Kun lähtee matkoille

[STN]

Mikä on järkevä käytäntö, kun lähtee matkoille? Sammutatteko yleensä vesipumpun (jos on kaivo)? Silloin yleensä lv-varaajakin joudutaan kytkemään pois päältä.

[Mäkitupalainen]

Viikonloppumatkojenkin takia katkaisen talosta vedet ja karsin ylimääräisen sähkökuorman pois. Vesien poiskytkentää joku voi pitää hullujen hommana, mutta kyllä fakta vaan on, että 48h vesivuoto on huomattavasti pahempi juttu kuin esim. 8h työpäivän aikana sattuva vuoto.

[vesahy]

Meillä asennettiin uusi pääkeskus ja siihen lisättiin kytkin, jolla koko vesisysteemin saa kerralla pimeäksi. Kytkin ohjaa releitä, joiden kautta menee virta pumppuun ja varaajaan. Varmistuksena on vielä merkkivalo, joka näyttää milloin virta on päällä, mutta se on kyllä enemmän sellainen kirsikka kakun päällä.

Lämminvesivaraajaa varten on on lähtönsä ja kolmivaihekytkimensä, sen kanssa oli hiukan raavittava takaraivoa. Se on tarkoitettu oikeastaan isommille varaajille ja vaikka kytkimessä on kaksi asentoa sekä yö- että päiväsähkölle, niin päiväsähkö ei normaalisti pysy päällä vaan siirtyy automaattisesti yösähkötilaann. Pieni lämmitin ei siis lämmittänyt päiväsaikaan kuin ensimmäisen päivän. Sähkäri osasi kyllä ohittaa tuon ohjaukse.

[Rosvolinna]

Kaivon pumpulta otamme virrat pois, varaaja saa jäädä päälle. Kaikki pistotulpat nykäisemme irti. Ilmalämpöpumppu jää pitämään peruslämpöä. Ilppi saa virtansa ulkoseinän sähkötaululta.

Ovi lukkoon ja avain kukkapurkkiin. Yksi autonraato portinpieleen tukkimaan pääsyn tontille.

[STN]

Ok, itsellä on putkisto alle 2v vanhaa, luulisi uskaltavan jättää päälle? SIlloin voisi lvv:nkin jättää päälle.

[Hejää80]

Niin no, ei se putkien tai kalusteiden ikäkään aina pelasta. Tiedän nyt kaksi tapausta missä Oraksen uudehko seinämallin termostaattihana on ratkennut itsekseen messinkisestä kierteytetystä holkista mikä liittää hanan rungon seinän ulkokierteiseen 3/4" lähtöön. Se on sorvattu niin ohueksi että se ratkeaa itsekseen joko lämpölaajenemisen, seinän kosteuselon tai käytön rasituksen takia. Toisessa tapauksessa olin itse kotona kun pesuhuoneesta alkoi kuulua hirveä suhina, menin katsomaan ja vettä lensi tähtikuviona pitkin kattoa ja seiniä, onneksi kylmältä puolelta. Toisessa tapauksessa tässä kylillä ihminen oli pesuhuoneessa ja samanlainen hana ratkesi kuumalta puolelta ja aiheutti lieviä palovammoja.

Tokkopa esim viikon verran kattoon ja seiniin vuotava kuumavesipuoli tekee hyvää pesuhuoneessakaan. Insult to injury on myös Oraksen puolelta se, että kyseistä osaa ei voi vaihtaa, eli kallis hana meni molemmissa tapauksissa roskiin pelastettavissa olevia varaosia lukuunottamatta.

[markokoo]

Tulipas juuri kirjoitettua tohon liippaavaan ketjuun vastaus joka sopii oikeastaan paremmin tänne. Eli kopio tänne kans.
Nimenomaan näin kuin hejää80 sanoi, että ei kannata pelkästään uutuuteen luottaa. Uusi ei ole vielä näyttänyt kyvykkyyttään aikaa vastaan, voi niissä olla valmistus-, suunnittelu- tai asennusvirheitä + vielä materiaalinsäästön nimissä tehtyjä revisioita. Meillä tuolla loma-asunnossa liitin paukahti noin 1,5 vuoden iässä.

Itse käännän varaajat pois päältä vähänkin pitemmän poissaolon takia. En niinkään sen varaajan sähkönkulutuksen takia, vaan sen takia että väännän vedet aina kiinni pitemmän poissaolon takia ja tuntuu hölmöltä ja väärältäkin pitää varaajaa päällä jos vedet poikki.

Syy vainoharhaiseen vesien poisvääntelyyn on että valuttelin aikanaan lähes vastavalmistuneen loma-asunnon lattialle 150 kuutiota vettä kun olin jättänyt vedet päälle. Oli paukahtanut kellarin vessanpöntön messinkiliitin poikki ja sylki vettä päiviä, onneksi naapuri sentään alkoi ihmettelemään että kuinka se Marko noin jaksaa suihkutella ja oli puhunut avaimet omaavalle luottohenkilölle.

Edit: Noilla revisioilla siis viittasin siihen että samaan tarkoitukseen tehty liitin voi tuntua jo käteen huomattavasti erilaiselta kuin vastaavat vanhemmat liittimet. Sama juttu kuin vaikka Hackmannin teräskulhot keventyneet melkein puolella viidessä vuodessa kun niitä viimeksi ostettiin täydennykseksi.