alapohjan eristäminen

[juha1]

ajatuksena olisi hieman tuoksuja muuttaa talossa. tarkoituksena olisi käyttää alapohja auki kokonaan yläkautta, uudet sellut sisään ja muhat pihalle, tuli sitten mieleen, että jos sen auki käyttää, niin olisiko sama käyttää koko lattia auki, näkisi niskojen tilanteen ja samalla voisi laittaa lattian alle eristettä maan päälle, lecaa saattaisi löytyä halvalla lähettyviltä.. kyseessä siis ihan perinteinen rossipohja muutamine kissanluukuin.

tällä palstalla tuo leca tuntuu olevan yleisesti sallittu eristysmuoto lattian alla maata vasten.

hieman olen tuosta kysellyt ja yksikin kirvesmies sanoo, että ennemminkin puhdistettu sepeli. ei tarvitse eristystä, kun talvellakin siellä on +5 koko ajan. tuota kyllä epäilen, etenkin kun itse ole välillä poissa kotoa puoli viikkoa töiden takia ja sitten taas kolme päivää uunia lämmittämässä..

tosiaan sepeliä sinne suosii sen takia, että sen läpi maasta nousee lämpö ylöspäin. jos lecaa laittaa, niin se eristää, eikä maasta tule lämpöä ylöspäin. maan lämpö pitää rossin sopivan lämpöisenä hänen mukaan. tosin neuvoo, että kannattaisi rossin sisäpuoli eristää eli eristelevyt sisäseinille.

netissä sitten katselin isödränin sivuja, sielläkin puhalletaan niitä eristepalleroita koko alapohja täyteen. ja sitä ennen vielä laittoivat muovin sinne alle! taisi olla joku uudempi perustus, kun nämä vanhan malliset, en sinne muovia ainakaan tunkisi missään nimessä..

itse taas ajattelen, että syksyllä leca pitäisi pohjan edes hieman lämpimämpänä pitempään ja toisaalta keväällä lämmin ilma lämmittäisi alapohjan lämpöä nopeammin, kun lecan alta ei kylmä hohkaisi niin pahasti ylöspäin, kondenssia ajatellen siis.

eli kangas ja päälle lecaa vaiko puhdas sepeli? entä tuo kivijalan eristäminen sisäpuolelta, onko kannattavaa? routaeristeet talon ympärillä on jo entuudestaan 100mm.

toki vanha eriste valskaa enemmän lämpöä pohjalle ja uusi selluvilla taas on sitten tehokkaampaa, tuota ajattelumallia mukaillen alapohja olisi sitten jonkin verran viileämpi kuin ennen. siinäkin mielessä eristäminen ehkä kannattaisi. kissanluukuista toki talvella kylmää virtaa sisään koko ajan eli onko eristys kuitenkaan sitten kovin tehokas taloa ajatellen (kivijalan eristys sisältäpäin) vai onko se maan eristys enemmänkin kosteutta poistavaa, noin kokonaisuutta ajatellen.. kissanluukut yleensä ovat auki aina, en ole talveksi niitä tukkinut ja lattia on ollut tarpeeksi lämmin aina.

mitään kuivaimia en ole ajatellut sinne alkaa laittamaan, sitten pitäisi tukkia luukut kokonaan ja olla sähkön varassa koko ajan..

[vm51]

Moi!

Itse mietin talvella samanlaista ratkaisua rossipohjaiseen alapohjaamme. Eli purut pois ja tilalle ekovilla. Lisäksi lecasoraa sisäpuolelle ja routaeristys ulkopuolelle. Alettiin miettimään rakennusvalvonnan korjausneuvojan kanssa tilannetta uudelleen ja päädyttiin seuraaviin seikkoihin: alapohjan lämmöneristys alkoin olla luokka 0,09. Tämän mukaan kun mitoitti routaeristeet, olisi se vaatinut todella raskaan eristyksen niin sisä, kuin ulkopuolellekin.
Ottaen huomiioon, että alapohjan kautta lämpö ei kovin suuremmalti karkaa, totesin että parasta oli aukaista lattiat, laittaa purun päälle n. 50-100mm ekovillaa, paperoida lattia huolellisesti ja laittaa uudet laudat tilalle. Nyt kun homma on tehty, niin ainakin sellainen "vanhan talon haju" on hävinnyt, kun kotiin tulee. Aiemmin siis haistoi tämän hajun pienen hetken kun tuli kotiin, mutta nyt ilma on muuttunut raikkaammaksi. Ei sillä, että sen kanssa olisi ollut mitään ongelmia aiemminkaan. Suurin tavoite oli parantaa viihtyisyyttä, eli poistaa mahdolliset ilmavirtaukset.

[juha1]

eli oliko rakennusvalvonta sitä mieltä, ettei kannattanut enää alkaa laittamaan sitä lecapapua maata vasten saati muutakaan eristettä sinne kivijalalle, kun lattia muutenkin on niin hyvin eristetty? rossin ilmankosteuden hallintaa lähinnä tässä mietin tuolla mahdollisella eristyksellä.

hankaluutena on ettei pääse alapohjaa tutkimaan muuten kuin päältä käsin, ei ole mitään luukkuja joista pääsisi sisälle asiaa selvittämään. yksi kannatin puu on päästä pehmennyt, sen verran tuli huomattua, kun etuseinään piti verhousta uusia pari vuotta sitten, sen joutunee ehkä vaihtamaan kovempaan puuhun. samallahan tuon tutkisi sitten koko huoneen lattian, vaikka kova hommahan siinä toki on. tyhjennyshän se eniten ottaa päähän ja huonekalujen roudaus pitkin taloa..

[vm51]

Moi!

Varmaan pääasiassa siinä oli mielessä se, että alapohja kun ei kauheasti lämpöä läpi päästäkkään, on sitä turha korjata ylenmäärin. Toisekseen tällä hetkellä ei mitään lahovaurioita ole ja rakenne on toiminut jo sen 60 vuotta, joten olisi tavallaan riskialtista muuttaa lämmöneristävyyttä ja sitä kautta kosteudenhallintaa. Eli joo, rakennusvalvonta oli sitä mieltä, että parempi antaa alapohjan olla ja parantaa ilmanpitävyyttä ilmansulkupaperilla.

[Matti Alander]

Rakennusvalvonta viranomaisen ajatus on laatuaan oikea. Vanhat rakennukset ja niiden puiset lattiarakenteet ovat kuivuneet suurelta osilta lämmittämällä. Lattian läpi kulkenut Lämpövuo on tehokkaasti kuivattanut sitä ja nostanut lämpötilaa talon alla, joka taas on laskenut rossitilan suhteellista kosteutta. Lämmin ilma pystyy grammoina sitomaan enemmän kosteutta itseensä.
Maata vasten asennettu lämmöneristys taas on hieman eri asia, sillä pyritään estämään kosteuden nousua maaperästä.
Ilman sulku tosiaankin on tärkeää ja johtaa onnistuessaan kohtuullisen suurenkin energian säästöön.
Rossipermannot ovat konstikkaita rakenteita kosteusteknisesti ja suhteellinen kosteus siellä ulkoilmalla tuulettamalla aina hyvin korkea. Puisilla rakenneratkaisuilla kivisiin verrattuna vaaramomentti aina mielestäni kasvaa, vaikka kyllä kivirakenteillakin omat ongelmansa on.
Henkilökohtaisesti olen kiinteiden ilmankuivaajien kannattaja ja nämä ovat toimineet erinomaisesti, kunhan käytetään laatulaitteita sorbtiokuivaajia. Näitä käytettäessä hygrostaatti asennettu 50 prosenttia suhteellista kosteutta on kosteus varmasti riittävän alhainen. Tietysti silti kaikki perus vedenjohtamisen asiat on oltava kunnossa, eivät nämäkään koneet mahdottomuuksiin pysty.

[juha1]

^ eli jos tuota ylempää nyt tulkitsee oikein, niin uunin lämmitys kuivaa pohjaa. ja mahdollinen lecakerros maan päällä estää kosteuden nousua ylöspäin. lecan alle ei tietenkään mitään muovikalvoa tule käsittääkseni, suodatinkangas ainoastaan?

kaiken järjen mukaan siis lecasta ei voi haittaakaan olla tuon mukaan, jos sitä varalta laittaa..? kangas alle ja leca päälle. kaadot kuntoon tietenkin rossin alla, ettei lammikkoa pääse syntymään. tutulla tuli just lattiat alas kun alla oli ollut lammikko jonkun 25vuotta..

eli leca eliminoisi maasta nousevaa kosteutta, olisihan sekin sitten vähemmän kosteutta sinne alapohjaan.. vai toimiiko tuo leca hyvin tuossa kosteuden estämisessä?

selluvilla toki estää lämmön painumista alaspäin tehokkaammin kuin vanha muha/puru, uunit lämmittää syksystä kevääseen vähintään puoli viikkoa aina kerrallaan. eli välillä alapohja on kylmempi. kaipa se pakkasele talvella menee kun luukut on auki, mitä nyt lumihanki hieman pidättelee virtauksia.

ilmakuivainta ei kannata laittaa ellei vedä kissanluukkuja kokonaan umpeen. sitten pitäisi varmaan myös eristää koko alapohja kivijalkoineen, jotta koneen lämpö myös vaikuttaisi tulokseen?

sinänsä jos lattiat käyttää auki, ei olisi mikään mahdoton homma sitä lecaa sinne pohjalle heittää, jos siellä vaan mahtuu kohtuudella liikkumaan. onko kuitenkin parempi heittää sitä sinne varalta samalla kun lattia on auki ja homma olisi helppo toteuttaa? mikä on pahin skenaario siinä tapauksessa, jos se onkin turha hommaa? ei kai siitä haittaakaan voi olla?

[Matti Alander]

Ilmankuivaajaa käytettäessä ei mitään erikseen eristämistä tarvita, sorbtiokuivaaja toimii vaikka pakkasessa, kondenssikuivaajat eivät.
Tarvittaessa sorbtiokuivaaja voidaan asentaa talon ulkopuolellekin ja putkittaa alapohjaan.
Hyvä kuivaaja kuivaa tehokkaasti myös rakenteita ja maan pintaakin. Aluksi kuivaaja käy hieman enemmän, mutta rakenteiden kuivuttua hyvinkin harvakseltaan. Jos jollain palstan lukijalla on tällainen sorbtiokuivaaja käytössä rossipermannossa, niin mielipidettä tänne, kiinnostaa alan ihmisenä ja varmaan muitakin.

[juha1]

yritin penkoa vanhoja viestejä palstalla, siellä oli keskusteltu myös siitä, että voisi laittaa fuktisolin tms alapohjan alle maata vasten. sekin nostaisi rossin lämpötilaa ja vähentäisi kosteudenkin nousua sinne maasta. tuolloin ei tarvitsisi kuivaajaakaan ilmeisesti.

tuo olisi toisaalta sähkötön versio. toinen vaihtoehto voisi olla laittaa routaeristettä sinne 100mm? olisi hieman edullisempaa kuin fuktisol. tosin se ei niin hyvin päästä ilmaa lävitseen ku fuktisol.

lisäreikien tekemiselläkin saattaa mennä homma metsään, kosteaa ilmaa pääsee vielä enemmän lattian alle muhimaan.

nuo eristeet varmaankin ovat myös tehokkaampia kuin lecasora.

jos sinne maan päälle eristettä laittaa,n iin riittääkö 100mm vai pitääkö olla jo 150-200mm?

salaojarempan yhteydessä alapohjasta tuli melkoiset tuoksut aikanaan, nyt pari vuotta putkien ollessa paikoillaan, ei sieltä enää sellaista tuoksua tule, rauhoittunut sen suhteen onneksi. kaipa ne ojat jotain ovat vaikuttaneet siellä..

[juha1]

Yleisesti rossin korkeus pitäisi olla 80cm. Mutta jos ei ole, niin voiko silti maan päälle heittää lekaa huoletta?

Jos maata kaivaa pois ja se menee alemmas kuin pintamaa jalan ulkopuolella, niin luulisi talon alle kertyvän vettä ajan myötä, vaikka sen lekalla täyttääkin?

Tarviiko leka välttämättä kangasta rossin alle? Tuntuu, että tuskin ne ainekset siellä alla kovin helposti sekaantuu..

[juha1]

Tänään urakka aloitettu, ei mitään mukavaa hommaa..

Matot irti lattiasta, sitten löytyi seinälastulevyä, laudoitus, lasivilla ja muhat. Matto ja villa haisi vehkeelle, niin molemmat suoraan pihalle.

Aamulla tulee imuauto ja siitä se lähtee..

[juha1]

Ja nyt aamulla imuauton porukka soitti ettei pääse kahteen päivään. Lattiat auki puolesta talosta, eikä homma etene. Aina jotain.

torstaina tulee kuulemma maksoi mitä maksoi ja perjantain pitäisi lähteä reissuun aamusta. Saa olla torstain melko tehokkaana, jos meinaa saada tehtyä..

[juha1]

Tulee muuten melkoinen tunkka tuolta olohuoneesta. Kellarin pohja tuntuu ainakin olevan terve, ei hajua, eikä tummaa ainakaan vielä ole löytynyt.

Eilen yritettiin lapiohommana, mutta talkooporukka tuntui tukehtuvan niin odotetaan suosiolla sitä imua.

Muhat kuitenkin on pysyneet kaikki ylhäällä, jos nyt koko lattia ei olisi aivan mätä. Tainnut viimeiset 30v olla tuo tuoksu tuolla pohjassa, niin silläkin voisi epäillä että villasta tulee se haju. Huomennapa se selviää. Tehdäänpä sitten maalaushommia tänään.

[juha1]

Kolme tuntia meni kun muhat lähti. Hienoa toimintaa ja reippaita työmiehiä!

päällepäin näytti oikein hyvältä, kuivaa puuta kaikkialla. Sitten sen jälkeen aloin tutkimaan lähemmin, rossin puut oli irti pohjalla niin helppo katsella.

Ainakin yksi niska pehmeä alapuolelta, monta rossilautaa niin heikkoa että kissan kävellessä niiden päältä, kissa putosi lattian läpi. Tai sitten meillä vaan on lihava kissa..? Aika monta puuta se on jo tänään katkonut..

Eli todennäköisesti melkein kaikki niskat vaihtoon. Ja samalla rossin laudat. Pehmeää puuta ja osittain hometta myös. Ja samassa talossa pitää asua remontin ajan. Jos nyt ei keuhkotauti tulis..

Eihän tuo rahallisesti hirveitä vie, lankkua jne mut aikaa ja vaivaa ottaa. Siinä se kesäloma etenee..

Pitää miettiä mistä kosteus johtuu. Ehkä 60cm tilaa lattian alla, suositus olisi 80. Pitää mitata maan taso ja katsoa jos saa poistettua maata edes hieman, kangas ja lekaa päälle. Sitä on jo pari kuutiota odottamassa.

Samalla kun kiertää, niin pitää tutkia seinien reunat, toivottavasti ne olis ehjät...

Ja tietenkin nyt vkl on menoja koko ajan. Viimeistään tiistaina sitten homma käyntiin. Yksi niska olohuoneen komeron alla, voi olla että joutuu koko komeron purkamaan pois tieltä. Sekin vielä.

Aina jotain..

[juha1]

Kaikki niskat pihalla. Alimmaiset runkopuut myös lahoja. Kaikki vaihtoon. Hieman ehkä tuoksut parantuneet, mutta maan haju tuntuu nenässä edelleen kun huoneen "lattialla" kävelee eli maan päällä. Toki piti taas soveltaa, alimpia puita ei niin vain vaihdeta, anturan tekoa ja niiden päälle pilari, siihen uusi runkopuu vanhan viereen..sitten ku toista huonetta tehdään, niin vanha runko vaihtoon samalla. Pannaan kestopuuta.niin ei tartte.huolehtia.

Naapuri meinasi että tuuletusluukkuja muutama kannattaisi laittaa, tuskin niistäkään haittaa oisi. Tilaa lattian alla.ehkä jotain 60cm, mut enempää ei voi kaivaa, menee sitten jo kivijalkaa alemmaksi. Ehkä 10cm voisi lekaa heittää päälle varalta, jos enemmän laittaa ja ilmatila matalammaksi menee niin sitten enemmän reikiä jalkaan?

Toki jos lattian eristetilaa hieman madaltaa, alla.oleva ilmatila olisi suurempi. Varmaan joku 35cm sellua riittänee lattiassa?

Huomenna odotetaan että antura kuivuu vielä, jos ylihuomenna pilarin tekoon.

Lattian paperointia vielä mietin, alle ja päälle olis hyvä paperi laittaa, mutta jos lattian päälle tulee lastulevy, niin sehän on ennestäänkin jo aika pitävää, etenkin jos saumat vielä liimaa? Kunhan seinien laidat saa tiiviiksi.

[Nihan]

Se papru maksaa alle euron neliö ja ilmantiiveys on kriittisin tekijä niitten hajujen poistumisessa ja pois pysymisessä. Mietippä omalle kohdalle mitkä on fiilikset jos sieltä lastulevyn alta mummolan haju kuitenkin huoneeseen tunkee

35cm sellua on erinomaisen riittävästi imo