Sokkelin maanpäällisen osan eristys ulkopuolelta

[Luluna]

Kellariremppa aloitettu, nyt pohditaan eristeratkaisuja.

Vaihtoehdot ovat EPS 100mm, Finnfoam 80-100mm (sokkelia varten tarkoitettu uritettu versio olisi 100mm), SPU 50mm. Rakennusfysiikan ja sisäilma-asioiden asiantuntijoita kuunneltu ja vähän erilaisia mielipiteitä kaikilla...
Onko käytännön kokemusta kuinka homman saisi hoidettua niin, että kastepisteen siirtyessä kosteus ei tiivistyisi sokkelin ja eristeen väliin? Mitä näitä erilaisia versioita nyt on selvitelty, niin toisissa sokkelin päällä on pieni koolaus, toisissa taas lämmöneriste on suoraan kiinni sokkelissa.

Salaojarempan yhteydessä sokkelin maanalaisessa osassa on Fuktisolit. Tällä hetkellä kellarissa on rivinteeraus, mutta vielä hieman pohdinnassa on puretaanko se pois vai ei. Sisälle ei tulisi siis erikseen lämmöneristettä ollenkaan, jos homma hoidetaan tuolla ulkopuolelle tulevalla eristeellä. Sisään tulisi siis vain koolaus + levytys.

[Matti Alander]

Fuktisol levy kuivaa rakenteen jo alhaalta hyvin ja kapillaarisen kosteudennousun voi unohtaa ongelmien kirjosta. Yläosan eristyksen tehtäväksi jää energiahukan pienentäminen ja kondenssin estäminen kylmässä seinässä.
Rappaus eps uretaaniliimalla kiinnitettynä on hyvä vaihtoehto. 60 kpa versiona ei synny edes muovikalvonomaista rakennetta ulkopintaan. Saneerauslaasti kiinnitys on riskialttiimpi, koska sisältää paljon tiivistävää liimaa. Eps-eristeen päälle laitettava rappaus on myös syytä tehdä tarkoitusta varten valmistetulla oikealla laastilla.
Rappaus eps sisältää myös palonestoaineen, eli on niin sanottua S laatua, eli sammuvaa.
Lämmöneristys laitetaan suoraan kiinni sokkeliin, niin saadaan paras rakenne energiataloudellisesti. Betoniseinän lämpötila nousee korkeammaksi ja kondenssin vaara häviää.
Ulkopuolen salaojittava kerros myös hengittää vesihöyryä ympäri vuoden maan alla ulospäin, laskien koko kellaritilan kosteuden määrää merkittävästi. Ilmanvaihtoa hallitusti silti myös tarvitaan.

[Renki]

Itsellä aikomuksena asentaa sokkeliin maanpäälliselle osalle joko Thermisol EPS 60 S (50mm) tai Finnfoam FI-300 (50mm) -levyjä. Kiinnitys mekaanisesti + RF saneerauslastilla vai uretaaniliimalla (onko eroa kumpaa levyä käyttää). Saneerauslaastilla saisi sokkelin oikaistua samalla ja levy tulisi tiiviisti betoniseinään. Päälle lasikuituverkko ja Weber 410. Maan alla sokkelissa on siis käytetty salaojittavaa eristettä.

Olisin kaivannut kommenttia näiden vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista?
Onko ulkokulmissa syytä käyttää jotain muita vahvikkeita kuin lasikuituverkkoa?

Renki

[Matti Alander]

Saneerauslaastia ei pidä käyttää, sisältää paljon liima-aineksia jotka ovat hyvinkin tiiviitä. Sokkelia varten löytyy tasoituslaasteja esim. Alseccoltakin, jotka on vartavasten tehty tätä käyttötarkoitusta varten. Alseccon maahantuojaan on toiminut Narmapinnoitus Oy, josta tietoja voi kysellä. Kivira oy:llä Espoossa on myös hyvät tiedot ja aineetkin.
Uretaaniliimalla kiinnitettäessä , palot ympäri ja zorron merkki keskelle estyy höyrynkulku vähiten.
Rappaus Eps S 60 on hengittävää ja pitkään käytettyä jossa rappaus pysyy erinomaisesti. Suulakepuristettuja eristeitä ei pidetä muovikalvomaisuutensa vuoksi hyvänä rappausalustana ja pysymisen takuunkin kanssa voi olla ongelmia. Kysy edellämainituilta ammattilaisilta.
Rakenne jossa lämmöneristys on ulkopuolella on ehdottomasti paras ja alaosahan kuivuu jo hyvin alhaalta salaojittavilla, hengittävillä eristeillä.

[rmt-51]

Itse laitoin eps s-60 levyn 75mm paksuna jolloin tuli yläpuolen seinän paksuisena.
Liimasin levytkin Weber 410 ja pinta samalla, lasikuituverkolla vahvistettuna.
Kokonaispaksuus n.85mm
Hyvin on kellarissa lämpötila noussut viime talvena..ei ollut nurkat kuurassa

[Matti Alander]

Lämmöneristys ulkopuolella, kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma. Lämmöneristys sisäpuolella kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maa. Siinä hieman karkeasti kuvailtuna.
Ongelmaan, se on mittasuhteet, jotka usein pelottavat, kun sokkeli pullottaa taloa ulompana. Kuitenkin oikein vanhoissa taloissa pääsääntöisesti sokkeli on ulkolaudoitusta ulompana, eikä se niin pahalta näytä puulistoineen.
Kauniilla valkoisella peltilistalla, rappauseristeen yläosa ei välttämättä niin pahalta näytäkään.
Monasti myös sokkeli voi olla hieman heikossa hapessa ja tämäkin saadaan samalla kauniimmaksi verhoiltua. Kylmäsilta vähenee ja routiminenkin saadaan aisoihin. Eristeen päällä oleva rappaus tukiverkolla ei pienestä liikkeestä hätkähdä.
Energian kulutus vähenee ja mikä tärkeintä sisäpuolen kondenssi vaarakin häviää.
Kellareita asuinkäyttöön muutettaessa kannattaa ehdottomasti harkita koko seinän lämmöneristämistä.

[Luluna]

Selviääkö EPS-levy talven yli ilman rappausta, sillä sitä tuskin kannattaa yrittää enää marraskuulla? Riittäisiköhän tuo 75mm EPS mullekin... Hmm...

Kun rivinteeraus puretaan sisältä; riittääkö koolaus + levytys vai tarvitaanko/uskaltaako edes laittaa jonkinmoista lämmöneristelevyä/villaa sisäpuolelle?

[Matti Alander]

Rappaamaan ei enää kannata lähteä, koska solupolystyreenin päälle tarkoitetut laasti kuivuvat hyvin hitaasti ja laastin jäätyminen voi käydä ongelmaksi.
Sisäpuolen seinän voi pinnoittaa lähes miten tahansa, koska se kuivuu erittäin tehokkaasti, ulkopuolisen hengittävän eristeen ansiosta.
Ohut eristekerros sisäpuolellakain on mahdollista ilman suurempia ongelmia kuivumisen kanssa.

[Luluna]

Mutta siis minkälainen materiaali tuo EPS on, voiko sitä laittaa lainkaan ilman rappausta säiden armoille?

[Matti Alander]

Solupolystyreeni on erittäin kestävää materiaalia ja sen voi hyvin jättää talvehtimaan ilman pinnoittamista. Aurinko kellastaa ja tuhoaa pintasolukkoa, kuitenkin hyvin hitaasti. Talvella ei aurinkoa nyt muutenkaan paljon ole näkyvissä.

[Harri68]

Hyvin kesti eps talven paljaallaan. Kesällä ennen rappausta hioin kevyesti kellastumat pois.

[anamasa]

Täällä pohdin pari kk sitten ihan samaa. Fuktisolit laitettu vuosi sitten, mutta halusin nopeasti ennen ensi talvea maan yläpuoliselle osalle jotain. Viime talvena kun fuktisolit eivät auttaneet nimeksikään, kun sisältä katsottuna yli neljännes seinäpinta-alasta oli vielä pelkkää kylmäsiltaa. Nyt sokkelissa lähtee heti fuktisolin päältä 100mm rappaus eps. En lähtenyt enää rappaamaan, vaan nakuttelin väliaikaiseksi suojaksi järkyttävän rumat ohkaiset vanerisoirot verhoilun alimpaan lautaan, eli vähän eristeen yläpuolelle siten, että vanerin toinen reuna lepää eristeen päällä. Näin suurimmat vedet eivät ainakaan ohjaudu eristeen ja seinän väliin.

Meillä ulkoverhoilu on vain pari senttiä yli sokkelin, joten onhan tuo patti nyt ihan hölmön näköinen. Toisaalta ikkunoissa ei ole syvennystä lainkaan suhteessa verhoiluun, eli uuden ulkoverhoilun voi tuoda helposti tuon n. 100mm irti entisestä.

Riepoo vaan tämä jatkuva ajolähtötilanne, johon näiden remppojen kanssa joutuu. Kun en tuota pattia jaksa katsoa tai ei vaimo ainakaan, niin ulkoverhoilu on tehtävä ensi vuonna. Siitä tulee varmasti ihan hieno, kun talo saa kokonaan uutta ilmettä, eristyskin paranee ja kiva päästä kerralla eroon hilseilevästä ja epätasaisesta vanhasta verhoilusta. Eipä kuitenkaan tarvitse miettiä mihin menee rahat ja aika ensi vuonna Nyt jo tietää mihin tuo johtaa... eli kattoahan sitä sitten joutuu kasvattamaan ja onhan kattopellitkin jo käyttöikänsä päässä.

Mutta joo, pattia vaan sokkeliin. Se on sen arvoista. Kellari lämpeää about nanosekunnissa ihan toisiin tunnelmiin verrattuna eristämättömään sokkeliin.