Maanvarainen laatta uusiksi. Rossi VS Laatta

[Granit]

Terve,

Tässä pieni pähkinä purtavaksi. Lattia oli vinossa ja halusin suoristaa sen ennen keittiö remppaa. Avasin lattian ja poistin muovimaton, lastulevyn, vanhat lankut sekä 2x4 että 2x5 juoksut sekä lämmöneristeenä olleet sammalet koska alla oleva maanvarainen laatta (bitumi pinnassa) oli halki useasta paikkaa.
Rakenteet olivat kuivia, mutta samoja sammalia en mieluusti sinne enää takaisin laita ;)

Nyt olisi kaksi vaihtoehtoa:

1. Muunnos rossipohjaksi
-Maata pois huomattavasti mutta jättää se silti ulkopuolisen maanpinnan yläpuolelle. Toisen huoneen kohdalta joudun kaivamaan myös ulkoa syvemmäksi että onnistuu. (Teen siis olohuoneen samalla)
-Lisätä pohjalle lecasoraa 10-15cm estämään pohjan routimista. (Onko tarpeeksi? Ylhäältä säteilee hieman lämpöä..)
-Jättää 30-40cm vapaata hengittävää tilaa (riittääkö?)
-Reiät anturoihin, josta pohja pääsee tuulettumaan koko about 150x150
-koolaukset esim 50x200
-Tuulensuoja levyt jonka päälle ekovilla
-Ilmansulku paperi
-Puulattia 120x28

Tuleeko ongelmaksi että anturoiden lämpötila laskee talvella liikaa joten maa voi routia ulkopuolelta enemmän kun ennen.
Tämä korjaantuu varmasti jos lisää routasuoja levyt ulos?

2. Pitää maanvarainen laatta rakenne
-Maata pois huomattavasti mutta jättää se silti ulkopuolisen maanpinnan yläpuolelle.
-25-30cm Sorakerros kapillaari katkoksi
-20cm Lämmön eriste (Styrox, Isodrän etc) Mitä mieltä Olette Isodränistä?
-Valu raudoituksen kanssa 8cm
-Esim 50x50 koolaus (ekovillalla vai ilman?) Tässä pieni onglema että tuo laatta tulisi niin matalalle että korkeutta tulisi kasvattaa reilummin kun 50x50.
Kuinka paljon sitä voi nostaa, olisi hyvä jos laattaan säteilisi hieman lämpöä..
-Ilmansulku paperi
-120x28m lauta

Haluan siis puulattiat pintaan, kumpi rakenne kannattaa mielestänne tehdä? Mitä muuta ottaa huomioon?
Toimiiko sähköinen lattialämmitys mielestänne moisiin ja kannattaako tehdä?

Kommenteja kaivataan ;)

[tappikoski]

terves vaan! ongelmasi on tuttu omasta rojektista.
suhteellisen matalaperustainen kellariton rmt työlaatta noin 30-40cm taloa ympäröivää maanpintaa alempana,laatan päältä valmiiseen lattiapintaan n.+70cm
ja pikku boonuksena oli talon alkuperäisen osan valesokkeli jossa alasidepuu n 10 cm maanpinnan alapuolella ulkopuolella vain 5cm vahva sokkeli kuori.
ollaanko samoilla viivoilla ja et onko se sun alkuperäinen lattia rakenne samanlainen?
nopea vastaus on 2. mut spekuloidaan ja modataan sitä huomenissa hitusen ni eiköhän tuohon selvyys tule.

[Granit]

terves vaan! ongelmasi on tuttu omasta rojektista.
suhteellisen matalaperustainen kellariton rmt työlaatta noin 30-40cm taloa ympäröivää maanpintaa alempana,laatan päältä valmiiseen lattiapintaan n.+70cm
ja pikku boonuksena oli talon alkuperäisen osan valesokkeli jossa alasidepuu n 10 cm maanpinnan alapuolella ulkopuolella vain 5cm vahva sokkeli kuori.
ollaanko samoilla viivoilla ja et onko se sun alkuperäinen lattia rakenne samanlainen?
nopea vastaus on 2. mut spekuloidaan ja modataan sitä huomenissa hitusen ni eiköhän tuohon selvyys tule.

Terve,

Minulla tuo laatta on ympäröivän maanpinnan yläpuolella (ainakin toisella puolella taloa, toisella samassa tasossa jossa joudun laskemaan ulkopuolen maan pintaa) ja valmiiseen pintaan laatasta laskien oli about 30cm. (125 + 100 + 50 + 25)

Joten tuo tuulettuva alapohja on myös mahdollinen. Kaksi asiantuntijaa sanoivat eriävät mielipiteet rakenteista ja tiedän että kummassain on hyvät ja huonot puolet. Kaipaisinkin tietoa myös täältä, ihmisillä on varmasti tästä aiheesta kokemuksia.

Sinun tapauksessa kuulostaa hieman hankalammalta tehdä tuota tuulettuvaa pohjaa? Oletko myös kysellyt ammattilaisilta neuvoa?

[PanuP]

Koska vanha rakenne on ilmeisesti säilynyt homehtumatta (?), ei maasta nouseva kosteus ole ongelmana. Maanvaraisen laatan yksi hyvä puoli on se, että kun alla on kunnon eristeet, vaikka vähän kosteamassakin rakennuspaikassa ja vaikka vähän heikommillakin kapillaarikatkokerroksilla, ei kosteusongelmia tule. Parhaimmillaan tai pahimmillaan on lattioita, joissa on hiekkatäyttö melkein vesimärkää, 100mm eps:a ja valu päällä, eikä nouse kosteus laattaan asti. Avainkysymys on lämpötilaero rakenteen yli eli niin kauan kuin hiekka-/soratäytössä on lämpötila alhaisempi kuin huonetilassa, kosteutta ei nouse läpi. (lämpötilaerot vaikuttavat vesihöyryn osapaine-eroihin, eli siksi niin) Ja yhtä hyvin jos on eristämätön lämpöputki eristekerroksen alapuolella, kosteus nousee läpi vaikka olisi kuinka hyvä pesty sora kap.katkona.

Rossipohjakin olisi mahdollinen jos kerran rak.paikka on kuiva. Mutta huoneiden mitoista ei ollut mainintoja, oletan että ovat normaalikokoisia. Vaikka 50x200 jo aika jämäkkä koolinki onkin jos tiheään koolataan, niin silti mietityttää, notkuuko tai taipuuko lattia lopulta, ellei jänneväliä lyhennä välituella. Hommansa on sitten siinäkin.

Routimisen riski on todellinen.

Ellei aikataulupaineita ole, tekisin laatalle. Matala koolaus päälle ilman eristeitä ja lankut siihen. Lattialämmitystä se ei tarvi eikä kannata laittaakaan, on v-mainen sitten proppailla koolinkeja laattaan, jos pitää jännittää kaapeliin osumista.
-lämpöisempi
-kosteuden kannalta turvallisempi
-ei riskiä routimisen lisääntymisestä
-viemärin kanssakin päässee helpommalla kuin jos muuttaisi rossipohjaksi?

[pvalila]

Tällä saitilla vannotaan varmasti rossipohjan nimiin.

Kumpaan vain ratkaisuun päädyt, niin ajatus roudan estämisestä laskemalla lämpöä maahan kuulostaa huonosti nykyisiin energianhintoihin sopivalta ratkaisulta.

Kuvittelisin, että maa talon ympäriltä on läpi vuosikymmenten ollut umpijäässä ja maahan vuotanut lämpö on pitänyt maata sulana korkeintaan keskemmällä taloa; toisin sanoen, talosi sokkeli kestänee sulamis-jäätymissyklit myös tulevaisuudessa.

Ajatus sokkelin ulkopuolisesta eristämisestä on oikein hyvä.

Sähkövastuksella kannattaa nykyisin lämmittää vain hyvin pieniä alueita: isompi alue jos tulee, niin vesikiertoinen lämmitys mahdollistaa paljon vastussähköä halvemmat energialähteet.

Kannattaako niiden putkien laitto sinne lattiaan riippuu sitten siitä, miten talon lämmitys kaikkiaan hoidetaan.

Uuden lattian voi olettaa joka tapauksessa olevan verraten lämmin, eihän uusissa taloissa yleensä tarvitse sukat jalassa kulkea.

[Granit]

Kiitos vastauksista. Tässä vähän lisäinfoa. Huoneet ovat noin kolmea metriä leveitä, voi olla että tarvitsisi keskelle lisää tukea. Viemäri menee aika nätisti niin että sen saa hoidettua suht helposti on kumpivaan ratkaisu. Muita vesiputkia ei rakenteeseen tule ne menevät seinän läpi vessaan.
Vesikiertoista en uskalla harkita, olen lämmittäny puilla ja pattereilla talo on pieni pinta-alaltaan. Eteisessä, suihkussa sekä vessassa on jo sähköinen lattialämmitys eli laittaisin lattialämmityksen taikka sähköpatterit.
Jos teen laatan niin sen jälkeen lattiaa pitäisi nostaa laatasta noin 20-25cm ylös koska muuten seinät uusiksi kahdessa huoneessa, pönttöuuni jäisi ihmeellisen korkealla sekä keittiöön tultaessa lattia olis tuon verran matalammalla. Tuo siis siksi että tuo sokkeli on alhaalla kuten tuosta alla olevasta kuvasta näkyy. (Muuten nuo ovat hoidettavissa paitsi tuo lattiatason eri korko verrattuna muhin huoneisiin) Onko tuo 20-25 nosto laatan päältä puurakenteella minkälainen tekijä?

[Granit]

Kuva: http://tuoriniemi.com/keittio/keittio.jpg

[juha1]

onnistuuhan se laatan valu nopeastikin ja jos ei ole kovin iso ala, niin itse ainakin tekisin sen muusta kuin normibetonista, saunaremontti oli juuri ja se valettiin vetonit 6000 käyttäen, oli toki jonkin verran kalliimpi mutta kannattaa toki laskea, kuinka paljon aikaa betonin kuivuminen vie ja miten seuraa sitä kosteusprosenttia kakussa. saunaan kakku oli jotain 7cm ja hintaero oli reilut parisataa, kokonaisala jotain 9m2.

toki sen verran nopeasti kuivuvaan tavaraa, niin kannattaa olla kunnon lippaaja hommissa.

mahtavasti lattia kuumeni kun alkoi kuivumaan, klo 11 oli valettu ja illalla kakun lämpö oli vielä jotain 30 astetta.

[PanuP]

onnistuuhan se laatan valu nopeastikin ja jos ei ole kovin iso ala, niin itse ainakin tekisin sen muusta kuin normibetonista, saunaremontti oli juuri ja se valettiin vetonit 6000 käyttäen,

toki sen verran nopeasti kuivuvaan tavaraa, niin kannattaa olla kunnon lippaaja hommissa.

Voi olla tavara muuttunut, mutta muutaman lattian olen tuosta joskus tehnyt ja oli erinomaisen hyvää tavaraa käsitellä, eikä kiire tullut vaikka yksin tein. Vesimäärä ei tainnut olla kuin 2,8litraa per säkki, eli massa oli sellaista kuin maakosteaa hiekkaa oli levitellyt. Taisi olla lisäksi halvinta mahdollista noista nopeista massoista, mutta hinta-/laatusuhde on kohillaan.

[tappikoski]

jeeps!
entäs jos teet siten että laitat esim.70mm finfoamia pystyyn sokkelia vasten, ulottumaan haluttuun lattia korkoon saakka tai mielummin 10cm ylemmäs valutyötä-
helpottamaan.
sen jälkeen sisätäyttöön mieluiten hyvää hiekkaa jos saa sopimaan, ja salaojasepeliä vähintään 200mm+lattia styrox 100-150mm verkko ja valu korkoon.
riski siinä on se että jos seinien eristeenä on vain kutterilastu/puru (100-125mm) voi seinien ala osissa kastepiste aiheuttaa ongelmaa koska lämpövuotoa ei enää juurikaan ole. lattiaan olisikin hyvä asentaa lattia lämmitys ja panostaa nimen omaa reuna alueelle tarpeeksi kaapelia. se tuo samalla asumis mukavuutta-
sekä mielenrauhaa talvi iltojen iloksi.

2.
jos teet kuitenkin kuten itse tein omassa projekstissa eli lähes samalla tavalla kuten edellä mainittu,ilman lattialämmitystä. alla samat kapilaarikatkot ja styroksit.
minun tapauksessa korotin valesokkelin valamalla jotta sain uudet alapuut ylemmäs maanpinnasta, näin ollen sokkeli korkomme on suunnilleen samassa tasossa. sokkelia vasten styrox mutta ulottumaan vain alajuoksun yläpintaa asti ja tämä pinta oli sitten työvalun korko.
näin tehtynä puurakennetta ei jäänyt valupinnan alapuolelle,tulisioiden lattian alle jäävät anturat sivelin bitumilla.
laatan päälle 48x172mm niskat, ecovillaa täyteen 48x48mm ristiinkoolaus 400mm jaotuksella ja lastulevyt päälle, eli jätin tuon 48mm ilma raon, sitä ei kuitenkaan tarvitse jättää, välipohjaan tarkoitettu askelääni eriste ja laminaatti pintaan.
rakenteen riski on siinä että laatan päältä eristettäessä betoniin ei pääse lämpövaikutusta jolloin sisäilman sisältämä kosteus tiivistyisi betonin, pintaan ja saisi aikaan luonnollisesti vaurioita.ecovillan ylivertaisuus astuu kuitenkin apuun tätä ongelmaa miettivälle tasaa ja luovuttaa.
viimekesänä talonlaajennus projektin yhteydessä sain tilaisuuden aukaista lattiaa ja päästä toteamaan että kylläse tuo puutavara on kaunista kun kuivassa säilyttää
3.
mikäli saat tuulettuvan rossilattian rakennettua niin että ilma varmuudella kiertää niin miks ei helppo ja hyvä ratkaisu
älä kuitenkaan päästä ilmaa kiertämään sokkeleita vasten jotka alun perinkin on ollut lämpimällä puolen esim.väliseinät voipi turhaan jäähtyä muut tilat.
näitä kirjootteli korjausrakentaja kellosta

[juha1]

onnistuuhan se laatan valu nopeastikin ja jos ei ole kovin iso ala, niin itse ainakin tekisin sen muusta kuin normibetonista, saunaremontti oli juuri ja se valettiin vetonit 6000 käyttäen,

toki sen verran nopeasti kuivuvaan tavaraa, niin kannattaa olla kunnon lippaaja hommissa.

Voi olla tavara muuttunut, mutta muutaman lattian olen tuosta joskus tehnyt ja oli erinomaisen hyvää tavaraa käsitellä, eikä kiire tullut vaikka yksin tein. Vesimäärä ei tainnut olla kuin 2,8litraa per säkki, eli massa oli sellaista kuin maakosteaa hiekkaa oli levitellyt. Taisi olla lisäksi halvinta mahdollista noista nopeista massoista, mutta hinta-/laatusuhde on kohillaan.

no, ittellä ei kokemusta ja vielä oli sauna7kylppäri, missä kaadot pitää olla kohdallaa, niin ammattilainen oli oikea valinta. sanoi ensin et saa nähdä miten onnistuu, kun maakosteaa, mut hyvin meni. ja tosiaan 45min taisi olla työskentelyaika. eikä tarvi miettiä mahdollisia kosteusongelmia, milloin saa alkaa pinnoittamaan.

yllättävän siisti ja nopea homma oli, yks mies tyhjensin tavaraa kahteen myllyyn ja kaksi kantoi isolla ämpärillä sisään.. toimi ku ajastus. kerrankin. sen jälkeen net ongelmat sitten vasta alkoikin ja soveltaminen..

[Granit]

jeeps!
entäs jos teet siten että laitat esim.70mm finfoamia pystyyn sokkelia vasten, ulottumaan haluttuun lattia korkoon saakka tai mielummin 10cm ylemmäs valutyötä-
helpottamaan.
sen jälkeen sisätäyttöön mieluiten hyvää hiekkaa jos saa sopimaan, ja salaojasepeliä vähintään 200mm+lattia styrox 100-150mm verkko ja valu korkoon.
riski siinä on se että jos seinien eristeenä on vain kutterilastu/puru (100-125mm) voi seinien ala osissa kastepiste aiheuttaa ongelmaa koska lämpövuotoa ei enää juurikaan ole. lattiaan olisikin hyvä asentaa lattia lämmitys ja panostaa nimen omaa reuna alueelle tarpeeksi kaapelia. se tuo samalla asumis mukavuutta-
sekä mielenrauhaa talvi iltojen iloksi.

2.
jos teet kuitenkin kuten itse tein omassa projekstissa eli lähes samalla tavalla kuten edellä mainittu,ilman lattialämmitystä. alla samat kapilaarikatkot ja styroksit.
minun tapauksessa korotin valesokkelin valamalla jotta sain uudet alapuut ylemmäs maanpinnasta, näin ollen sokkeli korkomme on suunnilleen samassa tasossa. sokkelia vasten styrox mutta ulottumaan vain alajuoksun yläpintaa asti ja tämä pinta oli sitten työvalun korko.
näin tehtynä puurakennetta ei jäänyt valupinnan alapuolelle,tulisioiden lattian alle jäävät anturat sivelin bitumilla.
laatan päälle 48x172mm niskat, ecovillaa täyteen 48x48mm ristiinkoolaus 400mm jaotuksella ja lastulevyt päälle, eli jätin tuon 48mm ilma raon, sitä ei kuitenkaan tarvitse jättää, välipohjaan tarkoitettu askelääni eriste ja laminaatti pintaan.
rakenteen riski on siinä että laatan päältä eristettäessä betoniin ei pääse lämpövaikutusta jolloin sisäilman sisältämä kosteus tiivistyisi betonin, pintaan ja saisi aikaan luonnollisesti vaurioita.ecovillan ylivertaisuus astuu kuitenkin apuun tätä ongelmaa miettivälle tasaa ja luovuttaa.
viimekesänä talonlaajennus projektin yhteydessä sain tilaisuuden aukaista lattiaa ja päästä toteamaan että kylläse tuo puutavara on kaunista kun kuivassa säilyttää
3.
mikäli saat tuulettuvan rossilattian rakennettua niin että ilma varmuudella kiertää niin miks ei helppo ja hyvä ratkaisu
älä kuitenkaan päästä ilmaa kiertämään sokkeleita vasten jotka alun perinkin on ollut lämpimällä puolen esim.väliseinät voipi turhaan jäähtyä muut tilat.
näitä kirjootteli korjausrakentaja kellosta

Kiitos taas vinkeistä! Laatan valussa tosiaan vaivaa mieltä:

A.joko lattiaa pitäisi korottaa koolauksella suurinpiirtein 25cm miten tämän rakenteellisesti toteuttaa siten että tuo kastepiste ei tulee laatan päälle? Tuota ekovillaa olisi tarkoitus käyttää mutta tuolla villa paksuudella laatta jää kylmäksi jolloin tuon rakenteen riski vain kasvaa?

Taikka

B. finfoamia sokkelia vasten pystyyn ja valu korkeammalle, niinkuin yläpuolella mainittiin tässä taitaa jäädä tuo seinän alareunan rakenne todella kylmäksi koska matkaa jäisi valmiista lattiapinnasta niin paljon, hmm?

Miten tuo rossi pohja on riskimpi rakenne jos maassa on kosteutta? Onko tässä kysymyksessä pelkästää että tuulettuuko rakenne tarpeeksi?
Tässä on päällä hiekkaa mutta kun kaivan sen tässä piakkoin tuon syvemmäksi (kummassakin tapauksessa tulee kaivaa syvemmäksi että saa toimivan rakenteen) niin olen varma että sieltä tulee savimaata esiin, se on luultavasti kosteata. Kuten mainitsin tuuletustilaa jäisi tuonne se 30-40cm onko se tarpeeksi? Nykystandardithan vaativat sen 70-80cm niin että sinne pääsee ryömimään ja tarkastelemaan. Tässä tapauksessa niin syvälle on vaikea mennä kun tuonne pohjallekkin täytyisi vielä saada lecasora kerros, onko 10-15cm tarpeeksi ehkäisemään sisäpuolen routimista?

Rossipohja olisi huomattavasti helpompi/nopeampi toteuttaa mutta haluan rakenteesta toimivan joten aika ja helppous ei ole ratkaiseva tekijä.
Katsoin muuten tuon pikabetonin hinnan ja se oli aika paljon kalliimpi vaikka teen vain 35 neliötä?

Tuossa kuvassa muuten vasemmalla puolella seinän alla oleva sokkeli on kellarin seinän kulmaa ja vasemmalla maalitynnyrin alla on todella paksu valu (olen kaivanut noin 70cm kuopan viereen ja pohjaa ei ole vielä näkyvissä) olisiko jopa kellarin lattian tasolle saakka menevä, tämä on tietysti tyypillinen hellan alle tehty valu. Kysymys kuuluu miten tämä hellan aluvalu kannattaa huomioida. A. rossipohjassa taikka b. maanvaraisessalaatassa? Uretaani levy kylkeen? jos tulee rossipohja ratkaisu niin tuon päälle tulisi 50x50 koolaus ennen viimeistä lauta pintaa. Onko tässä itsessään mitään ongelmia taikka Jos laitan lattialämmityksen? Pois piikkaaminen voi olla ongelmallista ;)

[tappikoski]

kohtaan a. rakenne on alkuperäistä vastaava ja kuten aiemmin mainitsit isompia ongelmia siinä ei ole ollut, kylmähänse laatta on aiemminkin ollut.
nyt parannuksena tulisi työlaatta joka on kuten normaali betonilattia. melkoinen parannus eikö vain. ei tiivistynyt ennenkään ja ei tiivisty nytkään.
lattia on kallis tehdä kyseisellärakenteella mutta jos teet vain tähän kyseiseen huoneeseen ja sillä selvä.

rossilattiasta vielä.
laittamasi kuvan perusteella sen teko muutoin onnistuu ja eriste vahvuudeksi saisi noin 300mm villaa ok sinänsä, joudut kuitenkin syventämään maapohjaa talon alla jo niin reilusti että sulla on allas talon alla kostea kylmä paikka jonne vesi luontojaan kulkeutuisi ellei talosi ole tosiaan mäen päälle rakennettu,
ne 20cm tuuletuksella siellä ei saisi olla mitään esteitä ilman kululle tarkoitan muurit sokkelit jne.

[tappikoski]

on olemassa vielä yksi vaihtoehto meinasi ihan unohtua esitellä mun pro lattia, se taitaa muuten ratkaista sun ongelman kaikki epäkohdat!
mutta malttia toverit esittelen sen myöhemmin tälle iltaa nyt pitää lähteä listottamaan jotain ruotsalaista kopiota emännän veljelle

[tappikoski]

terve taas!
elikä joo siittä pro lattiasta piti kertoman.
minulla siis tontilla taloni lisäksi noin 50m2 piharakennus jossa tätä nykyä man cave(kirjotetaankohan se noin) sauna ja takka huone.
olen siis saneerannu/jälleen rakentanut sen myös sokkeleista vesikattoon asti. pitäs joskus opetella laittaan kuvia tänne mut no katotaas nyt.
rakennuksen kaikki lattiat lukuunottamatta takkahuoneen lattiaa jossa juurikin oli työlaatan päälle rakennettu koolattu puu lattia.
rakennus haisi homeiselle ja ummehtuneelle.
rakenteena oli työlaatta,48x125mm lattia vasat suoraan laatan päällä väleissä kivi villa,maalatut lattia lankut,päällimmäisenä maalattu lastulevy.
laattaa ei oltu eristetty bitumilla.
selkeästi oli havaittavissa maapohjasta tapahtunutta kosteuden nousua joka oli tuhonnut lattian täysin.
kyseessä siis 9m2 takkahuoneen lattia.
lattian purettuani ja paikat siistittyäni totesin laatan olevan verrattain hyvä kuntoinen ei siis ehkä vuodelta 1952.
laatta ja sokkeli samalla korolla ja aivan maan tasalla.
korjaus toimen piteet. kokorakennuksen sokkeli korotus valamalla kuinkas muutenkaan noin 150mm korotus ryhdisti rakennusta huomattavasti.
laatan desifioin varulta kloritefortella.
takkahuoneen ja saunan välissä palomuuri/hormit yhdeltäsivulta sokkelikorotus myös väliseinälle.
tämän jälkeen 50mm finfoam laattaa vasten saneerauslaastilla kiinni (vaahto käy myös) foam levyjen saumat jätin pariksiviikkoa auki varmistuakseni laastiin kuivumisesta sokkelit saivat kylkeensä aluksi 30mm foamin ulottumaan alajuoksun alapintaan jolloin jolloin kengitysvaiheessa asennettu alajuoksun ja sokkelin väliin tuleva solukaista saatiin mukavasti vaahdotettua kiinni.
sokkeliin lisäsin vielä toisen 30mm foamin joka nousi valmiin lattian yläpintaan saakka eli siis noin alajuoksun yläpintaan.
kaikkien saumojen vaahdotus,purseiden leikkaus ja awot aikalailla timmi kaukalo eikö vaan.
suoraan foamin päälle 48x100mm lankut 600mm jaolla väliin ecovilla levyä 100mm ja lattia lankut päälle ja tadaa tuli lämmin ja turvallinen lattia.

siinä on ratkaisu sun ongelmaan se ei painu mihinkään ja jos sitä pelkäät tihennät jakoa ja asennat lankkujen alle esim 22x100mm laudat ristiin ja sillä selvä.
voi taputtaa sillä rakenne toimii ja on hemmetin lämmin.
saa spekuloida ja kyseen alaistaa saa myös lähettää postissa captain morgan rommi pullon sen jälkeen kun on tullut itsekkin tulokseen et siinä se on.
tapaus on loppuun käsitelty