Niin on juu. meidän talossa on tilaa vain n.190 neliöö (sis.70 neliöisen kellarin) + 85 neliöisen talousrakennuksen ja pienen tontin (1500 neliöö).Taloon tehty remontteja entisien omistajien toimesta. Kattila/poltin -94,keittiö -98,Ikkunat -01 ja peltikate -05.Funktio kirjoitti:Aina hauska verrata hintoja. Meiltäpäin ei tuohon hintaan saa edes kerrostaloyksiötä.HK kirjoitti:Talo minkä ostin löytyi etuovesta ja kerkesi olla myynnissä peräti 4 päivä. Onneksi toiset ostaja ehdokkaat myöhästy 5 minuuttia. Talo omalla tontilla makso alle 60 000 €
Mistä löysitte talonne?
-
ville
- Jäsen
- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Kannattaa ehdottomasti, meillä tuli 2 yhteydenottoa niistä noin 50 lapusta.
Eli 4%, ei paha
jos tykkäät mielistellä ja kestät tappelevia perikuntia niin siitä vaan, tämä on oikea tapa hankkia rintamamiestalo!
Ihan itsenne näköinen lappu vaan kehiin, ei sitä sen kummemmin osaa neuvoa.
Ai niin... paitsi jos se on täynnä kirjoitusvirheitä, niinkuin meille tipahti luukkuun.
Se on lähinnä naurettavaa ettei ole "oikoluettu"
Eli 4%, ei paha
jos tykkäät mielistellä ja kestät tappelevia perikuntia niin siitä vaan, tämä on oikea tapa hankkia rintamamiestalo!
Ihan itsenne näköinen lappu vaan kehiin, ei sitä sen kummemmin osaa neuvoa.
Ai niin... paitsi jos se on täynnä kirjoitusvirheitä, niinkuin meille tipahti luukkuun.
Se on lähinnä naurettavaa ettei ole "oikoluettu"
Ensialkuun kattelin mitä välittäjillä oli tarjolla. Haku oli melko laaja eli jopa rivitaloja tuli käytyä katsomassa.. uteliaisuudesta. Toisaalta hyvä, koska totesin että sellaisessa parakissa en todellakaan viihtyisi!
Joitakin osittain remontoituja/remontilla pilattuja ylihintaisia mökkejäkin tuli katsastettua kunnes alkoi usko hiipumaan.
Viimeisenä oljenkortena päätin laittaa paikalliseen lehteen ilmoituksen ja joitakin soittojakin tuli joissa tarjottiin ihan jotain muuta mitä olin etsimässä.. Kunnes vajaa viikko ilmoituksen ilmestymisen jälkeen soi puhelin ja eräs kuolinpesää hoitava konsultti soitti ja varovaiseen tyyliinsä kysäisi josko olisi minkäänlaista kiinnostusta vanhaan remontoitavaan mökkiin?
Minä siihen jo hiukan kaikesta etsinnästä kyllästyneenä että paljonkohan mahtais olla hintaa moisella.. oli pakko kysyä toiseenkin kertaan kun en heti uskonut!
Siis hintapyynti oli sijainti huomioiden vähintäänkin kohtuullinen, ja oli pakko sopia tarkempi näyttö.
...
Tässä sitä sitten ollaan! Omassa kotonansa naputtelemassa tietokonesta tyytyväisenä.
..nii ja siitä remonttitarpeesta, täähän on paljo paremmassa kunnossa kuin aikaisempi vuokrakämppäni. Ihme touhua, kuolinpesän konsulentti meinas vetää mua nenästä..!
Joitakin osittain remontoituja/remontilla pilattuja ylihintaisia mökkejäkin tuli katsastettua kunnes alkoi usko hiipumaan.
Viimeisenä oljenkortena päätin laittaa paikalliseen lehteen ilmoituksen ja joitakin soittojakin tuli joissa tarjottiin ihan jotain muuta mitä olin etsimässä.. Kunnes vajaa viikko ilmoituksen ilmestymisen jälkeen soi puhelin ja eräs kuolinpesää hoitava konsultti soitti ja varovaiseen tyyliinsä kysäisi josko olisi minkäänlaista kiinnostusta vanhaan remontoitavaan mökkiin?
Minä siihen jo hiukan kaikesta etsinnästä kyllästyneenä että paljonkohan mahtais olla hintaa moisella.. oli pakko kysyä toiseenkin kertaan kun en heti uskonut!
Siis hintapyynti oli sijainti huomioiden vähintäänkin kohtuullinen, ja oli pakko sopia tarkempi näyttö.
...
Tässä sitä sitten ollaan! Omassa kotonansa naputtelemassa tietokonesta tyytyväisenä.
..nii ja siitä remonttitarpeesta, täähän on paljo paremmassa kunnossa kuin aikaisempi vuokrakämppäni. Ihme touhua, kuolinpesän konsulentti meinas vetää mua nenästä..!
Tuttava oli ostamas peltoa, jonka keskellä oli/on talo. Kyseistä taloa mieskulta oli lapsesta asti ihaillu. Tuli sitten kysyneeksi, että voisko ostaa ystävältään sen talon ja tontin. Tässä sitä sitten ollaan, talo tontteineen ja lisärakennuksineen saatiin pilkkahinnalla. Remonttiin onkin sitte rahaa uponnu 
Me ja onnellinen sattuma
Me ja onnellinen sattuma
-äSSä-
*Et sinä tyhmä ole, sinä vain tiedät liian vähän."
*Et sinä tyhmä ole, sinä vain tiedät liian vähän."
Selasin usein nettiä haaveillessani kesäpaikasta Suomessa ja etsin myytäviä kohteita. Sukulaisten nurkissa lomailu kun käy pidemmän päälle hermoille. Seutu oli selvillä, mutta mitään kiinnostavaa ilmoitusta ei sieltä ollut pitkiin aikoihin. Oli vaan meidän mielestä tylsiä rivitaloja, liian isoja taloja, liian kalliita paikkoja jne. Yksi kiinnostava rmt-tyyppinen vanha, nätti ja pieni talo oli tarjolla viime kesänä, mutta se oli aivan liian lähellä pikatietä meidän makuun. Jatkoimme siis katselua. Yksi ok mökki löytyi naapurikunnasta, mutta tarkemmalla tarkastelulla se ei ollut ollenkaan kiinnostava ja hintaakin vähän liikaa.
Sitten eksyin tässä kevättalvella kunnan omien kotisivujen myydään-osioon. Olin siellä ennenkin käynyt vilkaisemassa, mutta eipä siellä mitään kiinnostavaa ollut. Mutta sillä kertaa silmiin osui ilmoitus myynnissä olevasta huonokuntoisesta mummonmökistä. "Remontoijalle tai uuden talon tontiksi." Hinta ei päätä huimannut, joten kiinnostuin todella.
Saman tien puhelinsoitto vanhemmilleni, josko kävisivät katsomassa miltä paikka näyttää. Ja käviväthän he, kiinnostuneita ja innostuneita kun ovat hekin näistä asioista. Vanhempani olivat todella kiinnostuneita paikasta ja meille lähetettiin samana iltana netin kautta kymmeniä valokuvia paikasta. Vitsi, se näytti hyvälle! Siis tosi kamalalle, mutta niin hyvälle ja oikealle! Päälisin puolin "huonossa" kunnossa, mutta täysin suora ja niin nätti, kun kuvitteli sen maalattuna ja kunnostettuna. Ei vettä, ei viemäriä, mutta sähköt. Juuri passeli siis toistaiseksi meidän tarpeisiin. Kunnan vesi kulkee kuitenkin tontin rajalla. Pihassa vanha navetta, joka sekin huonossa kunnossa, muttei ollenkaan niin huonossa, mitä isäni on kunnostanut ja nostanut pystyyn uuteen elämään.
Ja siitä se sitten lähti. Lensin Suomeen miehen valtakirja taskussani ja kävin tekemässä kaupat. Pilkkahinnalla lähti meidän kesäunelma. Ensi kuussa alkaa remontti-projekti ja jatkuu joka loma-aika vuosia eteenpäin. Mikäs sen ihanampaa!
Sitten eksyin tässä kevättalvella kunnan omien kotisivujen myydään-osioon. Olin siellä ennenkin käynyt vilkaisemassa, mutta eipä siellä mitään kiinnostavaa ollut. Mutta sillä kertaa silmiin osui ilmoitus myynnissä olevasta huonokuntoisesta mummonmökistä. "Remontoijalle tai uuden talon tontiksi." Hinta ei päätä huimannut, joten kiinnostuin todella.
Saman tien puhelinsoitto vanhemmilleni, josko kävisivät katsomassa miltä paikka näyttää. Ja käviväthän he, kiinnostuneita ja innostuneita kun ovat hekin näistä asioista. Vanhempani olivat todella kiinnostuneita paikasta ja meille lähetettiin samana iltana netin kautta kymmeniä valokuvia paikasta. Vitsi, se näytti hyvälle! Siis tosi kamalalle, mutta niin hyvälle ja oikealle! Päälisin puolin "huonossa" kunnossa, mutta täysin suora ja niin nätti, kun kuvitteli sen maalattuna ja kunnostettuna. Ei vettä, ei viemäriä, mutta sähköt. Juuri passeli siis toistaiseksi meidän tarpeisiin. Kunnan vesi kulkee kuitenkin tontin rajalla. Pihassa vanha navetta, joka sekin huonossa kunnossa, muttei ollenkaan niin huonossa, mitä isäni on kunnostanut ja nostanut pystyyn uuteen elämään.
Ja siitä se sitten lähti. Lensin Suomeen miehen valtakirja taskussani ja kävin tekemässä kaupat. Pilkkahinnalla lähti meidän kesäunelma. Ensi kuussa alkaa remontti-projekti ja jatkuu joka loma-aika vuosia eteenpäin. Mikäs sen ihanampaa!
Talo löytyi asuntoja etsiessä sattumalta Etuovelta/Oikotieltä. Sattumalta siksi, että emme olleet koskaan rm-talosta varsinaisesti haaveilleet vaan jopa hypänneet ne ylitse asuntolistoissa. Mielessä oli ollut ennemminkin hirsitalon siirto (yksi sopiva talo oli ollut jo jonkin aikaa pohdintojen alla) tai sitten - etenkin jokaisen ryöstöhintaisen ja silti lähes purkukunnossa olevan mörskän asuntoesittelyn jälkeen 
- uudehko rivitalo ("Aattele, ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, vois vain muuttaa sisään!") tmv. Etuoven kuvissa huomio kuitenkin kiinnittyi erään rm-talon sympaattisiin 50/60-luvun aitoihin ulkoportaiden kaiteisiin. Eli näin "järkevin" perustein eräät ostajat saadaan koukkuun, heh! 
No, esittelyssä toki perehdyimme koko taloon eikä vain kaiteisiin ja niinpä talon fiksu huonejärjestys, lähes alkuperäinen sisäasu (=ei pilattu remonteilla) sekä juuri meille sopivan kokoinen piha, kaupan läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet vakuuttivat meidät heti. Kuntotarkistus oli tehty ja kun muutkin rakenteelliset tarkistustulokset olivat ok, teimme kaupat. Välittäjä päivitteli, että "on se jännä, miten jotkut uskaltaa tälläiseen isoon projektiin lähteä", mihin me vain että no, siirrettäessä tai rakentaessa taloa pitää aloittaa ihan alusta, tässähän on sentään perusrakenneosat kunnossa - ja valmiina paikoillaan! Pariin otteeseen ollaan sahanpurut alushousuissa muisteltu noita katsomiamme uusia "ei olis tarvinnut tehdä yhtään mitään" asuntokohteita ja jupistu ihmismielen hulluutta...mutta sydän ollaan jo ihan menetetty tälle projektillemme! Onhan tämä remontti nyt mieletön juttu, oppii vaikka mitä uutta ja hyödyllistä.
- uudehko rivitalo ("Aattele, ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, vois vain muuttaa sisään!") tmv. Etuoven kuvissa huomio kuitenkin kiinnittyi erään rm-talon sympaattisiin 50/60-luvun aitoihin ulkoportaiden kaiteisiin. Eli näin "järkevin" perustein eräät ostajat saadaan koukkuun, heh! No, esittelyssä toki perehdyimme koko taloon eikä vain kaiteisiin ja niinpä talon fiksu huonejärjestys, lähes alkuperäinen sisäasu (=ei pilattu remonteilla) sekä juuri meille sopivan kokoinen piha, kaupan läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet vakuuttivat meidät heti. Kuntotarkistus oli tehty ja kun muutkin rakenteelliset tarkistustulokset olivat ok, teimme kaupat. Välittäjä päivitteli, että "on se jännä, miten jotkut uskaltaa tälläiseen isoon projektiin lähteä", mihin me vain että no, siirrettäessä tai rakentaessa taloa pitää aloittaa ihan alusta, tässähän on sentään perusrakenneosat kunnossa - ja valmiina paikoillaan!
Pariin otteeseen ollaan sahanpurut alushousuissa muisteltu noita katsomiamme uusia "ei olis tarvinnut tehdä yhtään mitään" asuntokohteita ja jupistu ihmismielen hulluutta...mutta sydän ollaan jo ihan menetetty tälle projektillemme! Onhan tämä remontti nyt mieletön juttu, oppii vaikka mitä uutta ja hyödyllistä.Yli 25 vuotta suurin "maallinen" unelmani oli rintamamiestalo. Siinä tuli juoksutettua kahtakin aviomiestä koko kulmakunnan ja ympäristön talot katsomassa niiden vuosien aikana. Ja aina tuntui olevan jotain mikä ei tuntunut siltä oikealta - joko liian matalat raput, jossa pitkä perheemme ei mahtunut kulkemaan päätä katton lyömättä ja mutkalle taipumatta, homeelta haiskahtavat huoneet, yli-innokkaat entisöijät jotka olivat pilanneen kaiken vanhan ja alkuperäisen - tai tietysti täällä pääkaupunkiseudulla HINTA. Vaan 2 vuotta sittenpä jälleen kerran aloitettiin ramppaaminen näytöillä - ja pam - siinä se oli: "Tämä on meidän koti". Hinta melkein kohdallaan (lieneekö se koskaan?) hyvä alue huomioonottaen, mitään ei (kai) suuresti pilattu ja kunto ihan siisti ja asumiskelpoinen tällaisille köyhille "tilistä maalipurkki" -remontoijille. Lapset jo tosin kerkesivät kasvamaan aikuisiksi mutta ompahan nyt aikaa nysvätä nurkkia, kun ei ole pienokaisia enää hoidettavana. Ja mummolaahan tässä sitten rakennellaan - eka lapsenlapsi suoritti juuri ensiuintinsa mummolan pihalla pesuvadissa...
Unelmat ei kuole koskaan - ja joskus ne voivat toteutuakin...!
(eikä toivottavasti aina tarvitse odottaa edes 25 vuotta )
Unelmat ei kuole koskaan - ja joskus ne voivat toteutuakin...!
(eikä toivottavasti aina tarvitse odottaa edes 25 vuotta
)-
Kalliomäki
- Jäsen
- Viestit: 36
- Liittynyt: Ma Loka 23, 2006 15:13
- Paikkakunta: Leppävirta
- Viesti:
tutun kautta
Kuulin huhuja, että olisi mahdollisesta myytävä yksi suoraan asumiskunnossa oleva rintsikka hyvällä tontilla ja oman tien päässä. Pitihän se heti saada omistajaan yhteys ja sopia vierailusta. Ja siitähän se kaupan hierominen alkoi. Hintaa odotin aika korkeaksi itselleni, mutta hämmästys oli suuri kun hinta olikin reilusti alle sen mitä olin odottanut.
Kaupat tehtiin sitten monta unetonta yötä mietittyäni miten tekisi vai tekisikö mitenkään. No, eihän kyllä olisi tarvinnut miettiä sen kummemin, talon sai rivitalo kaksion hinnalla....
Kaupat tehtiin sitten monta unetonta yötä mietittyäni miten tekisi vai tekisikö mitenkään. No, eihän kyllä olisi tarvinnut miettiä sen kummemin, talon sai rivitalo kaksion hinnalla....
-
Tuulenhovi
- Jäsen
- Viestit: 401
- Liittynyt: To Helmi 01, 2007 12:29
- Paikkakunta: Pori
etuovi.com...
Oltiin kaikki muut kohtuuhintaiset, sopivalla paikalla olevat rintamamiestalot käyty katsomassa, sitten ajateltiin käydä vilkaisemassa myös yhtä, joka ei kuvien perusteella ihan niin kivalta näyttänyt. Mutta se olikin sitten paljon kivemman näköinen luonnossa ja ajateltiin saavamme siitä pienellä maalaamisella ja lattioiden laittamisella hyvä. Nyt ollaan levytelty seiniä, levennetty oviaukkoja, uusittu sähköjä ja käyttövesiputket, ym... Eli vähän remppa laajeni alkuperäisistä suunnitelmista..!
Mutta on sentään oma sauna ja oma piha! Ja saa metelöidä yömyöhään, kun ei ole naapureita seinän takana....
Oltiin kaikki muut kohtuuhintaiset, sopivalla paikalla olevat rintamamiestalot käyty katsomassa, sitten ajateltiin käydä vilkaisemassa myös yhtä, joka ei kuvien perusteella ihan niin kivalta näyttänyt. Mutta se olikin sitten paljon kivemman näköinen luonnossa ja ajateltiin saavamme siitä pienellä maalaamisella ja lattioiden laittamisella hyvä. Nyt ollaan levytelty seiniä, levennetty oviaukkoja, uusittu sähköjä ja käyttövesiputket, ym... Eli vähän remppa laajeni alkuperäisistä suunnitelmista..!
Mutta on sentään oma sauna ja oma piha! Ja saa metelöidä yömyöhään, kun ei ole naapureita seinän takana....