Parin vuoden etsinnän jälkeen vihdoin tänä kesänä löysimme oman tulevan kotimme. Jotenkin aavistelinkin, ettei kotia löydy etuovi.comin kautta, vaan se löytyy jotenkin täysin toista reittiä. Tässä tapauksessa tonttia tarjottiin rakennusliikkeille purkukuntoisilla rakennuksilla. Kävimme taloa katsomassa peräti kahdella pikaisella käynnillä keväällä ja alkukesästä. Täytyi luottaa täysin intuitioon ja johonkin ihmeelliseen mystiseen voimaan, koska talossa asui tavaranhamstraaja/sisällä tupakoija/siivouskyvytön ihminen.
Järkevä ostaja olis kääntynyt heti ovelta pois, tyhmempi rupesi katselemaan nurkkia "sillä silmällä".
Tontilla siis olympiavuonna -52 valmistunut rintamamiestalo. Talossa asunut vain yksi perhe. Talon rakentanut pariskunta kuollut jo kauan sitten, mutta jälkikasvun edustaja asutti taloa. Piharakennuksina hyvin vanha, osin hirsinen navetta, joka saanee valitettavasti huonokuntoisuutensa vuoksi purkutuomion lähivuosina (jos ei muurahaiset ehdi ensin), sekä 50-luvulla rakennettu navetta/saunarakennus. Pihasauna on päässyt erittäin huonoon kuntoon, mutta jossakin vaiheessa kunnostamme sen käyttöön. Käyttö lopetettu joskus 80-luvulla, sen jälkeen saanut mädäntyä rauhassa... Navetan puoli kohtuullisessa kunnossa, palvelee hyvänä varastona, ehkä halkoliiterinä.
Talo itsessään on siis puolikkaalla kellarilla ja puolikkaalla maanvaraisella laatalla tehty hiekkapohjaiseen maahan ja korkealla sokkelilla. Ilmeisesti alunperin olisi pitänyt olla rossipohja (kuvissa näin on), mutta maanvarainen se nyt kuitenkin on. Lautarakenteinen, purueristeet ja päällä alkuperäisen huopakaton sijaan vaihdettu joskus peltikate. Jopa pieni ilmarako älytty tuolloin jättää!
Nykyiset pesutilat on tehty 80-luvulla kuistille. Sauna ja suihkuhuone ovat kuitenkin niin karmeassa kunnossa, että ovi on visusti kiinni ja jossakin vaiheessa puramme ne ja palautamme kuistin ennalleen. Vanhat ikkunatkin on tallessa.
Tähän mennessä tehtyä:
Ensimmäisenä avitettiin talon tyhjennyksessä. Jätekuormaa tuli lähes 4000 kiloa. Ja siis ihan jätettä, ei mitään säästämisen arvoista. Pari viikkoa kesälomaa ja yhdet talkoot. Keskikerroksessa olemassa oleva wc purettiin kokonaan pois. Ajatuksena laajentaa tilaa hieman lisää olohuoneen puolelle ja "tehdä kunnolla" wc ja suihkuhuone. Ahdasta tulee, mutta minkäs teet... Vanhaa lahoakin löytyi ihan kiitettävästi alajuoksusta lähtien, ilmeisesti kauan sitten olleesta kosteusvauriosta johtuen.
Keittiöstä purettiin kattoa lukuunottamatta kaikki pinnat, koska nimenomaan etenkin keittiössä on tupakoitu. Pinkopahvit ja vanhat alkuperäiset keittiökomerot saivat lähtökäskyn. Komerot vähän harmitti, mutta onhan ne vähän epäkäytännöllisekin. Ei haluttu jättää mitään, mistä tupakanhaju voisi tulla. Talteen ne kuitenkin vielä meni... Alakerran lattioista purettiin vanhat muovimatot pois. Keittiön lautalattian kanssa tuli hosuttua hieman sen sieni-säikähdyksen vuoksi, mutta ehkäpä siinä oli meidän oppirahat.
Todella vähän otettiin "ennen"-kuvia. Ehkä parempi on vain unohtaa se, miltä siellä aluksi näytti.

Keittiön lattian on nyt tosiaan purettu, puruja pengottu ja todettu oikeastaan kaiken olevan kunnossa. Betonipohja on hieman painunut ja bitumieristys paikotellen ratkennut ulkoseiniltä. Niitä täytyy hieman betonoida ja bitumoida uudelleen. Purut ajateltiin laittaa pääpiirteittäin takaisin. Ekovillaa lisukkeeksi.
Jos muuten jollain on vinkkiä, kuinka saada lakatuista vaneriovista vuosikymmenten tupakankäryt veke, niin kiitollisna otan neuvoja vastaan!
Kauniina ajatuksena on rempata taloa niin, että rakenteet pysyvät "entisellään", hengittävinä. Ulkoisia muutoksia ei ollut tarkoitus tehdä, ei lisälämmöneristystä (katsotaan nyt sitten, miltä ensimmäinen talvi talossa vaikuttaa
Mielellään olisi asunut talossa ensin vaikka sen vuoden ennen remontteja, mutta tässä tapauksessa se vaan ei ollut mahdollista. Pesutilat ja wc on pakko olla. Vaikka olishan sen telttasaunan voinu pihalle laittaa ja onhan siellä ulkovessakin vielä olemassa.
Katsotaan nyt sitten, miten pitkälle tuo "kaunis ajatus" remontissa kantaa.
Niin, ja jotain minä näistä rakennushommista ammattini puolesta ymmärrän. Vähemmän on tullu konkreettista työtä tehtyä ja vielä vähemmän näiden vanhojen talojen kanssa. Maalaushommissakin aika on ajanut koulutuksen ohi jo kaaaauan sitten.
Siksi kyseltävää tuntuu välillä olevan PALJON ja "uutta" on mukava oppia.
Jos jaksoit lukea, niin:



