Tiputettiin yläkerran vinoista katto-osuuksista 10cm kutteripurut pois, rakenne oli sisältäpäin paneeli,tervapaperi,10cm kutteria,kovalevy, ilmarako vesikattorakenteet.
Paljonko pitäisi laittaa villaa tilalle, että on jotain käytännön hyötyä? riittääkö 10cm, vai paljon pitäisi olla? yläkerrassa tulee jälleen kohta sijaitsemaan alkuperäiset makkarit, eli lämmitys nostetaan sen mukaisesti, n.18 asteeseen.
Oma ajatukseni on asentaa tuo 100mm ja tehdä päälle vielä 50mm ristikoolaus pellavavillalla koko roska. Sisäpinta "tiivistetään" ilmansulkupaperilla
Varsinaisessa yläpohjassa on 30cm purua, johon puhalletaan 20cm lisää
vintin vinot katto-osuudet,eristepaksuus?
Jotta nykyisten rakennusmääräysten u-arvo täyttyisi niin vähintään 250mm eristettä ja 25mm tuulensuojalevy.
Kyllähän tuo 150mm eristettä kai toiminee kun sen lämpövuotoa kuitenkin kompensoidaan 500mm yläpohjaeristyksellä.
Rakennustarkastuksessa tuo ei menisi läpi,
mutta vain tuollaiseen muutokseen ei lupaa kannata hakeakaan...
Kyllähän tuo 150mm eristettä kai toiminee kun sen lämpövuotoa kuitenkin kompensoidaan 500mm yläpohjaeristyksellä.
Rakennustarkastuksessa tuo ei menisi läpi,
mutta vain tuollaiseen muutokseen ei lupaa kannata hakeakaan...
Eristin itse tuossa pari viikkoa sitten juuri kyseiset paikat ja eristystä eri materiaaleilla tuli selviteltyä aika lailla. Paras tuohon kohtaan on ehdottomasti spu-eristeet, joilla on jonkin verran parempi eristyskyky kuin villoilla. Samalla saadaan tiivis hyörynsulku joka tuollaisissa paikoissa on erittäin tärkeä. Ainoa - puoli tuolla spulla oli erittäin korkea hinta, jonka takia päädyin laittamaan 220mm kivivillaa. Mielestäni tuohon paikkaan kuuluu ehdottomasti muovi hyörynsuluksi(jos siis villaa käyttää), vaikka muualla talossa olisi ilmansulkupaperi. Jossei tuo muovin käyttö kuulosta hyvältä, niin kannattaa kysellä asiasta vaikka rakennustarkastajalta tai joltakin rakennesuunnittelijalta, niin saattaa mieli muuttua. :) Ilmarakoa tuonne kannattaa jättää mahdollisimman paljon, aivan minimissään 50mm.
Salossa on Finnfoamin päämäja, josta käsittääkseni saa ostettua suoraan ns "2-laatua" vieläkin edullisemmin. Näin sutari tuossa viime viikolla kertoi.
Käsittääkseni foamin lämmöneristyskyky on mineraalivillan luokkaa, mutta rakenteesta tulee uretaanivaahdolla saumaten pomminvarmasti tiivis. Paroc antaa katon eristepaksuuden minimiksi 250mm, muistaakseni finnfoamilla se oli taas 210mm.
Käsittääkseni foamin lämmöneristyskyky on mineraalivillan luokkaa, mutta rakenteesta tulee uretaanivaahdolla saumaten pomminvarmasti tiivis. Paroc antaa katon eristepaksuuden minimiksi 250mm, muistaakseni finnfoamilla se oli taas 210mm.
Joo Salosta kävin itsekkin hakemassa 2-laatua, ja tuli ainakin edulliseksi. Mielestäni kannattaa levykerrokset ristikkäin, niin idiootti varmasti höyrytiivis. Muistaakseni laitoin 100mm levyn kattotuolien väliin samansuuntaisesti (ilmarako tietysti muistaen että kattoruoteet tuulettuvat) ja 50mm levy sitten poikittain. Tuli ainakin tiivis, kävi kaveri lämpökameralla kuvaamassa ulkona -15 ja sisällä +15. Aikansa kuvasi ja kun löysi yhden vuodon niin sanoi luulleensa kameran olevan rikki, kun ei löytynyt yhtään vuotoa
Itsellä on tällä hetkellä koko yläkerta auki ulkovuorausta ja peltikattoamyöten.
Palkkasin suunnitelijan tekemään kantavat rakenteet ja ersiteet uusiksi. Rakenteeksi tuli seuraavanlainen viritelmä. Tässä tehtiin kompromissi kokonais paksuuden, työn nopeuden ja kantavien rakneteiden suhteen.
- Kattotuolit vahvistettiin sisäpuolelta naulaamalla uudet tuolit vanhojen kylkeen 22x122 puusta.
- Tuulensuojaksi 3 mm kovalevy, joka naulattiin kattotuolien alapintaan. Tuuletusraoksi jäi siis 122 mm.
- Kovalevyn alle 48x148 vaakaan k600. Tähän väliin villa 150 mm.
- Kattotuolien suuntaisesti pystyyn 22x122 k900. Tähän väliin villa 125mm.
- 50 x 50 koolaus johon 50 mm villa.
Tilaahan tuo syö katosta paljon, mutta koska työtä teetetään katon osalta ulkopuolisilla nopeus tekemisessä maksaa itsensä takaisin. Nopeus tulee siitä, että villaa ja tuulensuojalevyä ei tarvitse leikellä alkuperäisten kattotuolien väliin. Osa puista kun on vajaa kanttista ja linjauksetkaan ei ole suorassa.
Mitään kantavia palkkeja ei kattoon tarvita, vaan ristikkorakenne kantaa katon ja kaksi väliseinää tehdään 50x100 kantaviksi. Seinät tulisi muutenkin näihin kohtiin, joten siinä ei tarvinnut tinkiä mistään.
Aluksi mietitytti onko järkeä ostaa mitallistettua puuta sahatavaran sijaan. Työn nopeuden ja helppouden takia mitallistettu suora puu näyttäisi maksavan itsensä takaisin helposti.
Palkkasin suunnitelijan tekemään kantavat rakenteet ja ersiteet uusiksi. Rakenteeksi tuli seuraavanlainen viritelmä. Tässä tehtiin kompromissi kokonais paksuuden, työn nopeuden ja kantavien rakneteiden suhteen.
- Kattotuolit vahvistettiin sisäpuolelta naulaamalla uudet tuolit vanhojen kylkeen 22x122 puusta.
- Tuulensuojaksi 3 mm kovalevy, joka naulattiin kattotuolien alapintaan. Tuuletusraoksi jäi siis 122 mm.
- Kovalevyn alle 48x148 vaakaan k600. Tähän väliin villa 150 mm.
- Kattotuolien suuntaisesti pystyyn 22x122 k900. Tähän väliin villa 125mm.
- 50 x 50 koolaus johon 50 mm villa.
Tilaahan tuo syö katosta paljon, mutta koska työtä teetetään katon osalta ulkopuolisilla nopeus tekemisessä maksaa itsensä takaisin. Nopeus tulee siitä, että villaa ja tuulensuojalevyä ei tarvitse leikellä alkuperäisten kattotuolien väliin. Osa puista kun on vajaa kanttista ja linjauksetkaan ei ole suorassa.
Mitään kantavia palkkeja ei kattoon tarvita, vaan ristikkorakenne kantaa katon ja kaksi väliseinää tehdään 50x100 kantaviksi. Seinät tulisi muutenkin näihin kohtiin, joten siinä ei tarvinnut tinkiä mistään.
Aluksi mietitytti onko järkeä ostaa mitallistettua puuta sahatavaran sijaan. Työn nopeuden ja helppouden takia mitallistettu suora puu näyttäisi maksavan itsensä takaisin helposti.
