VILP kysymyksiä

[lmfmis]

Meillä menee nyt 500 litraa talvessa, riippuu miten säätää.

[tuuma]

JOS nyt ostaisin, ottaisin edelleen varaajakierukallisen vilpin. Mahdollisimman halvan, mutta tehokkaan, koska se maksaa itsensä takaisin nopeiten. Tuo ultin 10000E olisi varmaan listalla mutta päätä itse.

Paluuveteen lämmittävä onnistuu invertteripumpulla ok, mutta hyötysuhteen parantaminen on aika vaikeaa, ehkä toinen esilämmitysvaihdin/kierukkavaraaja käyttövedelle silloin. Ja patterien suurentaminen/kietoveden hidastaminen olisi sitten hyviä asioita tehdä.. Termostaatit pattereista pois jne jne

Vastasitko minulle? Joo eli sinänsä ei ole järkeä ostaa lämmönvaihdinta ja invertteripumppua kun ne maksavat melkein saman verran lisää kuin pönttö ON/OFF konetta varten. Kai se sitten 10000E + 320 Ultiterm pönttö on se kustannustehokkain vaihtoehto.

Mille tasolle 3000 litran (3000€) öljykulutus tullee tippumaan sit kun on VILP, varaaja jossa KV-kierukka ja LKV priimaukseen boileri. Tällä hetkellä meillä tönö lämpiää kevyesti 40C menovedellä eikä termarit ole edes täysin auki.

Minusta tuo patterin paluukiertoon kytkeminen tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia jos ei sitten tosiaan asiaan vihkiydy ja revi noita termareita irti ja mieluusti on sitten säädettävä kiertovesipumppu patterikierrossa. Sitten kun saa kaiken säätöihin niin kaiketi oikein toimiva järjestely.

Täällä tehtiin tavallaan varman päälle ja VILP on vain ON/OFF kiinalainen (ei Ulti) ja lataa vanhan 1974 vuoden öljykattilan +50 asteeseen ja sama vanha shuntti hoitaa patterikierron (eli 100% auki oikeastaan aina...) Sitten kun ilmat sallivat niin shuntti tekee tehtävänsä kuten öljylläkin.

En oikein ymmärrä miksi asiasta myyjät haluavat tehdä asiasta kovinkin mystistä tiedettä.

Säästö riippuu ulkoilmoista. Tämä talvi ollut oikein oiva VILP:ille.

Meillä öljynkulutus loppui vallan kokonaan... Sähkövastus ö-kattilassa tosin haukkaa sähköä kovilla pakkasilla ja 3~vaihevastus käyttövesiboilerissa. Ennen 3000l öljyä ja 16000kWh sähköä. Nykyisin 20-22000kWh sähköä.

Ai niin, sitten on aurinkokeräimet lämpimään käyttöveteen apuna, jotka vähän paisteen mukaan sotkee kulutuksia.

[alspe]

JOS nyt ostaisin, ottaisin edelleen varaajakierukallisen vilpin. Mahdollisimman halvan, mutta tehokkaan, koska se maksaa itsensä takaisin nopeiten. Tuo ultin 10000E olisi varmaan listalla mutta päätä itse.

Paluuveteen lämmittävä onnistuu invertteripumpulla ok, mutta hyötysuhteen parantaminen on aika vaikeaa, ehkä toinen esilämmitysvaihdin/kierukkavaraaja käyttövedelle silloin. Ja patterien suurentaminen/kietoveden hidastaminen olisi sitten hyviä asioita tehdä.. Termostaatit pattereista pois jne jne

Vastasitko minulle? Joo eli sinänsä ei ole järkeä ostaa lämmönvaihdinta ja invertteripumppua kun ne maksavat melkein saman verran lisää kuin pönttö ON/OFF konetta varten. Kai se sitten 10000E + 320 Ultiterm pönttö on se kustannustehokkain vaihtoehto.

Mille tasolle 3000 litran (3000€) öljykulutus tullee tippumaan sit kun on VILP, varaaja jossa KV-kierukka ja LKV priimaukseen boileri. Tällä hetkellä meillä tönö lämpiää kevyesti 40C menovedellä eikä termarit ole edes täysin auki.

Minusta tuo patterin paluukiertoon kytkeminen tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia jos ei sitten tosiaan asiaan vihkiydy ja revi noita termareita irti ja mieluusti on sitten säädettävä kiertovesipumppu patterikierrossa. Sitten kun saa kaiken säätöihin niin kaiketi oikein toimiva järjestely.

Täällä tehtiin tavallaan varman päälle ja VILP on vain ON/OFF kiinalainen (ei Ulti) ja lataa vanhan 1974 vuoden öljykattilan +50 asteeseen ja sama vanha shuntti hoitaa patterikierron (eli 100% auki oikeastaan aina...) Sitten kun ilmat sallivat niin shuntti tekee tehtävänsä kuten öljylläkin.

En oikein ymmärrä miksi asiasta myyjät haluavat tehdä asiasta kovinkin mystistä tiedettä.

Säästö riippuu ulkoilmoista. Tämä talvi ollut oikein oiva VILP:ille.

Meillä öljynkulutus loppui vallan kokonaan... Sähkövastus ö-kattilassa tosin haukkaa sähköä kovilla pakkasilla ja 3~vaihevastus käyttövesiboilerissa. Ennen 3000l öljyä ja 16000kWh sähköä. Nykyisin 20-22000kWh sähköä.

Ai niin, sitten on aurinkokeräimet lämpimään käyttöveteen apuna, jotka vähän paisteen mukaan sotkee kulutuksia.

Voi olla että mulla taas joku menee ohi mutta mitä eroa on paluuseen kytkemisellä ja sillä että vilp lämmittää vanhan kattilaveden? Vai onko sulla joku lauhdutinkierukka öljykattilassa tai erillinen kierto kattilasta vilp-vaihtimeen? Kytkäri tästä? Tarttis lukea sun ketju kokonaan kun ehtis…

Vaikuttaako tämä fiksulta, mahdollisimman yksinkertaiselta, kytkäriltä jos laittaisi sen varaajan ja on/off VILP? Lisäksi pitäisi olla 4-tie venttiili, mutta ei erillistä kiertoa? Poistetaanko kattilan vanha suntti on lämmönsäädin?

[tuuma]

Voi olla että mulla taas joku menee ohi mutta mitä eroa on paluuseen kytkemisellä ja sillä että vilp lämmittää vanhan kattilaveden? Vai onko sulla joku lauhdutinkierukka öljykattilassa tai erillinen kierto kattilasta vilp-vaihtimeen? Kytkäri tästä? Tarttis lukea sun ketju kokonaan kun ehtis…

Vaikuttaako tämä fiksulta, mahdollisimman yksinkertaiselta, kytkäriltä jos laittaisi sen varaajan ja on/off VILP? Lisäksi pitäisi olla 4-tie venttiili, mutta ei erillistä kiertoa? Poistetaanko kattilan vanha suntti on lämmönsäädin?

Riippuen VILP:istä niin tarvitsee tietyn suuruisen vesivirtaaman, jottei laukea sisäiset varolaitteet (painekytkin) jos jäähtymä ei ole riittävä, siksi VILP paluukiertoon on vähän haasteellinen mitoitettava. Ei ole myöskään kivaa hullunlailla vettä kierrättää patteriverkostossa ja tosiaan kierto ei saa loppua patteritermareiden sulkeutumisen johdosta ja siksi ne täytyy poistaa.

Tuo mun on semmoinen malli, jossa kierukka on itse laitteessa eli vesi kiertää ulkona ja siksi hyvin yksinkertainen kytkeä suoraan öljypannun yläosan yhteestä (paisuntasäiliön yhteeseen T-haara) sisään ja mahdollisimman alhaalta ulos (vaikkapa sähkövastuksen yhteestä, kuten täällä tai varoventtiilin yhteeseen T-haara).

Tuo kytkentäkaavio on ihan jees jos erillinen varaaja, jossa sisuksissa kylmäainekierukka. Kylmäainekierukallinen vaatii kylmäasentajan käynnin jota tuollainen All-In-One, kuten mulla ei välttämättä tarvitse.

Kytkennät siis riippuvat eniten siitä minkä VILP:in valitsee, eikä siihenkään valintaan ole oikein mitään ainoata oikeaa joka tästäkin tekee vähän sellaisen ettei oikein voi yleistä ohjetta antaa siitä miten kytkettävä.

Eli ensin päätös siitä tuleeko kylmäkierukallinen varaaja vai ei ja jos ei niin sitten tuleeko "vesikiertääulkona" -malli. Sitten jos valitsetkin "vesikiertääulkona" -mallin niin miten haluat varmistua ettei mokoma jäädy. Joko laittaa glykolikierron tai sitten varmistaa UPS:illa että kierto toimii sähkökatkon aikaankin tai sitten pelaa upporikasta-rutiköyhää, kuten täällä ettei varmista mitenkään. Upporikkaaksi en tosin ole tullut mutta en ole köyhtynytkään oman valintani suhteen.

[alspe]

Voi olla että mulla taas joku menee ohi mutta mitä eroa on paluuseen kytkemisellä ja sillä että vilp lämmittää vanhan kattilaveden? Vai onko sulla joku lauhdutinkierukka öljykattilassa tai erillinen kierto kattilasta vilp-vaihtimeen? Kytkäri tästä? Tarttis lukea sun ketju kokonaan kun ehtis…

Vaikuttaako tämä fiksulta, mahdollisimman yksinkertaiselta, kytkäriltä jos laittaisi sen varaajan ja on/off VILP? Lisäksi pitäisi olla 4-tie venttiili, mutta ei erillistä kiertoa? Poistetaanko kattilan vanha suntti on lämmönsäädin?

Riippuen VILP:istä niin tarvitsee tietyn suuruisen vesivirtaaman, jottei laukea sisäiset varolaitteet (painekytkin) jos jäähtymä ei ole riittävä, siksi VILP paluukiertoon on vähän haasteellinen mitoitettava. Ei ole myöskään kivaa hullunlailla vettä kierrättää patteriverkostossa ja tosiaan kierto ei saa loppua patteritermareiden sulkeutumisen johdosta ja siksi ne täytyy poistaa.

Tuo mun on semmoinen malli, jossa kierukka on itse laitteessa eli vesi kiertää ulkona ja siksi hyvin yksinkertainen kytkeä suoraan öljypannun yläosan yhteestä (paisuntasäiliön yhteeseen T-haara) sisään ja mahdollisimman alhaalta ulos (vaikkapa sähkövastuksen yhteestä, kuten täällä tai varoventtiilin yhteeseen T-haara).

Tuo kytkentäkaavio on ihan jees jos erillinen varaaja, jossa sisuksissa kylmäainekierukka. Kylmäainekierukallinen vaatii kylmäasentajan käynnin jota tuollainen All-In-One, kuten mulla ei välttämättä tarvitse.

Kytkennät siis riippuvat eniten siitä minkä VILP:in valitsee, eikä siihenkään valintaan ole oikein mitään ainoata oikeaa joka tästäkin tekee vähän sellaisen ettei oikein voi yleistä ohjetta antaa siitä miten kytkettävä.

Eli ensin päätös siitä tuleeko kylmäkierukallinen varaaja vai ei ja jos ei niin sitten tuleeko "vesikiertääulkona" -malli. Sitten jos valitsetkin "vesikiertääulkona" -mallin niin miten haluat varmistua ettei mokoma jäädy. Joko laittaa glykolikierron tai sitten varmistaa UPS:illa että kierto toimii sähkökatkon aikaankin tai sitten pelaa upporikasta-rutiköyhää, kuten täällä ettei varmista mitenkään. Upporikkaaksi en tosin ole tullut mutta en ole köyhtynytkään oman valintani suhteen.

Niin, tuohan on jollain tasolla mahdollista laskea. Jos 0 asteessa verkostosta palaa vaikka 35 asteen vesi ja korkeapaine pamahtaa poikki vaikka 45 asteen menovedellä (lauhtuminen tällöin +48-50C) niin 8kW teholla virtaama olisi 700 l/h. Jos litku on 30% glykolia niin virtaama pitäisi olla joku 10-15% suurempi tai vastaavasti korkea paine pätkäiseen poikki herkemmin.

Näin yhtäkkiseltään pitäisi kylmäainekierukkaa varaajassa parempana. Eikö tällöin varaajaan saada parempi kerrostuma eli yläpäähän paremmin lämpötilaa ja täte käyttöveden lämpötilaa varaajassa ylemmäksi? UPS-varmennus ja glykolikierto siirrintehokkuutta huonontamassa ei oikein kiinnosta. Eikö muuten jatkuva kierto siirrä turhaaan kylmää ulkoilmasta kattilaan tai mihin ikinä kierto meneekään?

[tuuma]

Niin, tuohan on jollain tasolla mahdollista laskea. Jos 0 asteessa verkostosta palaa vaikka 35 asteen vesi ja korkeapaine pamahtaa poikki vaikka 45 asteen menovedellä (lauhtuminen tällöin +48-50C) niin 8kW teholla virtaama olisi 700 l/h. Jos litku on 30% glykolia niin virtaama pitäisi olla joku 10-15% suurempi tai vastaavasti korkea paine pätkäiseen poikki herkemmin.

Näin yhtäkkiseltään pitäisi kylmäainekierukkaa varaajassa parempana. Eikö tällöin varaajaan saada parempi kerrostuma eli yläpäähän paremmin lämpötilaa ja täte käyttöveden lämpötilaa varaajassa ylemmäksi? UPS-varmennus ja glykolikierto siirrintehokkuutta huonontamassa ei oikein kiinnosta. Eikö muuten jatkuva kierto siirrä turhaaan kylmää ulkoilmasta kattilaan tai mihin ikinä kierto meneekään?

Jotakuinkin noin, eli virtaama täytyy olla ainakin mun mittapuun mukaan aikamoinen lämmitysverkostossa, jonka olen ihan käytännössä kokenut. Ei tuo mun ainakaan toimi kovinkaan tehokkaasti alta 1m3/h virtaaman ja sekin on tosi hillitön patteriverkostoon jos suoraan ajaa.

Tottahan kylmäainekierukallinen varaaja varmastikin se parhain. Ainut miinus toki se että kylmäkallet täytynee vierailuttaa tontilla ja tottahan sekin että ongelmien sattuessa myös AIO tyyppisten kanssa jos/kun sprakaa Hienoja miehiä ja naisia, ei siinä mitään!

Kerrostumakin toki on tärkeää mutta en ole oikein huomannut onko kuitenkaan kovin merkittävää.

Niin, mulla 10W:n tarkkuudella pyörivä energiamittari VILP kierrossa, koskaan ei ole näyttänyt edes 10W:ia kun huilaa ja näyttää kyllä miinusmerkkisetkin kulutukset. -20 asteen pakkasella VILP tuottaa sulatusmoodissa 10-11kW takaisin ulkoilmaan eli miinusta mutta on sitten sulatuskin tehokas, höyrypilvien kera

[alspe]

Meillä menee nyt 500 litraa talvessa, riippuu miten säätää.

Paljonko sulla muuten on neliöitä lämpöisenä?
Meillä kuuleman mukaan kului 3000l/v ja talo 8x9m jossa kolmessa kerroksessa kaikki tilat lämmitetty pattereilla pl. pieni sivuvintti toisella puolella.

[alspe]

VILP + LKV-boilerista, että onko LKV-boileri myös VILP:in ja energiavaraajan kanssa hyödyllinen jottei se mene hukkaan jos keväällä sellaisen ostan ja sitten VILP:n myöhemmin? Siis ettei varaajan ylävastuksella kannata tehdä kuumaa vettä jos olisi erillinen varaaja? Tällöin lauhtuminen voisi olla aina melko matala pl. talvella.

[tuuma]

VILP + LKV-boilerista, että onko LKV-boileri myös VILP:in ja energiavaraajan kanssa hyödyllinen jottei se mene hukkaan jos keväällä sellaisen ostan ja sitten VILP:n myöhemmin? Siis ettei varaajan ylävastuksella kannata tehdä kuumaa vettä jos olisi erillinen varaaja? Tällöin lauhtuminen voisi olla aina melko matala pl. talvella.

Erillinen perusboileri antaa ainakin pelivaraa ja varmuutta lämpimille suihkuille jos isäntä sattuu muuttumaan yhtään pellepelottomaksi VILP:in hienosäätöjen/kokeilujensa parissa

Kummallista, jolle en ole löytänyt teoriaa pohjaksi, on se ettei VILP kuulemma olekaan kovin hyvä LKV lämmittäjä kesälämpötiloilla. Vissiin joku mitoitusongelma tai sitten urbaanilegendaa? Eli sikäli boileri voisi olla ihan järkeväkin

Aurinkokeräin toki kannattanee pitää mielessä kesäkuukauksille ja nehän monitoimivaraajaan saa kätevästi liitettyä

[lmfmis]

Kummallista, jolle en ole löytänyt teoriaa pohjaksi, on se ettei VILP kuulemma olekaan kovin hyvä LKV lämmittäjä kesälämpötiloilla. Vissiin joku mitoitusongelma tai sitten urbaanilegendaa? Eli sikäli boileri voisi olla ihan järkeväkin

Aurinkokeräin toki kannattanee pitää mielessä kesäkuukauksille ja nehän monitoimivaraajaan saa kätevästi liitettyä

Olen tuota testannut ja ei oikein vilpoi ole hyvä käyttöveden lämmitin kesällä. Syitä on monia, häviöt, erilaiset hukkalämmitykset ja pieni kv kulutus. Sähköllä pääsee helpommin ja miltei yhtä halvalla.

Aurinkolämpökin menee ikävästi harrastuksen puolelle jos ei ole uima-allasta :)

[tuuma]

Kummallista, jolle en ole löytänyt teoriaa pohjaksi, on se ettei VILP kuulemma olekaan kovin hyvä LKV lämmittäjä kesälämpötiloilla. Vissiin joku mitoitusongelma tai sitten urbaanilegendaa? Eli sikäli boileri voisi olla ihan järkeväkin

Aurinkokeräin toki kannattanee pitää mielessä kesäkuukauksille ja nehän monitoimivaraajaan saa kätevästi liitettyä

Olen tuota testannut ja ei oikein vilpoi ole hyvä käyttöveden lämmitin kesällä. Syitä on monia, häviöt, erilaiset hukkalämmitykset ja pieni kv kulutus. Sähköllä pääsee helpommin ja miltei yhtä halvalla.

Aurinkolämpökin menee ikävästi harrastuksen puolelle jos ei ole uima-allasta :)

A-haa, OK. Eli pitänee kai sitten paikkansa. Oman VILP:in otin aikoinaan käyttöveden lämmityspiiristä pois kun en oikein mitään hyötyä saanut mutten oikein ymmärtänytkään miksi en.

Uima-altaassa on yleensä vähän enemmän vettä kuin 300l niin en oikein edes halua laskea kuinka monta neliötä aurinkokeräinpinta-alaa pitäisi olla että mokoma allas lämpenisi edes muutaman asteen

[lmfmis]

Meillä menee nyt 500 litraa talvessa, riippuu miten säätää.

Paljonko sulla muuten on neliöitä lämpöisenä?
Meillä kuuleman mukaan kului 3000l/v ja talo 8x9m jossa kolmessa kerroksessa kaikki tilat lämmitetty pattereilla pl. pieni sivuvintti toisella puolella.

Saman verran, pohja on 10x7m ja ennen löpöä meni 3500-4200.

[rak46]

Kummallista, jolle en ole löytänyt teoriaa pohjaksi, on se ettei VILP kuulemma olekaan kovin hyvä LKV lämmittäjä kesälämpötiloilla. Vissiin joku mitoitusongelma tai sitten urbaanilegendaa? Eli sikäli boileri voisi olla ihan järkeväkin

Aurinkokeräin toki kannattanee pitää mielessä kesäkuukauksille ja nehän monitoimivaraajaan saa kätevästi liitettyä

Olen tuota testannut ja ei oikein vilpoi ole hyvä käyttöveden lämmitin kesällä. Syitä on monia, häviöt, erilaiset hukkalämmitykset ja pieni kv kulutus. Sähköllä pääsee helpommin ja miltei yhtä halvalla.

Aurinkolämpökin menee ikävästi harrastuksen puolelle jos ei ole uima-allasta :)

A-haa, OK. Eli pitänee kai sitten paikkansa. Oman VILP:in otin aikoinaan käyttöveden lämmityspiiristä pois kun en oikein mitään hyötyä saanut mutten oikein ymmärtänytkään miksi en.

Uima-altaassa on yleensä vähän enemmän vettä kuin 300l niin en oikein edes halua laskea kuinka monta neliötä aurinkokeräinpinta-alaa pitäisi olla että mokoma allas lämpenisi edes muutaman asteen

Täällä kanssa otetaan käyttöveden esilämmitys pois piiristä joulu-maaliskuun ajaksi (helppoa kääntää kaksi hanaa saa kierron poikki hybridivaraajasta) tahtoo vetää muuten kuumat suihkut lämmitysjärjestelmää kylmäksi ja vilpillä takaisin nosto pelkästään aika homma.
Kyllä muina aikoina saa säästöä kummasti kun sen esilämmittää. Muuten vilppi kierrukalla.

[lmfmis]

Tulipa tämänkin testattua...tuo pattereiden kiertoveden lämpö siis.

Pyhinä oli täälläpäin -18 asteen pakkasia. Minulla on oumannissa patterivedelle asetettu max 34 astetta, jolla on lauhemmat kelit pärjätty hyvin.

Ja tuo asetus oli jäänyt päälle näille pakkasille. Hyvin kuitenkin riitti ei kyllä ollut tarkoitus...

Tässä on tehty sellainen muutos että kellarissa on tehty 15m2 lisää lattialämmitystä, ja kohoaahan se lämpö ylempiinkin kerroksiin portaiden kautta, mutta ei muita muutoksia.

Lämmityksen tehosta 2/3 menee nyt lattialämmityksiin ja 1/3 pattereihin.

[tuuma]

Tulipa tämänkin testattua...tuo pattereiden kiertoveden lämpö siis.

Pyhinä oli täälläpäin -18 asteen pakkasia. Minulla on oumannissa patterivedelle asetettu max 34 astetta, jolla on lauhemmat kelit pärjätty hyvin.

Ja tuo asetus oli jäänyt päälle näille pakkasille. Hyvin kuitenkin riitti ei kyllä ollut tarkoitus...

Tässä on tehty sellainen muutos että kellarissa on tehty 15m2 lisää lattialämmitystä, ja kohoaahan se lämpö ylempiinkin kerroksiin portaiden kautta, mutta ei muita muutoksia.

Lämmityksen tehosta 2/3 menee nyt lattialämmityksiin ja 1/3 pattereihin.

Lähtee vissiin vähän ohi aiheen mutta mielenkiinnosta tahdon kysyä, millainen kellarin lattian rakenne siellä on että mahdollistaa tilan auki asuinkerroksiin. Huippuratkaisuhan tuo jos voi VILP:in tehot kellarin lattialämmitykseen ajaa!