Kellarisaunan alkuperäistäminen

[Talo-1957]

Edessä on saunaremontti, nopeammin kuin arveltiin, saunan ja pesutilan väliin rakennettu väliseinä olikin homeessa ja tänään pesutilan kaakeleiden takaa paljastui seuraavanlainen rakenne: sokkeli, ilmarako, tiilimuuraus, terva/foliopaperia, Uretaania, mineriitti tms levy ja kaakeli. Uretaani oli niin märkää, että siitä pystyi puristamaan vettä.. Ja siis pullourtsua puristettu, ei mitään saunaan tarkoitettua levyä.

No joo, se on sivujuonne, se ei ollut oikein onnistunut se remontti. Oli varmaan niin märkä ettei ollut edes homeessa! :D Mutta mitäs nyt? Olen kahlannut näitä sivustoja ja kirjoja. Vaikuttaa siltä, että moni on remontoinut saunan nykyaikaiseksi lattialämmityksineen yms. En muista törmänneeni kuin nimimerkki Laurakaisan kokemuksiin alkuperäisestä saunasta. Sellaista olemme miettineet, mutta vähän se mietityttää.

Uskallammeko siis vain rakentaa saunan niin että säästämme nykyisen lattian (ruskea vanha laatoitus, todennäköisesti suoraan betonilaattaan kiinnitetty ilman sen kummempia eristeitä. Ulkoseinällä on vanha/olematon salaojitus. Pesutila&sauna on nyt tiilimuurauksella, muuraukseen suoraan kiinni valettu puukoolaukset. Kannattaisiko avata muurausta ja kurkata taakse vai uskallammeko vain laittaa ilmaraolla uudet paneelit koolauksiin kiinni? Saunaan tulee puukiuas ja palautetaan alkuperäiseen kokoonsa, peseytyminen samassa tilassa vain saunomisen yhteydessä.

[oldtimer]

Alkuperäinen rakenne lienee ollut normi kuorirakenne ulkoseinissä. Sinällään kiinnostavaa on tuo uretaanin kastuminen noin paljon, missä kohdin se siis on ollut ja mikä sen on noin kastellut. Onko ollut lattian rajassa seinäliitoksessa ja raosta vesi "imeytynyt" rakenteisiin?

Eli jos remonttia alkaa tekee, niin säilyttäisin tuon tiilisen kuorirakenteen ja itse tekisin silti kivisen väliseinän saunan ja pesutilan väliin ihan käytännön syistä. Jos taas tila jätetään yhtenäiseksi niin silloin on vain pidettävä huoli, että tehdään normi löylyhuonerakenne ja puupanelointi sekä koolaukset ei mene lattiaan kiinni. Reilu väli siis lattiaan ja nurkat voisi toki vesieristää ja vaikka laatoittaa 10 cm laatalla. Jos lattialaatoitus on kunnossa, ei kopoja, niin se toiminee vielä. Puuritilää lattialle jos tuntuu kylmältä. Jos aikoo kunnon lattialämmitystä laittaa niin silloin vaatii jo purku ja eristystyötä enemmänkin lattiaan. Vesijohdot pintaan ja ilmanvaihto ehdottomasti kuntoon.

Ja se ulkopuolinen salaojitus ja seinärakenteen kuivanapitävä (vaihtoehtoja löytyy) ratkaisu olisi syytä tehdä mahdollisimman pian. Tällaista ensiavuksi ajattelisin.

[Purkur]

Tässä rmt vm 62. Nyt meneillään kellarisaunan ulkoseinään rivinteeraus (verhomuuraus). Mikä on teitin kellarissa sisäkorkeus, ja katto. Meillä 2,1m ja betonikatto. Kellari n 1m maan päällä.
Salaojan kunto on hyvin tärkeä. Onko talo asumiskelpoinen, jos on, niin sit vaan malttia. Pääseehän aina uimahalliin. Ja suihkukaappi on hyvä keksintö.!

[lmfmis]

Lattian alla on mitä? Varmaan laatan alla hiekka ja sitten savi....

Jotenkin vanhassa saunassa kylpeneenä, aina lattiat märkiä, jokapaikasa kylmä jne jne en edes ajattelisi kauhean pitkälle menneisyyteen entistämistä. Mutta jos laatat on, niin harvemmin ihan sotienjälkeistä aikaa on...

[Talo-1957]

Kiitos kommenteista. Toistaiseksi ei ole resursseja ryhtyä salaojaremonttiin eikä se liene tarpeenkaan, jos kellaritiloja ei käytetä muuhun kuin varastointiin. Kaikki väärät rakenteet panelointeineen ja muovimattoineen purettu pois niin pääsee kuivumaan sisäänpäin. Saunaremontti tuli kuitenkin vastaan nopeammin kuin ajateltiin.
Saunan lattian rakenteesta ei tietoa eikä tarkoitus aukaista. Ajattelimme, että ei kannata alkaa suurempiin sisäeritystyksiin ennen ulkopuolen kuntoon laittoa. Emme siis aukaise lattiaa ainakaan vielä. Lattian kylmyys ei haittaa, flip-flopit ovat kätevät. ;)
Tuo uretaanin kastuminen lieni paine-eroista, paikoin oli paineella pursotettu tiukkaan levyn taakse paikoin oli tyhjiä kohtia. Osa laatoista oli myös rikkoutunut. Kosteus tullut siis ulkoa ja sisältä. Kalkkihärmää oli myös paikoin sentin kakkua.
Talo on siis rakennettu 1957. Liekö silloin laattoja ollut vai onko laitettu tyyliin 70-luvulla..

Eilen purin löylyhuoneen kattoa, siinä siis alkuperäiset paneelit alla ja päällä uudempaa paneelia. Kiukaan kohdalla aukko välipohjan betoniin saakka. Aukossa n.20 cm kerros lasikuituvillaa. Betonissa oli hienoisia halkeamia. Onko kellään kokemusta miten vesihöyryä voi päästä betonin halkeamien kautta välipohjan rakenteisiin? Puhutaan siis hiuksenhienoista halkeamista.

Niin ja Purkur, kellarin mitat taitavat olla aika samat kuin sinulla. Talo on kyllä asumiskelpoinen ja asumme tässä.

[oldtimer]

Eilen purin löylyhuoneen kattoa, siinä siis alkuperäiset paneelit alla ja päällä uudempaa paneelia. Kiukaan kohdalla aukko välipohjan betoniin saakka. Aukossa n.20 cm kerros lasikuituvillaa. Betonissa oli hienoisia halkeamia. Onko kellään kokemusta miten vesihöyryä voi päästä betonin halkeamien kautta välipohjan rakenteisiin? Puhutaan siis hiuksenhienoista halkeamista.

Niitä hiushalkeamia on varmasti katossa aika monessa kohdin, ainakin minun talossa on. Lattiarakenne ja betonin laatu sekä kevyt raudoitus yhdessä teki sen, että laatta halkesi ennemmin tai myöhemmin pitkittäin koko matkalta niistä kohdin missä rakenteessa oli se betonipalkin kohta. Rakennehan oli välipohjassa kuin u-kirjain nurinperin, eli I_I_I_I_I ja tuo paksun osan viereen tulee hiushalkeamia. Se pääseekö niistä mitään läpi, niin epäilen. Jos ilmanvaihto on ollut kunnossa ja tilat pidetään lämpimänä niin eipä siitä ongelmaa pitäisi tulla. Purin aikanaan lattioita ja saunan kohdalla puru oli välipohjassa yhtä kuivaa kuin muuallakin. Ja kiukaasta päätellen oli muuten kylvetty.

[Talo-1957]

Kiitos kommentista oldtimer.
Sauna on yhä tuloillaan. Pohdinnassa yhä kannattaako laittaa alumiinipaperia paneelien taakse vai meneekö noin vaan. Tiilimuurauksen takana onkin tojalevyä. Olkoon siellä.

[Rosvolinna]

Mikäli haluat, että rakenne kuivuu sisään päin kannattaa jättää folio pois. Kerää turhaa kondenssia rivinteerauksen ja paneelin väliin.

Yhden bunkkerisaunan tein treenikämppä / harrastetaloon -95 ja edelleen siellä saunotaan. Siellä on paneelit suoraan betonipinnalla parin sentin rimoitus välissä. Alareunaan jätin reilun 15cm välin betonilattiaan. Kattopaneelit ammuttiin Hiltillä suoraan betoniin korkeuden ja ajan säästämiseksi.

Ei tämä mikään asennusohje ole. Vaan ainoastaan toteamus, että pikaisesti tehty hätäratkaisu saattaa olla toimiva ja pitkäikäinen.

[Talo-1957]

Mainiota Rosvolinna, kiitos kokemuksistasi. Tuo varmisti aiottua rakennetta. Paneelit vain seiniin ja puukiuas purkutalosta sähkökiukaan tilalle.

[Rosvolinna]

Tarpeeksi suuri kivimassa kiukaaseen niin sinne voi saada mielyttävät löylyt. Iso kivimassa auttaa myös saunaa kuivumaan saunomisen jälkeen.