Lattialämmitys kellaritilassa altistaa homeen syntymiselle?

[30luvunhirsitalo]

Vanhan hirsitalon kellarissa (jossa on kodinhoitohuone, suihku, sauna, askartelutila) on asennettu vesikiertoinen lattialämmitys kodinhoitohuoneen tilan alle. Tuttavani varoitteli, että kellaritilan lattialämmitys voi olla rintamamiestaloissa (tässä tapauksessa rakennus on 30-luvun hirsitalo) alkuruiske homeelle. Perusteluina se, että maaperän ollessa savea, lattialämmitys voi jollain tavalla altistaa homeen kasvamiselle. Kuten huomaatte, minulla ei ole asiasta tietämystä. Olisin kysynyt, onko asiaa käsitelty, millä tavoin vesikiertoista lattialämmitystä asennettaessa on huomioitu eristäminen, jotta homeasian suhteen voidaan olla rauhassa. En ole itse lattialämmitystä asentanut, vaan se on remontoitu 15 vuotta sitten. Minulla on alkamassa kodinhoitotilan kaakelointi ja vedeneristys, ajattelin että tulisiko lattialämmityksen suhteen varmistaa, että eristykset ovat kunnossa ja varmistua, että homeongelmaa ei tulisi jatkossa lattialämmityksen takia syntymään.

[STN]

En tiedä altistaako se homeen syntymiselle, mutta jos et mistään asiaa saa selvitettyä ja asia vaivaa, ainahan voit asentaa tilaan patterin ja sulkea lattialämmityksen.

[kakkaroolari]

Sanovat että jos laatta on eristämätön kiihdyttää maan lämmittäminen siitä nousevaa kosteusvirtaa. Jos se lattia päsee kuivamaan en usko että homeelle on kasvualustaa. Tiäksä mitä sen lattian alla on, löytyykö kapillaarikatkoa ettei kosteus nouse ja onko eristeitä miten paljon ettei lattialämmitys lämmitä turhaan sitä maaperää?

[30luvunhirsitalo]

Sanovat että jos laatta on eristämätön kiihdyttää maan lämmittäminen siitä nousevaa kosteusvirtaa. Jos se lattia päsee kuivamaan en usko että homeelle on kasvualustaa. Tiäksä mitä sen lattian alla on, löytyykö kapillaarikatkoa ettei kosteus nouse ja onko eristeitä miten paljon ettei lattialämmitys lämmitä turhaan sitä maaperää?

Täytyy ottaa selvä kapillaarikatkosta,onko asianmukaisessa kunnossa. Jos sitä ei löydy,onko laitettavissa kylpyhuoneen kaakeliremontin yhteydessä?

[warixenjalka]

Sanovat että jos laatta on eristämätön kiihdyttää maan lämmittäminen siitä nousevaa kosteusvirtaa. Jos se lattia päsee kuivamaan en usko että homeelle on kasvualustaa. Tiäksä mitä sen lattian alla on, löytyykö kapillaarikatkoa ettei kosteus nouse ja onko eristeitä miten paljon ettei lattialämmitys lämmitä turhaan sitä maaperää?

Täytyy ottaa selvä kapillaarikatkosta,onko asianmukaisessa kunnossa. Jos sitä ei löydy,onko laitettavissa kylpyhuoneen kaakeliremontin yhteydessä?

On. Jos piikkaat betonilaatan pois. Tai jos tilassa on korkeutta niin mikään ei estä laittamasta 400 mm kapillaari lecasoraa siihen laatan päälle ja valamalla uusi laatta lattialämmityksineen siihen päälle. Mutta useimmiten noin korkeita kellaritiloja ei ole - jos koskaan. Mutta sinne laatan alle se kapillaarikatko täytyisi joka tapauksessa saada.

[30luvunhirsitalo]

Sanovat että jos laatta on eristämätön kiihdyttää maan lämmittäminen siitä nousevaa kosteusvirtaa. Jos se lattia päsee kuivamaan en usko että homeelle on kasvualustaa. Tiäksä mitä sen lattian alla on, löytyykö kapillaarikatkoa ettei kosteus nouse ja onko eristeitä miten paljon ettei lattialämmitys lämmitä turhaan sitä maaperää?

Täytyy ottaa selvä kapillaarikatkosta,onko asianmukaisessa kunnossa. Jos sitä ei löydy,onko laitettavissa kylpyhuoneen kaakeliremontin yhteydessä?

On. Jos piikkaat betonilaatan pois. Tai jos tilassa on korkeutta niin mikään ei estä laittamasta 400 mm kapillaari lecasoraa siihen laatan päälle ja valamalla uusi laatta lattialämmityksineen siihen päälle. Mutta useimmiten noin korkeita kellaritiloja ei ole - jos koskaan. Mutta sinne laatan alle se kapillaarikatko täytyisi joka tapauksessa saada.

Osaatteko arvioida, kuinka paljon kyseinen remontti tulisi maksamaan JA laajenisiko kapillaarikatkon asentaminen koko kellarialueen lattiaan - vai riittäisikö ainoastaan kodinhoitohuoneen lattialämmityksen alueelta (n. 6mx2m)?

[kakkaroolari]

No yritä ensin selvittää miten se edellinen remontti on tehty missä ne lämmitysputket on laitettu.

Periaatteessa kai kapillaarikatko on tärkeämpi justiin ton vesieristeen alla. Jos lattia on paljaalla betonilla kuivuu se ylöspäin ihan hyvin.

Jos remppa on tehty niinkuin meillä, on vanhan eristämättömän laatan päälle tehty täytevalu johon on laitettu sähkökaapelit. Jos se on näin tosta nousee edelleen kapillaarisesti vettä ja energiahukka on melkoinen. Maa on läpi vuoden sen 4 astetta ja ilman eristeitä esim. meidän tapauksessa lattialämpöjen päällä pitäminen maksaa 150€/kk ympäri vuoden, sähkön kulutus on sama vuodenajasta riippumatta. Riippuen tuloista sun muusta maailmankatsomuksesta tuo saattaa harmittaa enemmän tai vähemmän. Toinen pulma on se kosteus, esim. meillä oli vessan seinässä käytetty jotain kalkkipohjaista valkoista tasoitetta joka ei kestänyt tota kosteutta sitten yhtään, se oli aivan vetistä mössöä ja turvottanut vesieristeen alla ja seinä pullistui silleen että muutama laatta oli mennyt halki. Joku sementtipohjainen tasoite varmaan kestäisi paremmin. Se on sitten tapauskohtaista pysyykö vesieriste/laatat kiinni. Voi ihan hyvin pysyäkin. Ei siinä välttis panikoimaan kannata alkaa. Seurailee tilannetta.

Jos se olisi tehty oikein kunnolla, on vanha laatta piikattu pois, maata on syvennetty minimissään 200-300 mm, mahdollisesti anturoita jatkettu tarvittaessa alaspäin. Sitten siinä olisi laitettu joko 200 mm pestyä sepeliä ja/tai esim. 100-200 mm salaojittavaa muovieristettä kapillaarikatkoksi, jonka päällä uusi valu lämmitysputkineen.

Tai se voi olla jotain tältä väliltä vaikkapa niinkuin inno-kellariremontti, eli siinä on 50 mm höyryntiivistä finnfoamia ja vähän ropisteltu lecasoraa reunoille. Sillon se on vähän sinnepäin ja voi toimiakin vaikka lämpöä hukkuu edelleen hiukan.

Pääperiaatteena kai kuitenkin on, että jos lattiarakenne ei sisällä tota kunnollista kapillaarikatkoa alapuolella ei sitä paranis vesieristää yläpuolelta. Silloin laatta ei pääse kuivumaan mihinkään suuntaan jos se jostain kosteutta ottaa.
Toinen on sitten se energian kulutus. Jossain aiemmassa keskustelussa päiviteltiin että kunnollinen eristäminen tarttisi lottovoiton verran rahaa, ja joku tähän taas kommentoi että jos lottovoiton saisi vetäisi vaan suoran sähkölämmityksen ja termostaatit täysille eikä välittäisi enää asiasta. Se on vähän omasta päästä kiinni mitä kukin haluaa tehdä.

Teetettynä tuo voi tuottaa aikamoisen konkurssin, mutta itse tehden ei välttis ihan kohtuuttoman kalliiksi tule. Mä budjetoin n. 7 m2 vessaan vähän reilun tonnin itse tehden, mulla oli tosin kaikkia tarvikkeita enemmän ja vähemmän omasta takaa ja haalin niitä mm. torista pilkkahintaan ja muiden nurkista ilmatteeksi pois. Alitin budjettini, mutta olihan tossa hommaa. Yksin tota betonijätettä ja lattian syvennystä kaksi viikkoa kannoin ämpäreissä betonia, kiviä ja savea naapurin metsätien pohjaksi. Säästyin jätemaksuilta ja siirtolavan vuokralta. Sitten muutaman kuukauden ehtoot laittelin noita pintoja takaisin läjään. Valuhommat tehtiin silleen että betoniauto toi pihaan kuution kuraa ja se kannettiin ämpäreissä ja kottikärryllä sisään. Appiukko liippasi. Sähkömiehen palkkasin kytkemään uuden sähkökaapelin, muita palkallisia ei ollut. Hinta arviota saa varmaan parhaiten kun juttelee jonkun urakoijan kanssa, neuvottelee vähän mitä tehdään niin saat tarjoukset tai arviot kauanko siihen menee.

edit. 6 nelion vessan kustannukset itse tehden liitteeksi.

edit 2. täällä ja täällä oli jotain satunnaisia rippeitä meitsin ja muiden vastaavista projekteista hiljattain.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... &sk=t&sd=a
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 54#p224854

[30luvunhirsitalo]

Jos lattialämmitys on asennettu vuonna 2001 vanhaan taloon, kuinka todennäköistä on, että siinä asennuksessa ei oltaisi huomioitu kapillaarikatkosta ja tarvittavia eristyksiä? Eikös nämä ole kuitenkin ammattimiesten asennustöitä, ja luulisi niiden hoidettavan asianmukaisesti.

[30luvunhirsitalo]

Jos lattialämmitys on asennettu vuonna 2001 vanhaan taloon, kuinka todennäköistä on, että siinä asennuksessa ei oltaisi huomioitu kapillaarikatkosta ja tarvittavia eristyksiä? Eikös nämä ole kuitenkin ammattimiesten asennustöitä, ja luulisi niiden hoidettavan asianmukaisesti.

Kodinhoitotilan lattialle on laitettu stryroxit ja sorat, raudoitukset yms tekovaiheessa. Ei ainakaan lämmitä maaperää ja se kapillaarikatko on siellä lattian reunoilla. Onko tämä tarpeeksi kattava eristäminen ja riittääkö että kapillaarikato on lattian reunoilla?

[kakkaroolari]

Joo, no. Jos tuo sora on tosiaan hienoainesta sisältävää eikä pestyä sepeliä niin saattasko olla mahdollista että se styroksi imis hiukan kosteutta, en tiedä. On toi kuitenkin sitten sen verran hyvin tehty että en varmaan ite raaskis lähteä ainakaan purkamaan.

Jos mietityttää, voi jonkun pyytää kattomaan lattiasta jollain kosteusmittarilla tunkeeko maakosteus läpi. Oliko se tila tarkoitus pinnottaa jotenkin? Meillä vakuutusyhtiön ukko kävi mittaamassa kosteuksia (ovesta tuli tsunami vettä sisään) ja (tilan jo kuivuttua) mainitsi maakosteudesta. Toi (vielä korjaamaton) lattia on meillä laatoitettu eikä siihen mitään hometta ole tullut. Ainoa home tuli seinän alaosaan joka oli maalattu lateksimaalilla ja oli tullut ite laitettua kiinteä kaappi siihen seinään kiinni. Tuo maali kupruili irti kun sen alle kerääntyvä kosteus ei päässyt karkaamaan mihinkään. Näkisin että tuskin mitään homeongelmaa syntyy jos lattia vaan pysyy kuivan näkösenä.

[Pula-aika]

Mitkä pinnat siellä kodinhoitohuoneessa nyt on? Läpäisevätkö ne kosteutta? Kevät on kyllä otollista aikaa kosteusmittauksiin, kun sulamisvettä riittää.

[30luvunhirsitalo]

Mitkä pinnat siellä kodinhoitohuoneessa nyt on? Läpäisevätkö ne kosteutta? Kevät on kyllä otollista aikaa kosteusmittauksiin, kun sulamisvettä riittää.

Kodinhoitohuoneessa nyt kaakelit (asennettu 15 vuotta sitten),mutta olen uusimassa niitä,lähinnä ulkonäön parantamisen vuoksi. Kuntotarkastus kosteuden osalta harkinnassa,varman päälle pelaamista.

[30luvunhirsitalo]

Jos lattialämmitys on asennettu vuonna 2001 vanhaan taloon, kuinka todennäköistä on, että siinä asennuksessa ei oltaisi huomioitu kapillaarikatkosta ja tarvittavia eristyksiä? Eikös nämä ole kuitenkin ammattimiesten asennustöitä, ja luulisi niiden hoidettavan asianmukaisesti.

Kodinhoitotilan lattialle on laitettu stryroxit ja sorat, raudoitukset yms tekovaiheessa. Ei ainakaan lämmitä maaperää ja se kapillaarikatko on siellä lattian reunoilla. Onko tämä tarpeeksi kattava eristäminen ja riittääkö että kapillaarikato on lattian reunoilla?

Osaako joku vielä valaista tyhmää. Mitä tarkoittaa, että kapillaarikatko on lattian reunoilla?

[kakkaroolari]

Tarkottaiskos se että siellä on muovinen erotuskaista pystyssä seinän ja lattialaatan reunan välissä. Tuo on enemmän sitä varten että lattia voi hiukan painua eikä samalla murjo perusmuuria. Liikuntasauma tjms. Siis semmonen 10 cm soiro telttapatjan näköstä solumuovia.

Joo mutta jos siinä on laatat 15 vuotta pysyneet niin kai siinä pysyy eri värisetkin samalla lailla.

[Matti Alander]

Lattialämmitys ei sinänsä aiheuta sen suurempaa kosteusriskiä, vaan päinvastoin kuivaa lattiaa lämpötilaerojen ansiosta.
Varoitukset joita olet kuullut koskevat termistä lämmönsitoutumista maaperään, joka nostaa maaperän vesihöyrynpainetta ja luo riskin kosteudennousulle vesihöyrynä huonetilaa kohti.
Tätä pyritään minimoimaan riittävän hyvällä lämmöneristyksellä ja 2000 luvun lattioissa eristystä on varmasti alapuolella, sekä betoni raudoitettua , sekä lujaa. Ei aivan huvikseen kannata alkaa purkamaan.
Vesikierto on lämpötilaltaan matalampi, joka myös pienentää riskiä.
Kirjoituksestasi ymmärtää, että kellarin seinää rasittaa kapillaarinen kosteudennousu ja rahavarat ehkä kannattaisi paremminkin sijoittaa sen ulkopuoliseen hengittävänä eristämiseen. Tuloksena kuivempia rakenteita ja pienempää energiahukkaa.
Irroituskaistalla edesautetaan lattian pientä liikkumavaraa, mutta varmasti estää myös kapillaarista kosteuden imeytymistä kellarin seinästäkin.
Uudet laatat vaan paikoilleen ja vedeneristys, betonilaatan ja seinän liittymä tiiviiksi ilmavuodoille ja Radonillekin.
Nykyisen tiedon mukaan lattialämmityksen alla miniminä pidetään 150 mm solupolystyreeni kerroksia ja suositellaan 200 mm. Kapillaarikatkon tekee helpoiten ja edullisimmin salaojittavalla lämmöneristeellä, joka säilyy puhtaana hienoaineksista asennettaessakin ja huonekorkeutta säästyy.
Mikäli homma kiinnostaa enemmän, niin timanttiporalla koereikä lattiaan, niin kerrokset selviävät.