Rintamamiestalo mielessä, kellarin korjaus välttämätön

[tiu09876]

Hei!

Olen pitkään lueskellut teidän tekstejä ja selaillut muutenkin internetin ihmeellistä maailmaa ja pohtinut jos jonkinnäköistä taloa tässä matkalla.

Hieman taustaa hömppäydestäni. Kävimme keväällä katsomassa 1955 rakennettua, kolmikerrosta, kivirakenteista rintamamiestaloa. Ihastuin, tarjosin ja hylättiin, tällöin talo oli juuri tullut myyntiin. Yritin kovasti unohtaa koko torpan, mutta vielä yli puolen vuoden jälkeen se pyörii mielessä ja erityisesti sen remontointi pyörii mielessä. Sama torppa on siis vieläkin myynnissä. Tätä myy perikunta, taitaa monta perijää olla takana.

Eli itse "probleemaan": talon pesutilat sijaitsevat kellarikerroksessa, eikä muualla asunnossa ole tilaa siirtää niitä pois sieltä eli kellariremppaa edessä.
Salaojituksia ym. nykypäivän ihanuuksia ei todellakaan löydy, onneksi rinnetontti. Noh, ulkopuoliset asiat mietin hoitavani Fuktisolilla, tais joku hyvä tarjous olla M. Alanderin sivuilla. Tämä ei kuitenkaan ole se ihmetykseni aihe, vaan se että mitä ihmettä sinne kuuluisi sisäpuolelle laittaa? Isäni ehdotteli koolauksia, mutta tämän tyrmäsin, oikein?

Tänään luin:
http://spu.studio.crasman.fi/pub/Websit ... ellari.pdf
Tuon kevyeksi iltalukemiseksi ja tämä kiinnosti, mutta tulisiko rakenteesta tällöin hyvä, jos ulkopuolella Fuktisol-seinärakenne (kysymysmerkki vielä-Kivi?)-SPU-vesieriste-laatta?? Vai mitä ihmettä sinne seinään kuuluu laittaa, jotta olisi hengittävä, määräyksien mukainen ja erityisesti turvallinen? (Olen itse homeelle altistunut, joten seuraava koti saisi olla puhdas, ainakin remontin jälkeen)

Jos laitan Fuktisolia myös kellarin lattiaan, niin pitääkö/kannattaako tehdä tuo linkistä löytyvät tuuletuskanavat?

Lisäksi olen ajatellut jättää ison osan kellarista ns. kylmäksi tilaksi. Remontoida vain yhden alueen, johon tulisi sauna, pesuhuone + pieni kodinhoitohuone. Kellarista löytyy tämän lisäksi wc, pannuhuone (öljy/puulämmitys), sekä yksi varastohuone. Onko järkee vai ei?

Ja kaikkea tätä kysyn, sillä budjetti on tiukka ja ennen kun edes harkitsen meneväni uudelleen käymään asunnossa, haluan tietää onko ajatukseni tuhoon tuomittuja ja yli-kalliita. Lisäksi pitäisi uusia joitain sähköjä, pintoja, ikkunoita parannella jajajaja.... Siltikin, tuntuu omalta kodilta (VIELÄKIN, lähes vuoden jälkeen) ja sormet syyhyää päästä remppaamaan. Joskin taitoja ei välttämättä ole, mutta tehdessä oppii ja siksi pitää perehtyä kaikkeen etukäteen! Niin, tosiaan, ensiasunto kyseessä eli tietämätön yrittää viisastua!

[Nihan]

Rivinteeraus on perinteinen ja hyvä ratkaisu. Siitä löytyy paljon tietoa foorumilta haulla, mutta pähkinänkuoressa kyseessä on kivirakenteinen sisäseinä joka muurataan tiilistä tai harkoista ulkoseinän suuntaisesti pienellä ilmaraolla. Ilmaraon on tarkoitus olla umpinainen eikä mikään tuuletusrako.

Varmastikin on viisasta ottaa käyttöön vain se alue kellarista mille on heti käyttöä. Lattian piikkaaminen ja fuktisolin asentaminen on kuitenkin isotöinen ja kalliskin operaatio. Se on myös lattian osalta helposti tehtävissä osissa joten voit jatkaa seuraavien huoneiden osalta joskus myöhemmin.

Kannattaa kahlata läpi tämä foorumin kellari-osio, täällä on erinomaista infoa ja kokemuksia rempoista todella paljon.

[lmfmis]

Tänään luin:
http://spu.studio.crasman.fi/pub/Websit ... ellari.pdf
Tuon kevyeksi iltalukemiseksi ja tämä kiinnosti, mutta tulisiko rakenteesta tällöin hyvä, jos ulkopuolella Fuktisol-seinärakenne (kysymysmerkki vielä-Kivi?)-SPU-vesieriste-laatta?? Vai mitä ihmettä sinne seinään kuuluu laittaa, jotta olisi hengittävä, määräyksien mukainen ja erityisesti turvallinen? !

SPU on sieltä höyrytiiviimmästä päästä.

Paaaljon vinkkejä tällä foorumilla. Lue niitä ensin ajatuksella.

[oldtimer]

Asiaa voisi lähestyä kahta kautta, miten rakenne tehtäisiin nykyään jos tekisit uuden vastaavan talon ja miten se tehtiin silloin kun Kekkonen oli ministeri vain.

Voisin sanoa, että kyseisessä talossa on varmaankin aikakaudelle tyypillinen kasoiskuorirakenne sisäseinissä. Eli ulkoseinä betonista ja ilmaväli sekä sitten tiilimuuraus ja mahdollinen pintamaalaus. Kaikkia ulkoseiniä ei välttämättä ole edes "tuplattu" vaan on pelkkä ulkoseinä ja mahdollisissa kylmäkellareissa on tuplatiili ilman ilmaväliä. Rakennehan on ollut ihan toimiva sen ajan mittapuulla. Jos rahat on tiukalla, niin silloin sen pienenkin voimavaran kohdentaisin kyllä talon ulkopuolelle eli laittaisin sen salaojituksen, sadevedet ja eristyksen kuntoon talon ulkopuolella. Näin kellarien sisäseinät saavat rauhassa alkaa kuivumaan. Täysin kuiviksi niitä ei näissä vanhoissa taloissa koskaan saa, minun mielestä.

Jos pesutilat on vähänkään siinä kunnossa, että niitä voi käyttää, niin tekisin ensi alkuun vain sellainen fiksauksen että vedet tulee ja menee ja ilmanvaihto sekä lämmitys toimii, niin sitten ajan kanssa miettisin mitä kannattaa tehdä.

Jotkut tekevät isojakin remontteja alakertaan, piikkaavat lattioita auki ja purkavat seiniä. Tämä vaatii minusta kuitenkin todella huolellista suunnittelua, sillä koko talohan lepää kellarin päällä. Kellari on kokonaisuus jossa seinät ja lattia muodostaa kantavan rakenteen. Esim omassa talossani ei ole seinillä erillistä anturaa, vaan kellari on ikäänkuin betonilaatikko joka on upotettu savipeltoon. Siinä kun piikkailee lattioita auki niin saattaapi joku paikka antaa periksikin. Eli jos aloittaa ulkoa päin remontin, niin samalla selviää rakenne ja sen mukaan mahdolliset rakenneratkaisut sisäpuolelle.

Hömppäys ja pieni budjetti, ei ole yhtään huono ajatus miettiä etukäteen asioita.

[A13]

Ihan ensimmäiseksi pitää tietysti kysyä, että mikä kellarissa on vialla, jos korjaus on välttämätön? Jos nykyinen rakenne toimii eikä ole vaurioita, niin on aivan turha repiä ja remontoida paikkoja. Jos rakenteessa on jotain vikaa tai vaurioita, niin niiden kautta pääsee sitten miettimään parannuksia.

Edelleen pätevä ja hyvä neuvo on asua talossa vähintään vuosi tekemättä yhtään mitään remonttia. Siinä pääsee sinuiksi talon kanssa ja mahdollisten ongelmien korjausten tärkeysjärjestys kirkastuu. Eikä tule innostuksissaan tuhottua mitään tai tehtyä ratkaisuja, joita myöhemmin katuu.

[tiu09876]

Ensimmäinen asia, joka talossa toteutettaisiin, olisi salaojitus ja ulkopuolelta eristäminen. Tämän jälkeen olisi edessä kellari-pesutilat.

Nykyiset suihkutilat ovat ns. remontilla pilatut, todennäköisesti joskus 70-luvulla. On rakennettu väliseinää, todennäköisesti puusta, joka paisunut ja varmasti täynnä kosteutta, laatoitettu kaikki seinät ja näistä laatoista vähintäänkin puolet ovat irti, kun naputtelemalla kokeilee. Ken tietää, mitä laattojen alta löytyykään. (Asuntoa ei ole kuntokartoitettu, ainakaan vielä) Ja onhan siinä se käyttömukavuus puolikin mielessä, paisunut kylmä kellari ei oikein houkuttele suihkuun. Eikä ilman muutoksia kestäisi varmaan päivittäistä suihkuttelua, ilmanvaihto taitaa nyt toimia pääsääntöisesti kellarissa rikkoutuneiden ikkunoiden kautta.

Tiedän tuon, asu vuosi ilman tekemättä mitään-neuvon, mutta kohteessa missä ei ole viimeiseen 20-30 vuoteen remontoitu, ei ajatus houkuttele.

Pohdinnan alla on kyllä ollut ratkaisu -> Osta torppa, tee ulkopuoli kuntoon (salaojat + eristys, jos voisi talvella tehdä? Isäni mielestä ei, mutta itse olen löytänyt paljonkin tekstejä joissa asiaa puolletaan), laita kellariin tiivis suihkukaappi, josta vedet suoraan viemäriin ja ilmat pihalle (tämän ei pitäisi rasittaa enempää rakenteita?), asu kevääseen/kesään asti ja mieti ratkaisuja.

Mutta kun on malttamaton ja halu tietää "kaikki-kaikesta", niin siksi täällä jo kyselen tyhmiä. Niin ja en halua olla seuraava asukas, joka pilaa talon remontilla, niitä on liikaa nähty. Viimeksi eilen kävin katsomassa toista kohdetta, joka oli ulkoa täydellisen näköinen, mutta kun remontoinnin kohteita rupesi tarkastelemaan, alkoi hirvittämään. Näin esimerkkinä, ulkolaudoitus uusittu, tuhottoman hyvännäköinen ulkoa, mutta jätetty vanha märäntynyt ulkolaudoitus alle, ei ilmankiertoa ja sormilla kokeilemalla vastassa pehmeää puumössöä. Ja olihan siellä sisälläkin jos jonkinlaista erikoista ratkaisua..

Jonkinlaista budjettiakin pitäisi saada kasattua, jotta tietää kuinka pitkään liittoon pankin kanssa ryhtyy ja onko se edes järkevää.

[A13]

Tuossa tapauksessa minä tekisin ulkopuolen fuktisolilla ja sisäpuolelle rivinteerauksen tiilestä. Salaojien tarpeellisuus riippuu maastosta, mutta fuktisolien laiton yhteydessä ne toki tulevat melko pienellä lisäpanostuksella. Lattiaan laittaisin myös fuktisolin. Eikä ole mikään pakko laittaa koko kellarin lattiaa kerralla. Rivinteerauksen sisäpintaan käyttötarkoituksesta ja omasta mausta riippen ei mitään, kalkkimaali tai rappaus. Ei siis mitään levyjä eikä varsinkaan kalvomaisia pinnotteita. Jos huonejärjestys antaa myöten, niin koettaisin sijoittaa pesutilan keskellä taloa muurattuna (rakenteessa ei puuta eikä levyjä) huoneena. Jos pesutilan on pakko olla ulkoseinää vasten, niin toki rivinteeraus toimii ihan hyvin laatoituksen pohjanakin, kun ulkopuolella on salaojittava eriste.

[kakkaroolari]

Samoilla linjoilla muiden vastaajien kanssa. Tossa SPU ohjeessakin sanottiin että vesieristystä ei suositella vanhan maanvastaisen laatan päälle, ja sama juttu lattialämmityksen kanssa. Jos noita haluaa on laatan hajottaminen ja uuden valaminen jolloin kapillaarikatkon saa lattiaan vaikka noilla fuktisoleilla.

Seinän tuuletus taas tuossa SPU menetelmässä tehdään peltikanavalla joka täytyy tuulettaa johonkin. Rivinteeraus taas kaiketi kokemuksen mukaan toimii umpinaisena. Tyyristäkin tavaraa tuo SPU, kumpi lienee halvempi, SPU + pellikanavat + pinnoituslevy vai kevytsoraharkko? Itse valitsisin melkein tuon umpinaisen rivinteerauksen, joka toimii passiivisesti ilman poistopuhaltimia ja korjausilmaventtiilejä. Kuulostas yksinkertasemmalta tehdä.

Märkätiloihin voi harkita "hengittävää" vesieristystä; esim. Ardex 8+9 mömmön pitäisi päästää vesihöyryn kulkemaan. Tiedä sitten pysyykö pidemmän päälle paremmin vai huonommin kuin tommonen tavallinen 1-komponenttinen vesieriste. Siitäkin on foorumilla vanhaa juttua.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 17&t=15615

edit. Omaa kellariprokkista olen aloitellut 7m2 eläinkokeella. Edellisten asukkaiden moka on ollut maalata seinä lateksilla ja oma moka oli asentaa siihen kiinteä kaappi kiinni. Homettahan sinne tuli. Nyt kaapit on pellikoolauksella irti seinästä ja maalauksen tein tällaisella epäorgaanisella silikaattimaalilla:
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/t ... 9503.shtml

Satuin saamaan tuollaista jämäpurkin suhteilla ilmaiseksi, tasoisus tiilitasotteella ja kivitexiä pintaan. Kuva on vähän huono. Lattiassa on yksi kerros harmaata betoluxia pohjiksi.


Biltemasta löytyy vissiin myös halpaa hengittävää kalkkimaalin tapaista. Siitä on keskusteltu tuolla:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=2&t=17893

[Laurakaisa]

Minä olen asunut talossa, jota ei ollut 55 vuoteen remontoitu, ja olen ehdottomasti sitä mieltä että järjestyksessä ensin muutto ja sitten vasta remontti on hyvä konsti säästää varsinkin rahaa mutta eritoten hermoja. Ai tsiisus jos mekin oltaisiin heti ruvettu toteuttamaan kaikkia niitä mahtavia paperilla suunniteltuja ideoita, joita tämänkin mökin varalle oli tehty... Ja me remontoitiin ihan ekana nimenomaan se kellarisauna. Onneksi vasta vajaan vuoden päästä talon ostamisesta ja tänne muuttamisesta.

Meillä on eristämätön salaojaton kellari, joka on kostea yhdestä puolen neliön täsmäkohdasta heikon pintavesien ohjauksen vuoksi. Joo, pitäis, mutta ei olla ehditty. Meillä on myös sauna, joka on tehty just sillä tavalla että purettu ne 70-luvun kötöstykset pois väliseinineen ja muovitapetteineen ja rakennettu vanhan mallinen sauna tilalle. Ja sitten on se erillinen, katollinen suihkukoppi josta menee vedet suoraan lattiakaivoon.

Kyllähän sitä kellaria rakentaa uusiksi vaikka minkälaiseksi day spaksi jos on rajattomasti latoa euroja pinoon, mutta ihan pirun kalista hommaa se on. Ja totta kai, jos on jotain suurta ongelmaa ja tietynlainen pakottava tarve niihin pesutiloihin ihmisasumuksessa, se rahan sijoittaminen onkin ihan perusteltua. Jos taas kummoisia ongelmia ei ole ja omat vaatimukset on suht synkroonissa pienehkön kukkaron kanssa niin kannattaa muistaa, että puuralli betonilattialla on tosi paljon edullisempi ratkaisu kuin lattialämmitys ja kalkkimaali kiviseinässä samaten.

Niin joo ja ne salaojatkin on tapauskohtaisia. Meillä ei ole muuta kuin sorapatja talon alla. Mutta talo mäen päällä, mäen sisällä hiekkaa ja pohjavesi tuli vastaan maalämpökaivoa poratessa 140 metrin kohdalla. Ei niitä aina tartte.

[tiu09876]

Kiitokset kaikille vastauksista. Välittäjälle laitettu viestiä, että koska pääsisi taas vilkaisemaan taloa ja erityisesti talven vaikutuksia torppaan.

Nyt ajatuksena, että muutto ja katsellaan sitä remppaa sitten. Salaojituksen ilmeisesti pystyisi suorittamaan myös talvikeleillä, mutta Fuktisolin kanssa ei saisi laittaa jäätynyttä maata takaisin, joten ilmeisesti kannattaa sitäkin hieman lykätä? Laitoin kyllä kyselyä paikalliselle salaojittajalle, että mitkä ovat riskitekijät touhussa ja osaisko heittää hieman hintahaarukkaa/työn kestoa.

Yksi kysymys on vielä, josta olen isäni kanssa vääntänyt kättä on maan routiminen/salaoja-putkien estäminen jäätymiseltä. Hänen mielestään olisi välttämätöntä laittaa salaoja-kerrokseen, ilmeisesti lähelle maanpintaa styrox kallellaan pois päin talosta ja tähän päälle muovi, joka ohjaisi veden pois talon lähettyviltä ja estäisi maan jäätymistä. Mielipiteitä tästä?
Myös hänen mielestään kaivettua maata ei tulisi laittaa takaisin, vaan sepeliä koko matkalta, mutta näin ei kuitenkaan Fuktisolin ohjeiden mukaan tarvitsisi tehdä. Saisiko tähän selkeän perustelun, miten saan hänen pään käännettyä? Itsellä kun tuota tietoa ei ole vielä niin paljon, että saisi vanhan kaavan rakentaja pään käännettyä..Onhan tuo yhden torpankin alusta saakka itse tehnyt, joten täytyy olla hyvät perustelut miksi homma pitäisi hoitaa niinkuin minä täältä olen käsitystä saanut!

Ja palstan lukua jatketaan, yöunetkin jäänyt vähäiselle kun kahlailen sivuja sivujen jälkeen läpi ja luen rakenneratkaisuja/blogeja/tuoteselostuksia ym. pitkin yötä!

Hmm, lisäksi olen sitä suihkun järjestämistä pohtinut.. Onko edes mahdollista/ täysin hullua heittää suihkukaappi kellarin käyttämättömälle puolelle ja vetästä vedet/viemäröinti kellarin wc:hen. Näin minulla olisi toimiva suihku myös tulevan remontin ajan ja voisin tulevasta suihku/saunatilasta ottaa kaikki vanhat rakenteet pois ja antaa sen kellarin-osan kuivua rauhassa. Mutta onko edes mahdollista vetää wc:stä vesiä/viemäröintiä? (Hitto kun ei yhtään putkimiestä löydy tuttavapiiristä tai sukulaisista!) Lisäksi luonko liikaa kosteutta suihkukaapilla sijaitsevaan tilaan? Pitäiskö vetästä tuuletusputki suoraan ulos?

Väärä ala on tullut valittua, olisi rakentajaksi pitänyt ruveta lähihoitaja uran sijaan..

[A13]

Rintamamiestalokärpänen on ilmiselvästi puraissut - tervetuloa joukkoon

Tuosta fuktisol-asennuksesta kannattaisi houkutella M. Alander itse vastaamaan esimerkiksi laittamalla YV:llä linkin tähän ketjuun ja pyytämällä neuvoa. Olipa eristys- ja salaojitusratkaisu mikä tahansa, niin maan pinnan tulee viettää poispäin talosta ainakin 2-3 metrin matkan. Vanhastaan tätä on joskus vielä tehostettu laittamalla viiettävälle osalle pintamaan alle savea, joka ei kovin hyvin läpäise vettä vaan ohjaa sen valumaan kauemmas. Voisin myös arvella, että salaojien upotussyvyys yhdessä talon kellarista tulevan lämmön kanssa estää salaojaputkien jäätymisen. Fuktisolin kanssa ei tarvitse tehdä kaivannon täyttöä salaojasepelillä samaan tapaan kuin patolevyn ja styroksin kanssa, koska Fuktisol itsessään on salaojittava. Tässä saa vaivassa ja rahanmenossa säästöä kompensoimaan edes osin Fuktisolin hintaa.

Väliaikaisen suihkutilan teko kellariin on muuten oikein hyvä ajatus, mutta se edellyttää remontin aloittamista viemäröinnillä eli lattian avaamisella. Tulevan veden saa kyllä varsin helposti mihin päin taloa vaan, mutta lattian alla kulkeva viemäri pitää saada näkyviin, että siihen voi liittyä. Olisiko mitään mahdollisuuksia saada suihku kellarin wc:hen? Vanhoissa kaupunkikerrostaloissa on varsin pienistäkin vessakopperoista tehty suihku laittamalla korkeampi kynnys sekä lattiakaivo siihen, missä lavuaarin viemäri menee lattian alle. Ja hyvin toimii.

[kakkaroolari]

Matti A:n mukaan vaakastyroksia ei tartte sillä se nostaa maan lämpötilaa ja huonontaa fuktisolin kuivaavaa vaikutusta. Ei lämpimänä pidetyn kellarillisen talon kanssa routa pääse noin alas että salaojaan/anturaan asti pääsisi.

Patolevyn kanssa täyttö tulee sepelillä jotta saadaan aikaan pystysalaoja. Salaojittava eriste toimittaa saman tehtävän, eli valuttaa veden salaojaan levyn ulkopintaa pitkin salaojaan ennen kuin se pääsee seinään. Voi sen täytön fuktisolin kanssa tehdä sepelillä, mutta ei tartte ja pääsee halvemmalla.

Voi olla juu että jäiset savikokkareet vois hiukan murjoa noita levyjä. Ovat aika haurasta. Sillä sepeli/santa vierustäytöllä vois sit varmaan hyvillä mielin tehdä talvellakin?

[Matti Alander]

Routaeristystä käytetään matalissa ja kylmissä perustuksissa. Lämpimässä syvässä kellarissa ei käyetä ja tosiaankin voi heikentää Fuktisol salaojittavan lämmöneristeen kuivaavaa ominaisuutta, joka perustuu lämpötilaeroihin. Betonirakenteen lämpötila tulisi saada mahdollisimman lämpimäksi ja maaperän mahdollisimman viileäksi. Lämpimämmässä on korkeampi vesihöyryn osapaine ja viileämmämmässä alhaisempi. Maaperän kosteus myös nostaa vesihöyryn osapainetta ja kuivassa huonetilassa se on matalampi. Siksi lämpötilaeron aikaansaaminen on kuivaavalle vaikutukselle ehdottoman tärkeää.
Unohda routaeristys syvistä kohtaa, mutta jos on autotallin luiskia tai porrasmonttuja niitä tarvitsee routasuojata.
Takavuosien suunnitteluvirhe oli juuri muovikalvon asentaminen Styrox levyn päälle, joka aiheutti routaeristeen vettymistä. Routaeristeen päälle voi laittaa vaikka 100 mm salaojittavaa sepeliä, jotta kondenssivesi ym. pääsee valumaan levyn päältä. Fuktisol levyllä ei tätä ongelmaa ole routaeristeenäkään.
Routaeristeen alapuolella maaperän lähes aina 100 prosentin suhteellinen kosteus ja lämpö pyrkii työntämään kosteutta vesihöyrynä varsinkin talviaikaan hyvinkin viileän pintamaan suuntaan ja muovikalvo on käytännöss rakenteen kylmällä puolella höyrynsulkuna.
Kaivutöitä voi melko hyvin tehdä myös talviaikaan, jolloin jopa on etuna ettei piha vaurioidu niin paljon. Se on totta että täytettäessä jääkamien kanssa kannattaa olla varovainen ja lapioida hienompaa ainesta salaojittavan eristeen suodatinkangasta vaten.
Kaivumaa on yleisesti hyvinkin lämmintä, koska eristämätön rakenne falskaa maaperään huomattavia määriä lämpöä. Kaivumaa kannattaa peittää pressulla, jolloin se pysyy hyvin sulana kovemmissakin pakkasissa.
jo kaivaessa auki on järkevää laittaa kaivannon pohjalle vaadittava 100 mm kerros 5-11 mm salaojasepeliä, se ei jäädy, eikä liety, putkien asennus kaatoineen onnistuu helpommin. Ammittitaitoinen kaivaja aloittaa työn aina purkuputken rakentamisella, jotta mahdollinen kaivantoon pyrkivä vesi ei haittaa työtä, eikä rakenteita.
Salaojittavalla lämmöneristeellä voidaan täytöissä käyttää takaisin 2/3 osaa kaivumaata ja ylijäämämaa on kustannustehokasta kaivaa 1/3 osaa suoraan jo auki kaivettaessa auton lavalle. Näin vähenee työmäärä, kun erikseen ei tarvitse kuormailla ja pihamaakin aavistuksen kärsii vähemmän.
Suihkukaappi on oiva keksintö ja toimii erinomaisesti niin kellareissa, kuin ylemissä kerroksissakin.

[tuokki]

Meilläkin on pian kellariremontti edessä ja salaojien laitta (tolossa ei ole ollut salaojia ollenkaan). Fuktisolia laitan. Vielä arvon, että laitanko Fuktisolin ja normi salaojaputket. Vai sitä mallia, jossa salaoja on integroitu Fuktisollin sisälle ?

"Maalaisjärjellä" ymmärrän, että on parempi kun eristeet ovat ulkopuolelle. Sisältä tuleva lämpö työntää kosteyden ulospäin. Joka sitten kondensoituu patolveyyn (tässä tapauksessa eristeenä lienee styrox tai vastaava ulkopuolella) tai Fuktisolin tyyliseen materiaaliin.

Kuitenkin ihmetyttää se, että maasta löytyy valmistajia, jotpa pystyvät selittämään mustan vaslkoiseksi ja päinvastoin. Esimerkiksi tämä kaikkien tuntema SPU- eristeiden valmistaja sanoo näin: Ensin puretaan kellarin seinä betonirunkoon asti. Betonirunkoon voidaan suoraan asentaa SPU AL tai SPU Anselmi seinän sisäpintaan.

http://www.spu.fi/ratkaisut/pientalot-j ... 7JHUsn_mDw

T: Tuokki