Sokkeli hikoilee lautaverhoilun rajasta

[Hugo Popper]

Olen tuore rintamamiestalon omistaja, ja ensikertalainen (mainiolla) palstallanne. En löytänyt hakutoiminnoilla vastauksia. Pahoittelut, jos tulee toistoa :)

Huomasimme nyt nollakeleillä, että talon sokkelista valuu vesinoroja puolentoista metrin matkalta, aivan puuverhoilun ja betonin välisestä rajasta. Norot eivät näytä siltä kuin ne tulisivat laudoituksen alta, mutta eipä siitäkään voi aivan varma olla. Talo on rakennettu vuonna 53, ja meillä ensimmäistä talvea. Ei siis ole tietoa siitä onko ilmiö uusi.

Valumia on tosiaan vain lyhyellä matkalla talon itäpäädyssä, kaikkialta muualta sokkeli on kuiva. Tuolla kohdalla on talon sisäpuolella lämmin portaikko kellariin. Mietityttää, voiko lämmin ilma karata sokkelin saumakohdasta, ja tiivistyä heti ulkopuolella? Miksi se tekisi niin vain tässä, ja ainoastaan nollakelillä? Kun oikein kuvittelee, tuntuu sokkeli valumien kohdalta ehkä vähemmän kylmältä kuin muualta, mutta ei se lämmin ole.

Liitetiedostoja en saa lisättyä, kokeillaan toimisivatko nämä kuvalinkit:

Sokkeli ulkoa:
https://www.dropbox.com/s/bzjcavrapxhgt ... .jpeg?dl=0

Portaikko sisällä:
https://www.dropbox.com/s/phl0njqh4pide ... .jpeg?dl=0

[PetteriKivimäki]

Haepa Biltemasta halpa pintalämpömittari ja mittaa sokkelin lämpötilat sillä.

Ettei vetäisi pakkasilmalla saumasta karkaavaan ilmavuotoon hitusen jäätä, joka nollakelillä sulaa?

[Hugo Popper]

Kiitos vastauksesta, joka tuli sopivasti Bilteman välittömässä läheisyydessä! Infrapunamittari noudettu, lukemat outoja: mittarin mukaan sokkelin lämpötila on -9,1 'C, vaikka ulkona on vain yksi aste pakkasta. Tätä on vaikea uskoa, luulen että laite ei toimi oikein Suomen talvessa :) Sisään tultua väitti pitkään sisäseinienkin lämpötilaksi vain noin 12 astetta, vaikka sisäilma on 22 'C. Laitteen lämmettyä luvut näyttivät jo sisällä järkevämmiltä.

Lämpöeroja kuitenkin on. Valuma-alueella sokkelin lämpö oli mittarin mukaan -5,3 'C, ja kauempana tuo jo mainittu -9,1 'C. Pikainen järkeily selittäisi lämpötilaeron helposti sillä, että sisällä portaikon seinää ei ole eristetty, vaan kohdalla on pelkkä betoniseinä. Kauempana mittailin kylppärin ja saunan kohdilta, missä seinissä on tietenkin lämpö- ja märkätilaeristeet.

Sauman ja muun sokkelin välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä lämpötilaeroja valuma-alueella (Talvivaaratermi!). Mittarin mukaan sauma on muutaman asteen kymmenyksen viileämpi kuin betoni alempana sokkelissa.

Mitäköhän johtopäätöksiä tästä pitäisi vetää?

[Ves_ku]

Infrapunamittari on omien kokemuksien mukaan aina enemmän ja vähemmän huono laite. Kokemusta kalliista Flukestakin (emissiokertoimen säädöt ja kaikki) ja saaduilla mittaustuloksilla ei ollut kyllä mitään virkaa. Infrapuan ongelma on, että se pitäisi aina kalibroida kullekkin materiaalille erikseen. Kirkas rosteri ja mattamusta maalattu pinta antaa samassa tilassa todennäköisesti ihan eri tulokset vaikka lämpö todellisuudessa sama. Itse olen koittanut kompensoida pintavaihtelua liimaamalla maalariteipin mitattavaan kohteeseen. Näin ainakin tulokset keskenään vertailukelpoisia, mutta ei kuitenkaan välttämättä todellisia lämpöjä. Korkeilla lämmöillä infra suht näppärä kun ei tarvii kosketusta, tulosten paikkaansa pitävyydestä ei kokemusta.

Itse ongelmaan tuli mieleen, että onko rappukäytävän seinissä eriste? Usein portaikot on olleet kylmiä eikä niissä välttämättä ole ollut ilmaeristystä kummenpaa. Jos eristettä ei ole niin luonnollisesti lämpövuoto suurempaa.

[lmfmis]

Kondenssia kylmän betonin pinnalla...normipäivä..

[Hugo Popper]

Kondensoituminen ei varmaankaan ole epänormaalia, ja lämpötilaeroille on helppo selitys. Ihmetyttää vain se, että miksi sokkeli ei hikoile koko pinnaltaan, vaan jokainen noro alkaa aivan betonin ylälaidasta, sauman kohdalta?

[Toljanteri]

Voiko se tulla katolta asti

[Hugo Popper]

En usko. Kyseessä on päätyseinä, enkä oikein keksi miten se katolta tuohon (ja vain tuohon) päätyisi.

[lmfmis]

Kondensoituminen ei varmaankaan ole epänormaalia, ja lämpötilaeroille on helppo selitys. Ihmetyttää vain se, että miksi sokkeli ei hikoile koko pinnaltaan, vaan jokainen noro alkaa aivan betonin ylälaidasta, sauman kohdalta?

Jostain se kondenssikin valumiselle aloituskohdan löytää, eikös tuossa ole kondenssia koko pinnassa ja nuo norot on vain pisaroiksi tiivistynyttä ja valumaan lähtenyttä...

[PanuP]

Siinä verhouksen rajapinnassa on hitunen lämpövuotoa ja ehkä muutakin, jolloin sillä kohtaa herkemmin kylmään pintaan tiivistyy?

[benjamin]

Moi
Onko märän sokkelin yläpuolella ikkunaa? Jos on niin voisiko ikkunapelti falskata lumen sulaessa verhouksen alle ja siitä sokkelia Pitkin alas.

[Hugo Popper]

Ei ole ikkunaa tuolla kohdalla, eikä vesi näyttäisi tulevan verhoilun alta ollenkaan (tai näin ainakin kovasti toivon).

Olenkin alkanut kääntyä sille linjalle, että kosteus kondensoituu betonin lämpimään alueeseen, ja minulle vieraista fyysisistä lainalaisuuksista johtuen tiivistyy vedeksi vain sokkelin ylälaidassa. Sokkeli on maalattu, ja heti sauman alla on pinnassa ulkonema. Kohoava kosteus saattaisi törmätä siihen, ja tiivistyä sitten ihan näkyväksi vesinoroksi. Toinen järkeilemäni syy olisi se, että sileä ja tasainen, pystysuora pinta kestää paremmin veden painoa, kun taas saumakohtaan sen on vaikeampi kiinnittyä. Pienikin määrä vettä irtoaisi siis helpommin liikkeelle, ja noro kasvaisi alaspäin edetessään.

Nämä ovat tosin arvailuja, ei mulla oikeasti mitään tietoa ole :) Tämä teoriani sotii klassista "kylmä oluttuoppi kesähelteessä" -teoriaa vastaan, sillä minulla kondensoituminen tapahtuu nimenomaan lämpimämpään osaan sokkelia. Ehkäpä se vetää pakkasella itsensä huuruun, ja sulaa sitten ensimmäisenä lämpimissä kohdissa? Muualla huuru sitten kuivuu jostain syystä muuttumatta välillä vedeksi? En tiedä, kun en ole fyysikko :)

[juha1]

täällä kans sokkeli on saanut kosteutta tiiviin maalin seurauksena, ei ole päässyt betoni kuivumaan ulospäin. joissain kohdissa maali on rikkoutunut, varmaan talvella kun kosteus jäätynyt, enpä ole kokenut vaivaksi antaa niiden kohtien olla, onpahan edes yksi kohta siinä paikassa missä kosteus voi päästä ulos.