Mä ajastelin omaan maalämpöpumppuun estot aamupäivälle ja illalle juurikin noiden spot hintojen piikkien mukaan,
iltapiikki on aika terävä ja kapea, ja osuu aika tarkasti klo 18, eli 17-19 kieltämällä välttää tuon, aamu on leveempi,
ja siellä pitäs vältellä useampaa tuntia, jos haluu säästää, pitää tarkkailla, että kuinka paljon sitä voi kieltää käymistä
lämmityksen vielä suuresti häiriintymättä. EDIT: no nyt kun kävin kattomassa, niin tuo iltapiikki on siirtynyt jonkunverran
myöhäisemmäksi... Pitää muuttaa ohjelmaa :D
Laskeskelin että ehkä 100€ saan säästettyä vuodessa... Tuo parin tunnin seisokki ei kauheasti ainakaan haittaa, kun on
iso varaaja. Kovemmilla pakkasilla käyntijaksot on yli 2.5h luokkaa, ja kesälläkin vain käyttövettä tehtäessä 50min luokkaa.
Mutta sellanen oikeasti fiksu systeemihän olis sellanen, joka kävis lukemassa nordpoolspot:sta päivän käyrän, ja arvioisi
sitten vuorokauden lämmitystarpeen vaikka ilmatieteenlaitoksen ennusteen perusteella ja laskisi ne edullisimmat ajat
tuottaa tuo lämpöenergiamäärä.
En tiedä, että onko öljypoltinta järkeä kieltää käymästä tiettyinä aikoina, eikai se paljoa sähköä vie!? 100W?
Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Minä en osaa (vielä) ohjelmoida, ja vierastan muutenkin noita "digibokseja". Nykyinen lämmitysjärjestelmäni on puu/öljykattila, kattilassa vastus + 1500l varaaja. Varaajassa ei ole vastusta eikä muutakaan lämmityslaitetta, ja laitteisto on rakennettu niin että kattila ja varaaja ovat suurinpiirtein samanlämpöiset silloin kun käytetään öljyä. Optimoitu sellaisille jotka jaksavat poltella pesällisen ilmaisia puita päivässä tai omistavat öljylähteen 
Öljy on ollut tässä varalämmönlähde, puulla toimisi ok mutta ei mulla ole puuta omasta takaa eikä viitseliäisyyttä nujuta puiden kanssa ahtaassa pannuhuoneessa. Lämmön jakotapa on lattialämmitys kaikissa tiloissa joten kiertovesi on noin 30 asteista maksimissaan. Käyttövesi lämpenee niin että termostaattiventtiili kierrättää veden ensisijaisesti varaajan kierukan kautta ja kattilasta lisää jos ei piisaa.
Spottihinta näkyy yleensä olevan alimmillaan noin klo 01-05 välillä, ja olen fundeeraillut että alkuun voisi päästä ihan sillä että laittaisi varaajaan vastuksen tai pari, ja niihin kellokytkimen. Sitten jos tämä lämpö ei riitä niin tarvittaessa lisää jonkun systeemin ohjaamana. Voisi ajatella esim että vastuksia varaajassa olisi kaksi, ylhäällä ja alhaalla, molemmat päällä 01-05, ja lisälämmitys tarvittaessa ylävastuksella niin että termostaatin asetus olisi vaikka 35. Oletuksena että talviaikaan saisi yöllä pytyn noin 45-50 asteeseen. Tai sitten lämmitysvastus suoraan lattialämmityslinjaan.
Käyttövedelle ajattelin simppelisti vain että esilämmitys sille ison varaajan kautta kulkevan kierukan avulla, ja sähkövaraajalla loput. Lämminvesivaraajalle olisi näppärästi paikka pannuhuoneen seinän takana, löylyhuoneessa lauteiden alla.
Tämä systeemi olisi edullinen laittaa pystyyn, koska melkeinpä tarvitsen vastuksen tai pari tuonne varaajaan joka tapauksessa alussa mainitsemistani syistä. Muutenkin on putkitöitä tiedossa sielläpäin jne joten ainoa lisäkulu olisi nuo kellokytkimet, ja toiselle vastukselle varmaankin pari eri termostaattia jotta saadaan tuo "tarvittaessa" kytkeytyvä lisälämpö. Käyttövedelle haluan sähkölämmittimen ihan siitä syystä että ne nyt vaan on aika hyviä hyötysuhteeltaan ja halpoja hankkia. Energiankulutus ei olisi valtava koska käyttövesi esilämmitetään varaajassa.
Tämähän ei nyt ole kaikkein optimaalisin ratkaisu mutta takaisinmaksuaika varmaan olisi lyhyehkö, ja investointiin löytyisi rahat melkeinpä perstaskusta. Jatkosuunnitelmana olisi ilma-vesilämpöpumppu, jolla varaajaa kuumennettaisiin "täysillä" yöaikaan, kovalla pakkasella sitten sähkövastukset kuten edellä. Öljy ja puu säilyisivät varamahdollisuuksina tulevaisuuden varalle. Jos vaikka joskus innostuu puiden kanssa touhuamaan.
Öljy on ollut tässä varalämmönlähde, puulla toimisi ok mutta ei mulla ole puuta omasta takaa eikä viitseliäisyyttä nujuta puiden kanssa ahtaassa pannuhuoneessa. Lämmön jakotapa on lattialämmitys kaikissa tiloissa joten kiertovesi on noin 30 asteista maksimissaan. Käyttövesi lämpenee niin että termostaattiventtiili kierrättää veden ensisijaisesti varaajan kierukan kautta ja kattilasta lisää jos ei piisaa.Spottihinta näkyy yleensä olevan alimmillaan noin klo 01-05 välillä, ja olen fundeeraillut että alkuun voisi päästä ihan sillä että laittaisi varaajaan vastuksen tai pari, ja niihin kellokytkimen. Sitten jos tämä lämpö ei riitä niin tarvittaessa lisää jonkun systeemin ohjaamana. Voisi ajatella esim että vastuksia varaajassa olisi kaksi, ylhäällä ja alhaalla, molemmat päällä 01-05, ja lisälämmitys tarvittaessa ylävastuksella niin että termostaatin asetus olisi vaikka 35. Oletuksena että talviaikaan saisi yöllä pytyn noin 45-50 asteeseen. Tai sitten lämmitysvastus suoraan lattialämmityslinjaan.
Käyttövedelle ajattelin simppelisti vain että esilämmitys sille ison varaajan kautta kulkevan kierukan avulla, ja sähkövaraajalla loput. Lämminvesivaraajalle olisi näppärästi paikka pannuhuoneen seinän takana, löylyhuoneessa lauteiden alla.
Tämä systeemi olisi edullinen laittaa pystyyn, koska melkeinpä tarvitsen vastuksen tai pari tuonne varaajaan joka tapauksessa alussa mainitsemistani syistä. Muutenkin on putkitöitä tiedossa sielläpäin jne joten ainoa lisäkulu olisi nuo kellokytkimet, ja toiselle vastukselle varmaankin pari eri termostaattia jotta saadaan tuo "tarvittaessa" kytkeytyvä lisälämpö. Käyttövedelle haluan sähkölämmittimen ihan siitä syystä että ne nyt vaan on aika hyviä hyötysuhteeltaan ja halpoja hankkia. Energiankulutus ei olisi valtava koska käyttövesi esilämmitetään varaajassa.
Tämähän ei nyt ole kaikkein optimaalisin ratkaisu mutta takaisinmaksuaika varmaan olisi lyhyehkö, ja investointiin löytyisi rahat melkeinpä perstaskusta. Jatkosuunnitelmana olisi ilma-vesilämpöpumppu, jolla varaajaa kuumennettaisiin "täysillä" yöaikaan, kovalla pakkasella sitten sähkövastukset kuten edellä. Öljy ja puu säilyisivät varamahdollisuuksina tulevaisuuden varalle. Jos vaikka joskus innostuu puiden kanssa touhuamaan.
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Hyvä kommentti tuo oli ja kun mukana oli konkreetinen tuote. Olen itse siirtymässä pois (kaikessa), jos mahdollista tuotteista / palveluista, jotka hoitavat yhden asian ja/tai eivät integroidu jollain standardilla tavalla keskenään. IoT (=Internet of Things) ei ole mikään uusi juttu. Kodin "äly"- ohjausta on tehty pikälti yli 15- vuotta. IoT on nyt vain sellainen hype, joka on tuonut tuotteet sekä yritysten, että kuluttajien tietoisuuteen. Vielä 3-4 vuotta sitten kodin ohjauksen kontrollerin piti tilata USA:sta (jos ei tahtonut sitä PC:n pohjalle rakentaa).lounasmaa kirjoitti: Yksinkertaisia, yösähkön verkko-ohjausta vastaavia ohjauksia voi toteuttaa eri purkeilla, ajastimilla ja releohjauksilla mainiosti, mutta jos mukana on lämmityksen vesivaraaja tai esim. suoraa sähkölämmitystä koko vuoden ympäri, vaatii se jo ohjausalgoritmien kehitystä. Eli kysymys on myös huolettomuudesta ja vaivattomuudesta, kuinka paljon itse pystyy ja ehtii asiaan perehtymään. Ja valvomaan. Itse laittaisin omissa kehitysprojekteissa aina mukaan sisälämpömittareita feedback kanavaksi. Ja siitä datasta oppii muutenkin paljon.
Nyt näitä saa jopa Olsonilta. http://www.clasohlson.com/fi/Zipato-Zip ... tings=true
Ymmärrän että toimivuuden ja tuotteesta saatavan hinnan "varmistamistamiseksi" voi olla (myyjän) kannalta tehdä tuote/tuotteita jotka hoitavat hyvin sen yhden asian. Itse kun olen harrastanut kodin "älyohjausta" yli 10 vuotta, niin perus (yhden asian) ratkaisut eivät tyydytä. Kodin äly tulee juuri useista senseroista tulevan tiedon jalostamisesta ja toiminnasta saadun datan perusteella. Siis äly tulee tapahtuma ketjuista ja ketjut toimivat eri tavalla eri tilanteissa.
Esimerkiksi jos järjestelmän tila on <kotona>, kellonaika on tietty ja valoisuus ulkona himmenee. Tässä tilassa järjestelmä syttyttää valot, jos liikettä ei ole valot himmevät (sammuvat), jos liikettä niin syttyvät. Kun järjestelmän tilan on <poissa> liiketunnistus lähettää hälytyksen jne.. Ideana on siis, että kun laitteet ovat yhteisen älyohjausen piirissä niillä on tavallaan eri rooleja (eivät hoida voin yhtä "kovakoodauttua" tehtävää.
Mitä ohjelmointiin tulee, niin työkalut jolla ohjelmointia voidaan tehdä tulevat aika helpoksi / kansantajuiseksi: https://www.youtube.com/watch?v=2VwHQUMu6fE
Loppuviimeksi minusta järkevä tapa tehdä vaikka sähkön mittausta / ohjausta. Olisi nimenomaan käyttää esimerkin mukaista valmista tekniikaa ja standardeja pohjalla ja tehdä näiden päälle siten oma tuote (=pilvipalvelu) jolla saisi sitten asiaaklle sitä lisäarvoa, josta aiakas olisi halukas maksamaankin jotain.
Tuokki
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Minustakin koko lämmitysjärjestelmän ja joidenkin muidenkin toimintojen integrointi on tavoiteltava asia. Silloin päästään eroon erillisistä boxeista jotka eivät toimi kunnolla kokonaisuutena. Tämän vuoksi minua mietityttää kaupallisissa tuotteissa se, että kun lämmitysjärjestelmiä on kovin monenlaisia ja jotkut monista osista koostuvia (esim. meillä ILP, öljy, sähkö), miten ne taipuvat erilaisiin tapauksiin? En kyllä tunne noita kaupallisia järjestelmiä lainkaan.
Softan lisäksi tarvitsee yleensä lisätä myös "rautaa", luultavasti useampaankin paikkaan riippuen tavoitteista. Softan kehitysfirmat kai ulkoistavat asennustyöt. Nykyisillä energian hinnoilla mahdolliset säästöt spot-sähköä ja "älykästä" ohjausta käyttämällä jää niin pieniksi että paljon ei kannata asentajia palkata. Jos harrastuksena tekee niin ei tarvi paljon hankkia ja silloinhan hinta ei edes ole se tärkein juttu.
Esim. meillä on öljykattilan vastus sellainen suljettu "paketti" joka käyttää kapillaarianturia eikä siihen ole ulkopuolelta mitään liitäntää. Myös öljypolttimen anturi on kapillaarinen. Helpoin tapa valita öljy/vastus olisi huijata lämpötila-anturia. Mutta miten se onnistuisi kapillaarianturin tapauksessa? Minulla ei ole tuohon tiedossa mitään konstia ja jouduin laittamaan puolijohdereleet (tai kontaktori) vastuksen sähkön syöttöön ja releen vastaavasti polttimelle.
Sitten halusin luonnollisesti mitata vastuksen ja polttimen kulutuksen ja laitoin 3-vaihe kWh-mittarin ja polttimen käyntiajan mittauksen.
ILPin ohjaus ja mittaus tietokoneen kautta on oma lukunsa. Meillä on myös sähköpattereita joita voin ohjata tuntikohtaisesti. Kattilan suntin ja kiertovesipumpun ohjaus tietysti kuuluu kokonaisuuteen. Uudenaikaiset suntin ohjaimet kai sisältävät Ethernet liitännän joten sen liittäminen kokonaisuuteen ehkä onnistuisi. Mutta koko suntin ohjainpurkin äly käy tarpeettomaksi kun suntin ohjauksen integroi tietokoneelle.
Miten kaupalliset toimijat on ajatelleet integroida ja räätälöidä kokonaisuuksia vai onkohan ne tyytyneet yksinkertaisempiin kohteisiin?
Softan lisäksi tarvitsee yleensä lisätä myös "rautaa", luultavasti useampaankin paikkaan riippuen tavoitteista. Softan kehitysfirmat kai ulkoistavat asennustyöt. Nykyisillä energian hinnoilla mahdolliset säästöt spot-sähköä ja "älykästä" ohjausta käyttämällä jää niin pieniksi että paljon ei kannata asentajia palkata. Jos harrastuksena tekee niin ei tarvi paljon hankkia ja silloinhan hinta ei edes ole se tärkein juttu.
Esim. meillä on öljykattilan vastus sellainen suljettu "paketti" joka käyttää kapillaarianturia eikä siihen ole ulkopuolelta mitään liitäntää. Myös öljypolttimen anturi on kapillaarinen. Helpoin tapa valita öljy/vastus olisi huijata lämpötila-anturia. Mutta miten se onnistuisi kapillaarianturin tapauksessa? Minulla ei ole tuohon tiedossa mitään konstia ja jouduin laittamaan puolijohdereleet (tai kontaktori) vastuksen sähkön syöttöön ja releen vastaavasti polttimelle.
Sitten halusin luonnollisesti mitata vastuksen ja polttimen kulutuksen ja laitoin 3-vaihe kWh-mittarin ja polttimen käyntiajan mittauksen.
ILPin ohjaus ja mittaus tietokoneen kautta on oma lukunsa. Meillä on myös sähköpattereita joita voin ohjata tuntikohtaisesti. Kattilan suntin ja kiertovesipumpun ohjaus tietysti kuuluu kokonaisuuteen. Uudenaikaiset suntin ohjaimet kai sisältävät Ethernet liitännän joten sen liittäminen kokonaisuuteen ehkä onnistuisi. Mutta koko suntin ohjainpurkin äly käy tarpeettomaksi kun suntin ohjauksen integroi tietokoneelle.
Miten kaupalliset toimijat on ajatelleet integroida ja räätälöidä kokonaisuuksia vai onkohan ne tyytyneet yksinkertaisempiin kohteisiin?
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Asennuksia tehdään nyt jo tuhansien kappaleiden vuosivauhtia kaupallisten toimijoiden puolesta ja kyllä siellä kaikkea mahdollista tulee vastaan. 100% peittoa ei ole, ja sen tekeminen on myös liian kallista. Myös meitä tekeminen opettaa.optimoija kirjoitti: Miten kaupalliset toimijat on ajatelleet integroida ja räätälöidä kokonaisuuksia vai onkohan ne tyytyneet yksinkertaisempiin kohteisiin?
Mutta kyllä näissä kaupallisissa tuotteissakin saadaan aika paljon jo tehtyä. Standardi ILP ohjaus IR-Zwave toiminolla onnistuu, Öljypolttimen ja sähkövastuksen vuorottelussa ei huijata anturia,vaan käännetään termostaatin asetukset päin vastoin (sähkö alemmas, kuin öljy) ja katkotaan sähkö pois. Tilatieto otetaan termostaatilta ja vastus mitatataan. Standardi IoT kamaa tulee koko ajan lisää, ja sen soveltaminen suomalaisiinkin kohteisiin helpottaa koko ajan. Eiköhän 1-2 vuoden päästä valtaosassa huonetermostaateista ole z-wave tai vastaava. Nyt ainoastaan Danfossin Living connect toimii meidän vehkeiden kanssa, mutta esim. muut Danfossin tuotteet ei (radio on, mutta suljettu). Ala on hieman konservatiivinen, olen esim Danfossia motivoinut jo useamman vuoden avaamaan myös sähkölämmitystermostaatit, mutta eivät vielä ole innostuneet. Lisää kuluttajapalautetta toimijoille! Ja NESTin kaltaisia uusia toimijoita tuomaan painetta perinteisille toimijoille.
Meidän teknologiassa käytetään kaupallisesti z-wavea tällä hetkellä. Zigbee on liian hajanainen. Laitteiden tukea kaupallisesti ei voida antaa läheskään kaikelle, mikä toimii. Rajoittava tekijä ei ole teknologia, vaan teknisen tuen resurssit. Kukaan ehtii vastaamaan asiakkaan kysymykseen, mitä tämän xxxx-anturin datan virhe xx tarkoittaa. Meilläkin on lähes 120 laitetta teknisesti testattu yhteensopivaksi, mutta vain alle 20 tarjotaan kaupallisesti jälleenmyyjien kautta.
Lisää tuotteistusta ja tukea tehdään asiakaspalautteen ja kenttäkokemuksen perusteella.
t. Ilmo
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Olkoon tämä nyt ensimmäinen viestini foorumille, vaikka pitkään tätä jo lukenut. 
Tämähän on suht mielenkiintoista, en tiedä miten olen välttynyt huomaamasta että tuollaista pörssisähköä on edes saatavilla.
Talo on vm. 1950 kaksikerroksinen rintamamiestalo 115m2, mihin rakennettu -85 pieni lisäosa. Lisäosassa varaava lattialämmitys, muuten suorasähkö + pönttöuuni ja puuhella.
Vuoden verran ollaan asuttu ja sähköä mennyt n. 15000kWh, tämä eka vuosi tosin meni pelkästään sähkölämmityksen varassa kun puuta ei vielä ollut.
Mikä tuossa olisi mielenkiintoista, on se että sähkökaappi on suht "moderni" koska sähköt on asennettu vasta 1985, ja sieltä löytyy ohjausnappulat sekä lv-varaajalle, lattialämmitykselle että kotona/poissa -kytkin pattereille, mikä laskee asetettua lämpötilaa 4 asteella kun "poissa" on kytketty.
Tuttu sähkäri varmaan nopeasti laittaisi noiden tilalle releet, joita voisi esim. Raspberry Pi:n avulla ohjailla. Tuo kausisähkö on melko kallis mielestäni näin talvisaikaan...tuolla voisi suht tarkkaan ajoittaa esim. veden lämmittämisen halvimpaan aikaan, pattereiden lämpötilaa voisi tiputtaa sen neljä astetta noina kalleimpina piikkeinä jne.
Mielenkiintoinen lisämahdollisuus olisi tietty se, että raspberry voisi tarkkailla sähkön hintaa itsenäisesti, ja jos se tippuu tietyn rajan alle, se voisi napsauttaa lattialämmityksen varaamaan lämpöä?
Tai vastaavasti jos sähkön hinta pompsahtaa nousuun, niin lähtisi rajoittamaan patterilämmitystä(ei liikaa tietysti, voisi tarkkailla huonelämpöä erillisellä anturilla).
Tämän romaanin tarkoituksena on tietysti se, että mitä luulette, olisikohan tuossa jopa säästöllinen mahdollisuus koko kikkailulla verrattuna kausisähköön? Raspberryjä muutama sekä tietotaito ohjelmointiin yms löytyy itseltä, ainoaksi hinnaksi jäisi tuo releiden hinta sähkökaappiin.
Pidemmällä aikajaksollahan tuosta voisi jopa jäädä euroja lompakkoon, ja rakenteluprojektit on aina mukavia...
Tämähän on suht mielenkiintoista, en tiedä miten olen välttynyt huomaamasta että tuollaista pörssisähköä on edes saatavilla.
Talo on vm. 1950 kaksikerroksinen rintamamiestalo 115m2, mihin rakennettu -85 pieni lisäosa. Lisäosassa varaava lattialämmitys, muuten suorasähkö + pönttöuuni ja puuhella.
Vuoden verran ollaan asuttu ja sähköä mennyt n. 15000kWh, tämä eka vuosi tosin meni pelkästään sähkölämmityksen varassa kun puuta ei vielä ollut.
Mikä tuossa olisi mielenkiintoista, on se että sähkökaappi on suht "moderni" koska sähköt on asennettu vasta 1985, ja sieltä löytyy ohjausnappulat sekä lv-varaajalle, lattialämmitykselle että kotona/poissa -kytkin pattereille, mikä laskee asetettua lämpötilaa 4 asteella kun "poissa" on kytketty.
Tuttu sähkäri varmaan nopeasti laittaisi noiden tilalle releet, joita voisi esim. Raspberry Pi:n avulla ohjailla. Tuo kausisähkö on melko kallis mielestäni näin talvisaikaan...tuolla voisi suht tarkkaan ajoittaa esim. veden lämmittämisen halvimpaan aikaan, pattereiden lämpötilaa voisi tiputtaa sen neljä astetta noina kalleimpina piikkeinä jne.
Mielenkiintoinen lisämahdollisuus olisi tietty se, että raspberry voisi tarkkailla sähkön hintaa itsenäisesti, ja jos se tippuu tietyn rajan alle, se voisi napsauttaa lattialämmityksen varaamaan lämpöä?
Tai vastaavasti jos sähkön hinta pompsahtaa nousuun, niin lähtisi rajoittamaan patterilämmitystä(ei liikaa tietysti, voisi tarkkailla huonelämpöä erillisellä anturilla).
Tämän romaanin tarkoituksena on tietysti se, että mitä luulette, olisikohan tuossa jopa säästöllinen mahdollisuus koko kikkailulla verrattuna kausisähköön? Raspberryjä muutama sekä tietotaito ohjelmointiin yms löytyy itseltä, ainoaksi hinnaksi jäisi tuo releiden hinta sähkökaappiin.
Pidemmällä aikajaksollahan tuosta voisi jopa jäädä euroja lompakkoon, ja rakenteluprojektit on aina mukavia...
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Jos on intoa harrastaa ohjelmointia niin kohde on kokemukseni mukaan mielenkiintoinen. Halusin samalla opetella ohjelmointia ja kun harjoitustehtävät maistuivat puulta niin tällainen oikea projekti pitää mielenkiinnon hereillä. Kun talon lämmitys on paljolti Raspin ohjelman varassa niin parikin kertaa on bugin metsästys ollut kiivasta.
Kannattaa rakentaa pala kerrallaan jos voi ja niin että helposti voi palauttaa normaalin toiminnan jos ongelmia sattuu. Suuria säästöjä en ole saanut mutta varaavan lattialämmityksen kanssa tilanne on toinen. Mutta eniten säästöjä saat jos hankit hyvän ilmalämpöpumpun.
Viimeksi laitoin yk makuuhuoneen pattereiden ohjauksen (lämmitän syksyllä kahdella irtopatterilla ja ILPillä ennemmin kuin kattilalla). Raspi hakee tuntihinnat, muodostaa ohjaustaulukon ja lähettää tavoitelämpötilat yk Arduinolle joka mittaa huoneen lämpötilan ja ohjaa pattereita. Ohjelma laskee lämpötilaa 1 C kalliimpien tuntien aikana ja halvempien tuntien aikana toiseen suuntaan. Näin lauhoilla säillä tuokin väistää kalleimmat tunnit. Neljä astetta on mielestäni liikaa jos kotona oleskellaan.
Kun suuria virtoja on tarkoitus ohjata, tarvii esim. kontaktoreja. Luulen että Raspi ei suoraan voi ohjata niitä vaan jotain apukytkentää tarvitset. Siltä ainakin näytti kun 3 x 2 kW kattilan vastuksen ohjausta funtsin, laitoin sitten kuitenkin puolijohdereleet. Niidenkään ohjausta en ottanut suoraan Arduinolta vaan laitoin trankun väliin.
Kannattaa rakentaa pala kerrallaan jos voi ja niin että helposti voi palauttaa normaalin toiminnan jos ongelmia sattuu. Suuria säästöjä en ole saanut mutta varaavan lattialämmityksen kanssa tilanne on toinen. Mutta eniten säästöjä saat jos hankit hyvän ilmalämpöpumpun.
Viimeksi laitoin yk makuuhuoneen pattereiden ohjauksen (lämmitän syksyllä kahdella irtopatterilla ja ILPillä ennemmin kuin kattilalla). Raspi hakee tuntihinnat, muodostaa ohjaustaulukon ja lähettää tavoitelämpötilat yk Arduinolle joka mittaa huoneen lämpötilan ja ohjaa pattereita. Ohjelma laskee lämpötilaa 1 C kalliimpien tuntien aikana ja halvempien tuntien aikana toiseen suuntaan. Näin lauhoilla säillä tuokin väistää kalleimmat tunnit. Neljä astetta on mielestäni liikaa jos kotona oleskellaan.
Kun suuria virtoja on tarkoitus ohjata, tarvii esim. kontaktoreja. Luulen että Raspi ei suoraan voi ohjata niitä vaan jotain apukytkentää tarvitset. Siltä ainakin näytti kun 3 x 2 kW kattilan vastuksen ohjausta funtsin, laitoin sitten kuitenkin puolijohdereleet. Niidenkään ohjausta en ottanut suoraan Arduinolta vaan laitoin trankun väliin.
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Tuota neljän asteen tiputusta ajattelin käyttää siis hyödykseni lähinnä noissa hintapiikeissä, eli esim. klo 16-18 näyttäisi olevan vuorokauden kallein aika, niin jos pariksi tunniksi tiputtaa patterit pois, niin ei kai kämppä niin paljoa ehdi jäähtyä? Riippuen tietty pakkasista...
Tuolla sähkökaapissahan on kontaktorit valmiina sekä pattereille, lv-varaajalle sekä varaavalle lattialämmitykselle. Niitä pystyy siitä kaapista kytkemään päälle ja pois kytkimillä, ja noille kytkimille tulee pelkkä ohjausjännite. Kytkimien tilalle siis tulisi releet joissa vaikka +12V ohjaus, raspiin pystyn rakentamaan ohjauselektroniikan joka tuon +12V ohjausjännitteen pystyy tuottamaan. Palkkatöissäni olen siis paljonkin suunnitellut ja rakentanut automaatio ja säätöelektroniikkaa, joten tuo puoli ei tuota hankaluuksia. Lähinnä se että kannattaako jos hyödyksi jää suunnilleen plusmiinusnolla.
Laskin että tämän hetkisillä hinnoilla esim. lv-varaajan käytön ajoittaminen tuonne halvimpaan aikaan(~klo4 yöllä) säästäisi n. 5e kuussa pelkästään verrattuna nykyiseen kausisähköön. Noin pienissä muutoksissa tietty pienikin pörssisähkön pidempiaikainen kallistuminen kääntäisi tilanteen päälaelleen, kun nuo kausituotteet kai seuraavat markkinoita viiveellä.
Paljon vaatii vielä laskelmia...tuntuu melkoiselta pilkunviilaukselta, ehkäpä se on vain itse projektin haaste mikä tässä enemmän viehättää kun säästö.
Kun tämä talo on ilmeisesti suht hyvä lämmityksellisesti, olen käsittänyt että ilman ilppiä vastaavat talot samalta aikakaudelta kuluttavat melkein 18000-20000kWh per vuosi?
Soppaa vielä hämmentää se, että meillä on tälle talvelle paljon(ilmaista) puuta haalittuna, joten jännä nähdä mihin kulutuslukemat asettuvat...
Tuolla sähkökaapissahan on kontaktorit valmiina sekä pattereille, lv-varaajalle sekä varaavalle lattialämmitykselle. Niitä pystyy siitä kaapista kytkemään päälle ja pois kytkimillä, ja noille kytkimille tulee pelkkä ohjausjännite. Kytkimien tilalle siis tulisi releet joissa vaikka +12V ohjaus, raspiin pystyn rakentamaan ohjauselektroniikan joka tuon +12V ohjausjännitteen pystyy tuottamaan. Palkkatöissäni olen siis paljonkin suunnitellut ja rakentanut automaatio ja säätöelektroniikkaa, joten tuo puoli ei tuota hankaluuksia. Lähinnä se että kannattaako jos hyödyksi jää suunnilleen plusmiinusnolla.
Laskin että tämän hetkisillä hinnoilla esim. lv-varaajan käytön ajoittaminen tuonne halvimpaan aikaan(~klo4 yöllä) säästäisi n. 5e kuussa pelkästään verrattuna nykyiseen kausisähköön. Noin pienissä muutoksissa tietty pienikin pörssisähkön pidempiaikainen kallistuminen kääntäisi tilanteen päälaelleen, kun nuo kausituotteet kai seuraavat markkinoita viiveellä.
Paljon vaatii vielä laskelmia...tuntuu melkoiselta pilkunviilaukselta, ehkäpä se on vain itse projektin haaste mikä tässä enemmän viehättää kun säästö.
Kun tämä talo on ilmeisesti suht hyvä lämmityksellisesti, olen käsittänyt että ilman ilppiä vastaavat talot samalta aikakaudelta kuluttavat melkein 18000-20000kWh per vuosi?
Soppaa vielä hämmentää se, että meillä on tälle talvelle paljon(ilmaista) puuta haalittuna, joten jännä nähdä mihin kulutuslukemat asettuvat...
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
tirskJJ72 kirjoitti:parin tunnin seisokki ei kauheasti ainakaan haittaa
anteeksiMeikäläinen vaihtoi pörssisähköön männä talvena. Töllin tähän ketjuun jotenkin liittyvät tiedot: 3 ilppiä (1/kerros), kellarikylppärissä mukavuuslattialämpö (800w, alla fuktisolit), käyttövesi ja ruoka valmistuvat sähköllä, niin ja toinen auto lämpiää pakkasilla sähköllä. Näpyttelen nyt enemmän jostain ihan muusta kuin lämmityksestä, mutta pörssisähkön osalta pysyn aiheessa.
Olen elämän ja lämmityksen optimoinnista sitä mieltä, että riittävän hyvä on tarpeeksi hyvä. Alussa optimointini oli sitä, että ennen aamusuihkua napsautin sulaketaulusta varaajan hengiltä ja yritin muistaa napsauttaa sen illalla taas päälle. Joskus en muistanut ja sitten olikin oma henki vaarassa. Ilppien optimointi tarkoitti sitä, että aamulla yläkerran makkarista ilp pois ja n. tunti ennen nukkumaanmenoa päälle. Astianpesukoneen napsautan pyörimään viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa.
Nyt on tulossa Thebenin olikos se nyt 612 TR tms. ajastin, johon kytken ainakin käyttövesivaraajan ja tuon kylppärin mukavuuslämmön. Varaajalle tulee ajastus klo 01-05. Lattialämmön ajastus on kinkkisempi, ellei ala heräämään suihkuun klo 03.. Ilppejä ajastelen kovimman pakkaskauden ulkopuolella, mutta ydintalvena annan niiden laulaa 24/7.
Vaikeampi optimoida on tuo rakas vaimo. Se kun tulee arkena kotiin, niin sähköliesi ja/tai uuni on tavannut laulaa hoosiannaa juuri kalliimpina tunteina. Hyyyyvin varovasti ohjailemalla ja itsekin osallistumalla ruoanlaittoon homma on korjaantunut vähä vähältä. Käytännössä tehdään nykyään yhdessä ruokaa viikonloppuisin (ihan kivaa) sellaisia satseja, että arkena riittää parin minuutin mikrotukset. Tämä näkyy myös ruokamenojen ja vatsakummunkin pienenemisenä, mutta ne on eri tarinoita ne.
Vielä on kokonaan ajattelematta pyykinpesu. Konetta voi varmasti ajastella, mutta miten ajastan itseni ripustamaan pyykkiä vaikka klo 05.10? En mitenkään. Meidän talossa kun elää sellainen järkähtämätön totuus, että pyykki homehtuu minuutissa siitä kun kone sammuu. Silläkin toki saa säästöä, että väistää alkuillan piikkitunnit, eli pyöräyttää pikaohjelman illalla ja ripustelee ennen nukkumaanmenoa. Esim. huomenna sähkön hinta puolittuu klo 19. Kaikelle voi siis tehdä jotain, paitsi autolle. Sitä lämmitetään kalleimpana aikana reilulla kilowatilla ja sillä selvä. Tuo on kuitenkin mukavuus- ja myös turvallisuuskysymys.
Kuten joku jo järkeilikin, niin pörssisähkön kanssa ei ole oleellisinta löytää vuorokauden halvimpia tunteja, vaan ensisijaisesti väistää piikit. Jo tuossa onnistumalla säästää merkittävästi kiinteään soppariin verrattuna. Muutenkin olen päättänyt, että koska tämä pörssisähköspedeily on ihan henkilökohtainen kuumotukseni, niin en kiusaa muita perheenjäseniä liikaa. Jos vaimo päättää vaika leipoa "väärään aikaan", niin pidän mölyt mahassani. Ei toisen voi antaa leipoa huonolla omatunnolla. Tarttuuhan se fiilis jo pullan makuunkin. Tuon sitten sähkön tuntihintoja esille muina miehinä muina aikoina.
Olen joskus tutkaillut hintasivua http://www.nordpoolspot.com/Market-data ... view=table siltä kantilta, että saisiko tuolta helposti selville jotain liittymää mihin voisi lähettää omia kutsuja, josta saisi vaikka xml:llää takaisin. Sellaista ei ainakaan joskus löytynyt. Pitäisi siis aina ladata tuo sivu ja parsettaa sitä jollain erillisellä kikkulalla ja olla sen armoilla, että sivun rakenne voi muuttua koska tahansa. Annan omasta puolestani liiat kikkailut olla. Sen verran voisi tehdä, että kun jostain käytöstä vapautuu joku tabletti, niin laittaa tuon sivun päivittymään siihen ja tabletti johonkin seminäkyvään paikkaan. Sitten voi halutessaan tehdä pieniä päätöksiä, esim. laittaisiko uunin päälle nyt vai puolen tunnin päästä.
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Näitä harrastushommia jokainen tekee niinkuin itselle sopii, tuloksista ei tarvi vastata kuin itselle. Sen verran tekee mikä tuntuu sopivalta. Jos joku pohtii tekisikö spot-sopimuksen, niin ei kannata odottaa mainittavia säästöjä. Pientä säästöä olen kai saanut mutta olenkin käyttänyt aikaa paljon. Tosin säästöt on olleet vähän sivuseikka ja taloautomaation kehittäminen pääasia. Meillä on alkuvuoden aikana sähköenergian hinta vaihdellut 4...5 c/kWh. Tuohon tuli päälle Fortum siirto 5,0697 c/kWh.
Meidän perheessä olen ainoa joka koettaa tehdä sähkönkäytön ajoituksen suhteen sen mitä helposti voi. Vaimolle olen pari kertaa vihjaillut että meillä on nyt tuntihinnoiteltu sähkö mutta en ole varma mitä tuo mahtaa ymmärtää koko asiasta. Ainakaan mitään ei vastannut.
Käsitykseni on että sähkön käyttöä lämmitykseen on tärkeää ajoittaa sen verran mitä voi. Muu käyttö on siihen verrattuna pientä ja tasaisesti jakautunutta, parasta jättää se huomiotta paria juttua lukuunottamatta. Pesukoneen olen laittanut kellokytkimellä tilaisuuden tullen, ehtii ne pyykit nostella narulle pari tuntia myöhemminkin. Samoin lieden ja uunin käyttöä olen joskus passannut hieman jos olen ollut keittiövuorossa.
Sen sijaan lämpimän veden tekemiseen sopii hyvin aamuyön halvin tunti ja siinä automatiikka auttaa. Meillä tuon tunnin aikana syntyy noin 1/3 vrk kulutuksesta. Kummoisia säästöjä ei euroissa laskien saa mutta jotain kummaa tyydytystä siitä että automatiikka pelaa.
Ilmalämpöpumpun annan melkein aina rullata oman ohjelmansa varassa. Aina kun ILPin pyyntiä sorkkii, siltä menee hetki asettua uuteen tilaan. Lukuunottamatta lämpimiä säitä (~ +10 C) ei oikein ole edes järkeä laittaa ILPpiä välillä huilimaan. Talo tarvii lämmitystä ja ILP tuottaa sitä kaikkein edullisimmin.
Nordpool muutti sivujensa rakennetta lokakuun alussa. Sitä ennen sivulta oli aika helposti haettavissa hinnat esim. wget-komennolla ja vastausta ronkkimalla. Mutta nyt sivujen koodi näyttää kryptiseltä. Liikennettä näkyy menevän Microsoftin palvelimille. Nordpool on tainnut laittaa ammattilaiset asialle, ehkä Nordpool ei halua luovuttaa ilmaiseksi sitä mitä se kauppaa hyvään hintaan. Mutta minusta koko homma on pikkumaista häirintää. Ostanhan spot-sähköä, minulla on oikeus saada hinnat ja saankin ne jos käsin lataan. Mutta automaattisesti en saa ladattua.
Meidän perheessä olen ainoa joka koettaa tehdä sähkönkäytön ajoituksen suhteen sen mitä helposti voi. Vaimolle olen pari kertaa vihjaillut että meillä on nyt tuntihinnoiteltu sähkö mutta en ole varma mitä tuo mahtaa ymmärtää koko asiasta. Ainakaan mitään ei vastannut.
Käsitykseni on että sähkön käyttöä lämmitykseen on tärkeää ajoittaa sen verran mitä voi. Muu käyttö on siihen verrattuna pientä ja tasaisesti jakautunutta, parasta jättää se huomiotta paria juttua lukuunottamatta. Pesukoneen olen laittanut kellokytkimellä tilaisuuden tullen, ehtii ne pyykit nostella narulle pari tuntia myöhemminkin. Samoin lieden ja uunin käyttöä olen joskus passannut hieman jos olen ollut keittiövuorossa.
Sen sijaan lämpimän veden tekemiseen sopii hyvin aamuyön halvin tunti ja siinä automatiikka auttaa. Meillä tuon tunnin aikana syntyy noin 1/3 vrk kulutuksesta. Kummoisia säästöjä ei euroissa laskien saa mutta jotain kummaa tyydytystä siitä että automatiikka pelaa.
Ilmalämpöpumpun annan melkein aina rullata oman ohjelmansa varassa. Aina kun ILPin pyyntiä sorkkii, siltä menee hetki asettua uuteen tilaan. Lukuunottamatta lämpimiä säitä (~ +10 C) ei oikein ole edes järkeä laittaa ILPpiä välillä huilimaan. Talo tarvii lämmitystä ja ILP tuottaa sitä kaikkein edullisimmin.
Nordpool muutti sivujensa rakennetta lokakuun alussa. Sitä ennen sivulta oli aika helposti haettavissa hinnat esim. wget-komennolla ja vastausta ronkkimalla. Mutta nyt sivujen koodi näyttää kryptiseltä. Liikennettä näkyy menevän Microsoftin palvelimille. Nordpool on tainnut laittaa ammattilaiset asialle, ehkä Nordpool ei halua luovuttaa ilmaiseksi sitä mitä se kauppaa hyvään hintaan. Mutta minusta koko homma on pikkumaista häirintää. Ostanhan spot-sähköä, minulla on oikeus saada hinnat ja saankin ne jos käsin lataan. Mutta automaattisesti en saa ladattua.
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Huomiselle, eli 29.12.2014 on sen verran rapeita hintoja, että päätin tulla rapsaamaan. Piikkitunnit huomenna erikoistarjouksessa 200e/MWh. 
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
En lähtisi zipatoa kovin korkealle ylistämään. Nexan tuki vaihtelee, jotkut saa liitettyä, jotkut toimii osittain ja jotkut ei ollenkaan.tuokki kirjoitti:Hyvä kommentti tuo oli ja kun mukana oli konkreetinen tuote. Olen itse siirtymässä pois (kaikessa), jos mahdollista tuotteista / palveluista, jotka hoitavat yhden asian ja/tai eivät integroidu jollain standardilla tavalla keskenään. IoT (=Internet of Things) ei ole mikään uusi juttu. Kodin "äly"- ohjausta on tehty pikälti yli 15- vuotta. IoT on nyt vain sellainen hype, joka on tuonut tuotteet sekä yritysten, että kuluttajien tietoisuuteen. Vielä 3-4 vuotta sitten kodin ohjauksen kontrollerin piti tilata USA:sta (jos ei tahtonut sitä PC:n pohjalle rakentaa).lounasmaa kirjoitti: Yksinkertaisia, yösähkön verkko-ohjausta vastaavia ohjauksia voi toteuttaa eri purkeilla, ajastimilla ja releohjauksilla mainiosti, mutta jos mukana on lämmityksen vesivaraaja tai esim. suoraa sähkölämmitystä koko vuoden ympäri, vaatii se jo ohjausalgoritmien kehitystä. Eli kysymys on myös huolettomuudesta ja vaivattomuudesta, kuinka paljon itse pystyy ja ehtii asiaan perehtymään. Ja valvomaan. Itse laittaisin omissa kehitysprojekteissa aina mukaan sisälämpömittareita feedback kanavaksi. Ja siitä datasta oppii muutenkin paljon.
Nyt näitä saa jopa Olsonilta. http://www.clasohlson.com/fi/Zipato-Zip ... tings=true
Ymmärrän että toimivuuden ja tuotteesta saatavan hinnan "varmistamistamiseksi" voi olla (myyjän) kannalta tehdä tuote/tuotteita jotka hoitavat hyvin sen yhden asian. Itse kun olen harrastanut kodin "älyohjausta" yli 10 vuotta, niin perus (yhden asian) ratkaisut eivät tyydytä. Kodin äly tulee juuri useista senseroista tulevan tiedon jalostamisesta ja toiminnasta saadun datan perusteella. Siis äly tulee tapahtuma ketjuista ja ketjut toimivat eri tavalla eri tilanteissa.
Esimerkiksi jos järjestelmän tila on <kotona>, kellonaika on tietty ja valoisuus ulkona himmenee. Tässä tilassa järjestelmä syttyttää valot, jos liikettä ei ole valot himmevät (sammuvat), jos liikettä niin syttyvät. Kun järjestelmän tilan on <poissa> liiketunnistus lähettää hälytyksen jne.. Ideana on siis, että kun laitteet ovat yhteisen älyohjausen piirissä niillä on tavallaan eri rooleja (eivät hoida voin yhtä "kovakoodauttua" tehtävää.
Mitä ohjelmointiin tulee, niin työkalut jolla ohjelmointia voidaan tehdä tulevat aika helpoksi / kansantajuiseksi: https://www.youtube.com/watch?v=2VwHQUMu6fE
Loppuviimeksi minusta järkevä tapa tehdä vaikka sähkön mittausta / ohjausta. Olisi nimenomaan käyttää esimerkin mukaista valmista tekniikaa ja standardeja pohjalla ja tehdä näiden päälle siten oma tuote (=pilvipalvelu) jolla saisi sitten asiaaklle sitä lisäarvoa, josta aiakas olisi halukas maksamaankin jotain.
Tuokki
Esimerkiksi katkaisin rasian sisään liitetty mokkula, toimii kännykästä kytkimenä vaan eipä toimi rulesien kautta.
Rules creatori on myös sinnepäin. Ruleseja ei pysty testaamaan ajossa, ei lokia josta näkisi mihin pysähtyy, tai mitä tekee, ainoa
mittari on.. kun ei mitään tapahtunut (ei toiminut..). Zipaton tuki on myös vähän sinnepäin, kysymyksiin vastataan jos vastataan
tai sitten ei vastata koskaan.
-
vesahy
- Jäsen
- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Kyllähän tuo sähkön pörssihinta heitteli aika tavalla. Saataisiin nyt se Olkiluoto 3 pikaisesti tuotantoon.anamasa kirjoitti:Huomiselle, eli 29.12.2014 on sen verran rapeita hintoja, että päätin tulla rapsaamaan. Piikkitunnit huomenna erikoistarjouksessa 200e/MWh.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus
Ei mikään systeemi ole täydellinen. "Yhden asian laitteet" ovat toki helppokäyttöisempiä ja varmatoimsiempia, kun Zipapton ja Fibaron kaltaiset yleiboksi. Zipato on siitä vielä astetta vaativampia konfikuroida, koska sen voi tehdä todella tuon Nexan, KNX, Insteonin ja ZigBeen kanssa toimivaksi.timrai kirjoitti: En lähtisi zipatoa kovin korkealle ylistämään. Nexan tuki vaihtelee, jotkut saa liitettyä, jotkut toimii osittain ja jotkut ei ollenkaan.
Esimerkiksi katkaisin rasian sisään liitetty mokkula, toimii kännykästä kytkimenä vaan eipä toimi rulesien kautta.
Rules creatori on myös sinnepäin. Ruleseja ei pysty testaamaan ajossa, ei lokia josta näkisi mihin pysähtyy, tai mitä tekee, ainoa
mittari on.. kun ei mitään tapahtunut (ei toiminut..). Zipaton tuki on myös vähän sinnepäin, kysymyksiin vastataan jos vastataan
tai sitten ei vastata koskaan.
Jos haluaa kotiautomaatiota. Ei välttämättä (varsinkinkaan aloittelijalle) ole hyvä idea sotkea samassa purkissa eri standardeja. Jos jostain lähtee, niin Zipato tai Fibaro ja vain Z-wave laitteita (ja niissäkin niitä ei sähkäriä vaatiivivia aluksi / harjoituksesksi).
Mitä timrai samoi Zipaton puutteista. Olet aivan oikessa. Kyseessä on pieni yritys ja tuki on todella aika kevyttä. Kuitenkin olen aina saanut vastauksen ja kerran purkkiin on myös otettu etähtyhteys ja siinä on korjattu pachillä juuri minua vaivannut ongelma (=joka oli sitten korjattu myös myöhemmin tulleeseen yleiseen ohjelmistoversioon).
Jos haluaa debugata, niin ei muutenkana ole järkevää käyttää 433 MHz (yksisuuntaisia) laitteita kuten Nexa. Näiden kanssa ei voi edes tietää mikä on vaikka kytkimen tila (onko viesti mennyt perille). Lisäksi 433 MHz laiteista monet eivät salaa liikennettä. Joten hakkerin on mahdollista tehdä talosta helpommin välkkuvä joulukuusi
Se mitä on olen ohjelmoinut RuleEditorilla on toiminut 100% kun se kerran on saatu toimivaksi. Olen siitä samaa mieltä, että ajosimulaattorilla joka näyttäisi mitä sääntö tekee (manuaalisesta) liipaisusta olisi todella kätevä. Nyt joissakin tapauksissa todella joutuu odottamaan (tiettyä trikkeriä) tai odottamaan, että skenaarion mukainen tapahtuma tapahtuu ja sitten vasta näkee toimiiko oikeasti. Myös tuosta Rule editorista oisi hyvä saada paremia käyttöohjeita.
T: Tuokki