Osittaisen kylmän kellarin eristys/salaojatarve?

[Päärynä]

Täällä ollaan luettu ja saatu paljon apua muiden kommentoinneista, mutta nyt tuli tarve lähettää ensimmäiset omat kyssärit palstalle.

Meillä on n. kolmasosa talosta kylmää kellaria, lisäksi tuulettuvaa rossipohjaa ja onpa maavaraista lattiaakin ulkoeteisen puolella. Salaojia ei tietääksemme ole. Kellari on täysin käyttämätön ja tyhjillään. Lattiassa vanha betoni, joka ei vaikuta kauhean paksulta (maata jossain kohden näkyvissä). Vettä kellariin ei ole meidän aikana tullut eli pariin vuoteen, mutta kosteusjälkiä seinissä on - ilmeisesti kapilaarista nousua? Kovilla pakkasilla kellari saattaa mennä pakkasen puolelle. Talo on tontin korkeimmalla kohdalla ja pintavedet valuvat poispäin talosta.

- Kuinka tärkeää salaojittavien lämmöneristeiden laitto ulkopuolelle on siinä tapauksessa jos kellaria ei ota käyttöön?
- Jos salaojaremonttiin päädymme, mitä pitäisi ottaa huomioon rossipohjaseinän puolella? Rossipohja on syvä kellarinvastaisen seinän kohdalta, n. 170-180 cm.
-Tuleeko koko rossipohjakin eristää ulkopuolelta vai riittääkö ulkoseinille pelkkät salaojat? Rossipohja on toiminut hyvin, tuulettuu riittävästi, on kuivaa ja ryömintätila minimissäänkin yli 70cm.
- Jos eristämme myös lattian (siihen täällä löytyykin vinkkejä), kuuluuko projekti rakennusluvan piiriin, vaikka kellaria ei ottaisi käyttöön?
- Tulisiko kellaria lämmittää jo tällaisenaan tai jos sen eristää ulkopuolelta?

- Ja bonuskysymyksenä veikkauksia tällaisen projektin hinnasta teetettynä (salaojittavat lämmöneristeet ulkopuolisille seinille ja lattiaan)? :) Kellaritilaa on n. 10 neliötä ja ympärysmitta talolle kokonaisuudessaan taitaa olla alle 30m eli suht pienestä talosta kyse.

[hkujala]

heh, olen itse aloittamassa ihan vastaavaa projektia. Itsellä vähän pakko kun vedet valuu rossin alle kalliota pitkin. Mietinnässä on käyttää eristävää levyä kellarin vastaisten seinien osalta )Fuktisol, isodrän, tms).

Jos kellarisi on kuiva niin mietin että miksi tehdä salaoja remppa ollenkaan? Markkinamiehet on kovia myymään ajatusta että se on pakko tehdä vaikka mitään ongelmaa ei ole ollutkaan.

Eli jos et aio ottaa kellaria käyttöön niin miksi tehdä mitään muuta kuin varmistaa että kellarin tuuletus toimii. Jos aiot kellaria lämmittää niin sitten ulkopuolinen eristys (ja rivinteeraus sisäpuolelle). Plus lattian eristys.

Tietysti patolevyt olisi hyvä olla vähintään mielestäni joka muurilla. (minulla ei ole velä sitäkään kaikilla muureilla).

Itse en ilmoittaisi mihinkään, tosin en ole varma pitäisikö virallisesti? Tuskin, jos et ihan asuttavaa huonetta aio rakentaa kellariin.

Teen itse kaiken joten en osaa hintaa sanoa muuta kuin että omalla kohdallani aivan liikaa. Pakko tehdä itse.

[Matti Alander]

Perusperiaatteena on , että ei korjata ellei ole tarvetta. Kymmeniä vuosia vanhassa talossa jo tekniikan kehittymisen takia, sitä tarvetta vaan tahtoo löytyä.
Kuivemmilla ja lämpimämmillä perustuksilla, saadaan kuitenkin talon elinikääkin jatkettua. Jatkuva jäätyminen ja Routiminenkin ei talon hyvinvointia paranna.
Rossipermannot ovat usein näitä haasteellisimpia, kun talon käyttöä kuitenkin muutetaan. Siirrytään esimerkiksi sähkölämmitykseen, eikä käytetä piippua, jolloin kuivaavaa lämpöä pääsee vähemmän rossitilaan. Rossitilan suhteellinen kosteus nousee lämpötilan laskiessa ja kosteudesta voi syntyä haittaa.
Lattioiden eristyksiä mahdollisesti parannettaessa on samat riskit. Mielestäni ammattilaisetkaan eivät osaa ottaa huomioon lämmön kuivaavaa vaikutusta riittävästi, vaan puhuvat ainoastaan tuuletuksesta.
Vanhat talot ovat usein tehty hyville rakennuspaikoille mäen nyppylöille, joten ne asiat ovat hyvällä mallilla. Kallioon kiinni rakentaminen tuo monimutkaisia ongelmia veden johtamisen kanssa. Kannattaa ottaa huomioon, että salaojittava eriste ei normaalisti päästä vettä lävitseen, mutta kallion pintoja pitkin vesi menee iloisesti läpi !
Kallioita pitkin juoksevia vesiä sitten hallitaan: Louhimalla tai timanttileikkaamallakin uria, rakentamalla betonista vedenohjauspalkkeja, valamalla pikisiveltyjä holkkia perustuksen ja kallion väliin jne...
Mikäli vettä pääsee lattian alle on rinnepaikoissa hyvä avata reitti kellarin alimmasta osasta ulkopuolen salaojitukseen. Vanha ohjeeni suunnitteluun toimii hyvin, tehdään vedelle ja kosteudelle aina helpoin tie rakennuksesta ulospäin, tiivistämällä ongelma vain helposti vaihtaa paikkaansa.
Talot ja rakennuspaikat ovat niin erillaisia, että hinnan saa parhaiten selville pyytämällä tarjouksia. Sekin on tietysti haasteellista, kun ammattitaidoissa ja materiaaleissakin on niin paljon eroja, kuten työn huolellisuudessakin. Halpa ja hyvä ei tässäkään ole samassa paketissa ja harvemmin köyhän kannattaa ostaa halpaa.
Ehkä paras tapa olisi pyytää pariton määrä tarjouksia, kolme tai viisi ja kertoa jo tarjousta pyydettäessä ottavansa keskimmäisen. Silloin olisi pakko laskea oikein ja vilunkia ei pystyisi tekemään.
Rakennuslupaa tarvitaan pääperiaatteellisesti, kun kosketaan kantaviin rakenteisiin tai julkisivuun. Varmuuden saa kysymällä rakennusvalvonta viranomaiselta.
Lupa kannattaa aina hakea, jos sitä vaaditaan ja säilyttää muutenkin kaikki laskut, sekä ottaa vielä kuvia remontin aikana. Ovat sitten mahdollisesti myytäessä rahanarvoista tavaraa.

[hkujala]

Kiitos Matti kommenteista.

Eilen aukaisin seinän vierustat kaivinkoneella. Päivä meni vaikka eka kertaa olin koneen puikoissa. Tuntimittariin tuli 7,5h käyttöä. Alussa oli tietysti vähän kömpelöä mutta hyvin meni loppuviimeksi. Syy miksi kaivoin itse oli että en saanut yhtään tarjousta jossa olisi luvattu päivässä tehdä. Ainoastaan tuntihinnoittelulla ja pari päivää olisi pitänyt vähintään varata. Eli nousi sisu pintaan että tehdään sitten prkl itse.

Seuraavina päivinä jatkuu lapion kanssa viimeistelyllä. Talo on kallion päällä niin ei koneella saanut ihan joka kohtaa puhtaaksi. Sitten kun säät lämpenee niin betonilla viistettä kallion ja muurin reunaan. Ja viisteen vedeneristys. Ajattelin Maxseal nimistä tuotetta käyttää kallion ja betonin liityntä kohtaan.

Rossipohjan seinään ajattelin laittaa ihan vaan patolevyn (halpaa) mutta kellarin seinien osalta vakavasti mietin salaojittavaa eristettä 100mm. Maanpäällisiin osiin eps s 60 ainakin kellarin osuudelle.

Syy miksi tähän urakkaan lähdin on kalliota pitkin rossin alle menevä vesi sekä kellarin osalta epäonnistunut sisäpuolinen eristys. Villaa, puuta, tojalevyä, jotain
huokoisia pahvilevyjä jotka kaikki tietysti kosteusvaurioituneita.

[Päärynä]

Kiitos kommenteista. Täällä vielä funtsitaan homman järkevyyttä. Toivottavasti hkujala kerrot projektisi etenemisestä, niin saadaan mekin vähän vinkkejä toteutukseen jos siihen lähdetään. Patolevyjen käyttö rossiosuudelle on varmaankin järkevää, varsinkin jos sitä lämpöä välittyy riittävästi pönttöuunista tai muuten alapohjaan.

[hkujala]

Voin tätä päivitellä kun homma etenee.

Nyt lyhyesti että kun seinä on auki niin selvisi syykin kellari osan kostetuteen. Luulin että seinässä on patolevy mutta ei olekkaan kun osittain. Eli levy ei ollut millään kiinni seinässä ja sitä oli vain osittain seinän ylemmissä osissa. Salaojaputki löytyi mutta se oli upotettu vain savimaahan ja osittain pintamaahan. (ei salaoja soraa). Anturassa ei mitään vesieristystä ja aivan läpimärkä kuten myös alin leca harkko. Leca harkkoja ei ole edes slammattu joten imenyt vettä kuin sieni niiltä osin jotka on ollut ilman patolevyä. Nyt on hyvä pitää seinää auki niin pääsee kuivamaan Nyt parin päivän auringonpaisteessa on vieläkin pintaan asti läpimärkä.

Talo myytiin tältä uudelta osin (laajennusosa -89) salaojitettuna mutta aloin asiaa epäillä talven aikana johten niin kovasta kosteudesta kellarin seinillä. Eli tässä alkaa olemaan piilovirheen paikka.

Kalliolta valuva vesiongelma oli tiedossa ostohetkellä joten sen korjaan omaan laskuuni.

[hkujala]

Viikonloppuna homma eteni niin että vuokrasin nelitahti combivasaran jolla porasin 26 reikää kallioon. 30mm ja noin 30-40cm syviä. Murtobetoni on
laitettu ja halkeamista odotellessa..