lattialämmitys käyttökellarin puolelle (pesutilat, saunahuone, kodinhoitohuone). Nyt salaojien yhteydessä piikattiin lämmönjakohuoneen lattia auki jotta viemärit ja vedentulo saadaan vaihdettua ja pääsin samalla tutustumaan lattian alaiseen maailmaan. Alta löytyi märkää karkeaa hiekkaa ja kalliota yllättävän läheltä lattiavalua. Jälkimmäinen tuli osittain yllätyksenä ja aiheuttaa nyt ehkä muutoksia suunnitelmiin.

Pannuhuoneen lattia on nyt tasattu oikealle korolle niin, ettei kalliota lähdetä louhimaan. Tämä antaa tilaa korkeussuunnassa kokonaisuudessaan noin 240cm eli jos aikaisemmin mainitulla rakenteella pääsisi eteenpäin (10cm fuktisol/isodränn + 10cm EPS + 10cm lattiavalu/pinnoite jonka sisässä vesikiertoinen lattialämmitys) jäisi huonemorkeutta vielä noin 210cm. Sinällänsä tuon kanssa voisi vielä elää, mutta hieman niukaksi tuo kyllä alkaa jo menemään. Ongelmaksi tulee vielä jos jossain muussa huoneessa kallio tulee lähemmäs lattian pintaa jäisi huone vielä matalammaksi. Lämmönjakohuoneen alkuperäinen lattia oli noin 10cm muita alempana joten todennäköistä on, että kalliota löytyy muualta lähempää pintaa.
Toinen ongelma on lattiapinnan nousu ylemmäs kuin aikaisempi taso eli lattian pinta nousisi nykyisen seinärakenteen päälle josta ei ole 100% varmuutta. Kivijalka on valettua betonia ja sisäpuolella on ilmeisesti jonkin sortin riviteeraus/harkotus seinää vasten.

Eli kysymyksiä:
- vaikuttaa alta löytyvä kallio kuinka tarvittavaan eristeen paksuuteen? Voisiko eristeestä niistä 5cm siten että salaojittava olisi 75mm + eps 75mm (vai jotenkin toisin)? Vai vaikuttaako se toiseen suuntaan ja pitäisi paksuntaan eristeitä?
- onko lattiatason nousu sisäseinän päälle joka on toden näköisesti riviteeraus ongelma? Eli en haluaisi lähteä purkamaan seiniä auki tässä yhteydessä, koska seinät vaikuttavat olevan kohtuu hyvässä kunnossa.

Huokeampi ja nopeampi vaihtoehto on luopua lattialämmityksestä ja piikata viemärit vain ulos ja pistää pesuhuoneeseen lattianlämmitys tuomaan mukavuuslämpöä, mutta se ei ratkaise kostean lattian tilannetta.

[kakkaroolari]

Aika usein täällä mainittu tehtäneen 100 mm fuktisol + 50 mm EPS. Uskallanko ehdottaa esim. 100 mm salaojittava, tuuman EPS, suodatinkangas ja 70 mm raudoitettu valu. Pitäs kyl kestää. Verrattuna ettei eristettä lainkaan 125 mm on huikea parannus eristeenä. Toisaalta jos kylppäriä pitää kovin kuumana voi se tietty hukata energiaa enemmän kuin passiivitalon lattia :/ Tai sitten hommaat kivikiiloja ja rupeet naputtelemaan niitä kallioita mäsäksi.

[ossis]

Kiven hakkoo ei ehkä tähän elämään mahdu ja muiden tekemänä ei lompsakko kestä eli se on varmaankin nyt pois suljettu reitti tällä erää.

Tuommoinen eriste patteri se voisi olla. Sinällänsä lattian alle ei jää paljoa maata/soraa joka voisi kerätä tuota kosteutta mistä Matti puhuu tuossa viestiketjun alussa. Talon ympärille tuleva salaojitus näyttää nyt toteutuvan kaleimmalla tavalla eli kalliota joudutaan kiilaamaan usealta kohdalta pois putkien tieltä. Tosin tuo sitten estää ja vähentää talon alle valuvan vedenkin määrää joten lattian olettaisin kuivuvan jonkin verran.
Kyseessä on sitten lähinnä tuo lämmön karkuu peruskallioon lattialämmityksen kautta. Pitääpä jatkaa tämän pohtimista ja tarkkastaa tilanne salaojien asennuksen jälkeen miten kosteustilanne muuttuu.

Passiivitaloksi ei taida 10cm purueristyksellä jonka peitto seinissä on ehkä noin 75% ei ehkä päästä, mutta en haluaisi tuota garmeaa kaukolämpölaskua enää lähteä paljoa kasvattamaan.

[Matti Alander]

Kallion esiintyminen hankaloittaa työtä ja tietysti viemärinkin lähtökorkeus voi rajoittaa. Kuitenkin tällaiset esteet vaikuttavat eristyskykyyn vain pinta-alansa verran, eli miltei promilleluokkaa.
100 mm Fuktisolia ja 50 mm lattia Eps jos mahtuu on jo kohtuullinen eristys, 200 mm yhteis paksuutta voidaan pitää tavoitteena. Betonilaatta 80 mm , 6 mm verkolla, jossa 150 mm silmä, 30 mm korokkeilla irti eristeestä.
Kalliota voi tietysti aina myös louhia eri konstein, työlästä ja hikistä hommaa monasti, niin kuin betonilattioiden uusimiset muutenkin.
Uuden lattian voi tietysti irroituskaistaa käyttäen tehdä myös rivinteerausta vasten ja tiivistää sitten vielä lopuksi reuna-alueet vedeneristeellä ja tukiverkolla. Rivinteeraus on toimiva rakenne ja usein tehty kunnollisilla punaisilla savitiilillä, sitä ei tarvitse purkaa välttämättä. Seinärakenteen lämmöneristys tulee sitten myös ratkaista, mielummin ulkopuolelle.
Rintamamiestaloista ei Passiivitaloja ole aoittukkaan tehtäväksi, mutta maalämmöllä usein pääsee hyvään energiatalouteen, vaikka seinistä hieman lämpöä ulos johtuisikin. Seinien läpi siirtyvä lämpö on myös hyvä kuivaamaan rakenteita.

[ossis]

Kiitoksia vinkeistä. Pistän korvan taakse ja alan kehittämään remonttikokonaisuutta tuosta kellarin sisäpuolesta.

Kellarin ulkopuolelle tulee tosiaan salaojittavat eristeen, joten se puoli on hoidossa. Maan pinnan päälle ei taas ulkopuolelle ole lupaa mitään lisätä, mutta toivotaan ettei siitä ongelmaa synny. Ei siellä tähänkään asti ole eristeitä ollut.
Ja viemärit näyttäisivät olevan louhituissa urissa talon alla eivätkä sinällänsä haittaa lattian teossa. Lähinnä katto ja seinien lähtötasot(kallion läheisyys alla) rajoittavat uuden lattian paksuutta.

Kaukolämpö on myös lukittu vaihtoehto. Helsinki ei enää anna lupia tällä alueella maan kairauksiin. Eivät halua kaukolämmön peittoalueen kaventuvan enää.

Ulkoseinien läpi karkaavan lämmön olen myös todennut olevan hyväksi talolle. Kun pinta on vinolaudan päällä oleva rappaus, pysyvät rappauksen alla olevat rakenteet paremmassa kunnossa.