Maanvarainen laatta uusiksi. Rossi VS Laatta

[Zaffodi]

Jättäisin kyllä maanvaraisesta lattiasta puhuttaessa kaiken orgaanisen materiaalin pois, betonia ja muovieristettä. Oma korjattu kellarinlattia on suodatinkangas maan päälle, salaojittavaa sepeliä ja päällä 150mm Finnfoam + 50mm raudoitettu valu jossa lämpökaapeli.

[Matti Alander]

Sen verran paljon on ollut ongelmia tosiaankin maanvaraisen laatan päällä olevissa orgaanisesta materiaalista tehtyjen lattioiden kanssa, että myös välttäisin niiden käyttöä.
Mikäli lämmöneristys tehdään uusiksi niin pääosa, mielellään kaikki betonilaatan ulkopuolelle. Oikeastaan lattiarakenteen toiminta ei poikkea kellarin maanvaraisesta seinästä, vaan periaatteet ovat samat. Mielellään tiivis sisältä ja ulospäin harveneva.
Muovikalvot lattian alla ulkopinnassa tulee myös unohtaa ja kriittisesti kannattaa suhtautua myös muovikalvomaisiin höyrytiiviisiin eristeisiin. Ainakin jos käyttää höyrytiivistä eristystä, tulee varmistua betonilaatan kuivumisesta sisäänpäin. Betoni voi kuivua huomattavasti hitaammin kuin uskotaan, paljolti olosuhteista riippuen.
Lattia jossa on höyrytiivis ulkopinta on myös hyvinkin huono kuivumaan vesivahingon sattuessa ja nuo kaukalomalliset rakenteet vielä pahempia.
Lattialämmityksen alla pitäisin miniminä 150 mm eristekerrosta Lamdalla 0.33 johon luokkaan sijoittuvat suurin piirtein kaikki eps-eristeet Styrofoamit sun muut. 200 mm olisi tietysti poikaa jos vaan mahtuu. Kevytsoran ongelmana on huonohko eristyskyky, muuten kohtuullisen hyvä tuote lattian allakin.
Eduksi uuden lattiarakenteen toimivuudelle on myös, että sokkeli on kuiva ja toimii ulospäin kuivuvana, siksi suositellaankin remonttien aloittamista ulkopuolelta.

[tappikoski]

hmm... pari sora ääntä
oletkos Matti Alander sitämieltä että,mikäli ns kelluvan laatan päälle rakennetaan koolattu puulattia sellu eristeineen että siinä olisi todellinen ongelma? orgaanista joo o.
kait niitä ongelmia on työlaatan päältäeristetyissä lattioissa jos kapilaarikatkona on bitumisively joka on hapertunut aikojen saatossa/betonihalkeillut sieltä täältä-päällä puolimetriä muhia/kutterin lastua niinpä niin.
altapäin se kosteus tulee jos on tullakseen eikä lattioita juurikaan rakenneta huomioiden mahdollista sattuvaa vesivahinkoa muutoin kuin lattia kaivoin.
80-90luvulla tehdyt työlaatat oli usein reuna alueiltaan eristetty styroxilla ja keski alueella vain hiekka. laatan päällä kivivilla koolinkeineen juu u.

kysymys 1.
kenellä tai missä on tehty lattia joka on tehty aiemmin esittämilläni korjaus vaihtoehdoilla ja siinä on jotain vikaa?

kysymys 2.
koskee lähinnä Matti Alanderia toki muutkin asiaan vihkiytyneet.
eli kertokaa toki miten alkuperäisen kirjoittajan ongelma ratkaistaan. on helppo huudella puskista että ei noin ei noin sitten kun kysytään että miksi ei ni soperrellaan orgaanisista aineksista eikä edes vaivauduta miettimään mistä tässä on edes kysymys.

[Zaffodi]

Ei ole pakko olla samaa mieltä mutta jos lasketaan Matin ja minun työelämässä näkemät kosteusvaurioiset lattiat niin luku lienee melkoinen... Ei täällä turhaan huudella, vaurioita on nähty sen verran paljon ja toki ne on mukavasti työllistänytkin.

[Boomer]

Toinen puukoolatun ongelma on kondenssi. Sisäilma kondensoi kylmän laatan ja eristeen rajapintaan. Se kun tahtoo olla tuollaisen laatan pintalämpö komeasti kastepisteen alapuolella lähes ympärivuotisesti. Tähän ei auta mitkään vesieristeet tai salaojitukset tai sepelitäytöt.

[Laippa]

Toinen puukoolatun ongelma on kondenssi. Sisäilma kondensoi kylmän laatan ja eristeen rajapintaan. Se kun tahtoo olla tuollaisen laatan pintalämpö komeasti kastepisteen alapuolella lähes ympärivuotisesti. Tähän ei auta mitkään vesieristeet tai salaojitukset tai sepelitäytöt.

Toisaalta jos eristettä on lattiassa tasaisesti, niin lämmin sisäilma ei pääse suoraan kosketukseen laatan kanssa. Ilman lämpötila eristeessä on korkein luonnollisesti lähellä lattianpintaa ja laskee tasaisesti laattaa kohti mentäessä, laatan ja eristeen rajapinnassa lämpötila on liki sama. Tällöin ei kondenssia pitäisi olla.
Varmasti yleisempi ongelma on maasta laattaan nouseva kosteus.

[kakkaroolari]

Toisaalta jos eristettä on lattiassa tasaisesti, niin lämmin sisäilma ei pääse suoraan kosketukseen laatan kanssa. Ilman lämpötila eristeessä on korkein luonnollisesti lähellä lattianpintaa ja laskee tasaisesti laattaa kohti mentäessä, laatan ja eristeen rajapinnassa lämpötila on liki sama. Tällöin ei kondenssia pitäisi olla.
Varmasti yleisempi ongelma on maasta laattaan nouseva kosteus.

Eikös juuri tuollainen lämpötilan lasku eristekerroksessa tuo jossain kohtaa vastaan sen kastepisteen. Vesihöyryä kun on tuossa eristeen kapaloimassa ilmatilassa sama absoluuttinen määrä joka puolella (g/m^3)?

[Matti Alander]

Sisäpuolelta eristetyllä kellarinlattialla on suurin piirtein samat ongelmat, kuin kellarinseinilläkin paneloituna ja eristettyinä.
Kapillaarinen kosteuden imeytyminen ja kondenssikin.
Talo maanvaraisella laatalla vielä käyttäytyy kuin maan pinnalle levitetty pressu, keräten kosteutta alleen.
Myös maaperän liiallinen lämpiäminen heikon lattiaeristyksen vuoksi ja heikko jäähtyminen syvällä kellarin lattian alla, aihettaa helposti Diffuusiovirtaa huonetilaa kohti. Vesihöyryn paineeseen kohottavasti vaikuttaa lämpötila ja Kosteusmäärä yhdessä. Siis kosteutta laattaan voi tulla vielä vesihöyrynäkin.
Paras rakenne kellarin seiniin ja lattioihin on ehdottomasti betonin ulkopuolinen eristys ja mahdollisimman hyvin eristävä.
Lattialämmityksellä suosittelen vähintään 150 mm solupolystyreeniä, mielummin 200 mm.
Kombromissirakenteena tehty alimmaisena 100 mm Fuktisolia ja päällä 100 mm lattia Eps eristettä on ollut edullisempi, mutta silti hyvin toimiva, ulospäin harveneva rakenne.
Uusissa taloissa joissa eristettä mahtuu on 400 mm kevytsoraa ja 100 mm Fuktisolia paljon käytetty rakenne ja hyvin toimiva. Remonttikohteissa vaan tällaisia kerroksia harvemmin pystyy sijoittamaan. Kevytsora on käyttökelpoista materiaalia, mutta ongelmana heikko eristyskyky.

[Laippa]

Toisaalta jos eristettä on lattiassa tasaisesti, niin lämmin sisäilma ei pääse suoraan kosketukseen laatan kanssa. Ilman lämpötila eristeessä on korkein luonnollisesti lähellä lattianpintaa ja laskee tasaisesti laattaa kohti mentäessä, laatan ja eristeen rajapinnassa lämpötila on liki sama. Tällöin ei kondenssia pitäisi olla.
Varmasti yleisempi ongelma on maasta laattaan nouseva kosteus.

Eikös juuri tuollainen lämpötilan lasku eristekerroksessa tuo jossain kohtaa vastaan sen kastepisteen. Vesihöyryä kun on tuossa eristeen kapaloimassa ilmatilassa sama absoluuttinen määrä joka puolella (g/m^3)?

Kyllä näin periaatteessa, mutta ei siellä tapahdu samankaltaista pisaroitumista kuin esim. kylmän kellarin seinässä kesähelteellä, jos kuuma ulkoilma pääsee suoraan kosketukseen kellariseinän kanssa. Aika monella on lämmittämätöntä kellaritilaa keskikerroksen alla, kellarinkatto valettu betonista ja puukoolattu lattia keskikerroksessa. En ole kuullut, että niissä olisi ollut yleisesti kondenssin aiheuttamia vaurioita.

[Granit]

Terve ja kiitos neuvoista.

Eli Lattia on nyt kaivettu 53cm syvyyteen sokkelin yläpinnasta ja tälläinen rakenne olisi tulossa:
25cm pestyä kapillaarikatko soraa.
15cm Lattia styrox
8cm pintavalu
Koolaukset
Lautalattia 28mm

Pintalaatta jää siis 5cm alemmalle tasolle sokkelin yläreunasta.
Tuosta laatan yäpinnasta valmiin lattian taso tulee noin 30 korkeammalle. Se korotetaan koolauksin ja pintaan tulee 28mm lattialankut.

Tuonne sokkelin reunoihin olisi tarkoitus rakentaa parikymmentä senttiä leveät kaukalot jotka tulisivat pintalaatasta ylös valmiin lattianpinnan alareunaan asti, kaukalot tulisivat täyteen ekovillaa.
Keskelle ei tulisi lainkaan eristettä vaan tuo 15cm styrox toimisi lämmön eristeenä, lattia voi kumista kävellessä mutta imeisesti kosteus ongelmia ei pitäisi syntyä vai laittaisitteko te sinne vielä ekovillaa johonkin väliin jotta laatta ei lämpenisi liikaa sisäilmasta?

[kakkaroolari]

Lankomies vaimokkeineen asui 50 luvun kerrostalokämpässä jossa puulattian alla oleva tila oli puolittain täytetty jollain hiilimoskalla. En muista, ei se lattia mitenkään erityisesti kumissut. Tossa oli ehkä naapuriin kantautuvaa ääntä kanssa mietitty, ainakin oli painavaa äänieristettä. En tätä ehkä suoranaisena neuvona, mutta tulipahan mieleen.

[Nieriän Narraaja]

Moro.

Hieman samantyyppinen rakenne tuli oman keittiön lattiaan.

Omassa täytin kyllä ekovillalla laatan ja lattian välin.
Työvaiheena tuo oli pieni, ja lopputuloksena lattia on ollut lämmin.

lähtökohtaa remontille

Lisään muutaman kuvan.
Suodatinkangasta levitin ehkä tarpeettoman moneen väliin ennen valua..

epsit-sokkelia-vasten.jpg (30.65 KiB) Katsottu 6344 kertaa

Laitoin epsit kiertämään sokkelia, kun oli kaivettu auki jokatapauksessa..

ennen-kangasta-ja-sepeliä.jpg (31.83 KiB) Katsottu 6385 kertaa

suodatinkagas
sepelikerros 250-300
suodatinkangas
hiekkaa, jolla tasainen pohja epseille
epsit 2 x 50mm

sepeli-hiekka-ensimmäinen-e.jpg (17.71 KiB) Katsottu 6395 kertaa

[Nieriän Narraaja]

Pahoittelut, mutta liitetiedostojen maksimiraja on tullut vstaan.

..en saa liitettyä jatkoksi kuvia itse tuosta lattiasta.

Pähkinänkuoressa:

Laatan valun jälkeen
Tervapaperi
Bitumikaistat koolipuiden jalkojen alle
Koolaus 2"x 4" 300mm korkeana
Ekovilla, ilmansulkupaperi
Lautalattia 120x28

Itse en tullut edes ajatelleeksi laatan lämpenemistä, kun tuon villan laitoin,
vaan pelkästään sitä ettei lattia jää kylmäksi.

Toimii tietenkin molemmin päin.