Kylpyhuoneen täysimittainen saneeraus kellarissa

[jaycer]

Terve arvon palstalaiset!

Olen seurannut tätä keskustelufoorumia jo jonkin aikaa ja löytänyt monia hyviä vinkkejä ja kartuttanut omaa tietämystäni, joten kiitos kaikille kirjoittajille. Täältä löytyy paljon tärkeää tietoa! Yksi syy siihen että en jo aiemmin luonut tunnuksia tänne on se että ostamamme talo ei ole virallisesti rintamamiestalo, mutta olen kuitenkin sitä mieltä että täältä löytyvä tieto soveltuu hyvin myös meidän taloprojektiimme. Voitte kuitenkin päättää toisin ja siinä tapauksessa vien kysymykseni jonnekin muualle! Ostimme viime syksynä pientalon Turusta. Kyseessä on omakotitalo, josta löytyy asuin kerros + kellari (noin 2m huonekorkeus kellarissa). Virallisten paperien mukaan kyseessä on ”Kodinrakentaja Oy:n Pienasuntotyyppi No 1”, ja se on rakennettu vuonna 1941. Suunnitteilla on kylpyhuoneen sekä saunan täysimittainen remontti. Olen lukenut aiheesta paljon täältä ja tullut siihen tulokseen että kaikki remontit ovat yksilöllisiä joten oikea ratkaisu riippuu usein lähtökohdista.

Tässä siis lähtökohdat:
- Tila on kooltaan 13,5m2
- Tällä hetkellä jaettu kolmeen huoneeseen (pukuhuone, sauna, suihkutila)
- Kyseessä puusauna joka sijaitsee rakennuksen keskellä eli ei ulkoseiniä.
- Viemäri yläkerrasta tulee alas pannuhuoneeseen (saunan seinän takana) josta se kääntyy saunaan ja tämän jälkeen lattian alle.
- Vanha betonilattia pukuhuoneen puolella, saunan ja suihkun puolella vanhoja laattoja, eli lattia luultavasti alkuperäiskunnossa
- Ainoa lattiakaivo löytyy tällä hetkellä saunasta, suihkuhuoneesta vesi valuu seinässä olevan reiän kautta saunan puolelle. Ollut joskus yksi iso huone eli väliseinä rakennettu myöhemmin.
- Talo on salaojitettu vuonna 1999 ja samalla ulkopuoli on eristetty fuktisolilla
- Vanha öljypannu irtisanoi sopimuksensa keväällä ja nyt taloa lämmittää Toshiban VILP joka löytyy vanhasta pannuhuoneesta (saunan vieressä).

Tässä toivomukset/suunnitelmat:
- Lattiaremontti, ja paikalle vesikiertoinen lattialämmitys joka liitetään VILP omalla kierrolla.
- Uudet pintarakenteet ym.
- Uudet viemärit ja lisää lattiakaivoja
- Nykyinen pukuhuone toimisi jatkossa kodinhoitohuoneena ja sinne tulisi WC, allas ja pesukone.
- Nykyiset kevytrakenteiset väliseinät rakennettaisiin uusiksi. Tällä tarkoitan ainakin löylyhuoneen ja pesuhuoneen välistä seinää. (saa nähdä mitä sisältä löytyy).

Ja tässä kysymykset/huolenaiheet:
Miten tässä kannattaa edetä ja mitkä ratkaisut sopivat tähän tilaan? Koska huonekorkeus tälläkin hetkellä on ainoastaan 2metriä niin kannattaa varmaan piikata lattia hieman matalammaksi (vesikiertoinen lattialämmitys kuitenkin madaltaa huonekorkeutta). Tiedän että talon anturat ovat suht matalalla, aiheuttaako tämä ongelmia? Kannattaako alle tehdä kapilaarikatko (sepeliä? lecasoraa?) ja eristykseksi mitä (fuktisol? finnfoam?) Mistä tiedän miten syvälle salaojat on tehty, ja voiko aiheuttaa ongelmia jos huoneesta tulee matalampi kuin minne fuktisol levyt ylettyvät tällä hetkellä talon ulkopuolella? Onko mitään muuta huomioonotettavaa / riskejä tämän tyyppisellä remontilla?

[kakkaroolari]

Väliseinät, vaikka kevytrakenteiset, varmaan toimivat kantavana rakenteena. Muutoin välipohjan laatan jänneväli kasvaisi aika mahdottoman suurrksi vanhalle 'roskavalulle'. Oletko varma että kaikki seinät ovat lattialaatan päälle tehtyjä, vai olisko osalla ihan jopa antura? Meillä ainakin näyttäs siltä että betonista valetuilla seinillä on aöturat, kun taas tiilistä muuratut on lattian päälle tehtyjä. Anturan viereen on helpompi tehdä raja eristeille, erotuskaistoineen jne. Ite olen miettinht semmostakin että jättäis nuo laatan päällä olevat väliseinät purkamatta ja valais niille vaikka pätkissä hiukan anturaa. Tästä olis helpompi rajata mihin eriste loppuu ja lämmitetty uusi kelluva lattia alkaa. Joka tapauksessa jos päädyt purkamaan seiniä, täytyy katto tukea kunnolla.

[jaycer]

Voi tosiaan olla että vanhoilla betoniseinillä on omat anturansa. Tässä pohjapiirros talon kellarikerroksesta ja tuossa yläoikealla uuden pesuhuoneen suunnitelma. Nuo paksummat seinät (näkyy myös kuvassa paksumpina) ovat varmaankin kantavia... Kun mainitsin että rakentaisin kevytrakenteisen seinän uusiksi tarkoitin tuota löylyhuoneen ja pesuhuoneen välistä seinää joka ei tosiaankaan ole kantava ja se on rakennettu siihen myöhemmin.

Haluaisin myös avata tuota tilaa poistamalla tuon ylemmän pesuhuoneen ja pukuhuoneen välissä olevan seinän. Piirustuksien mukaan olisi kantava mutta ei kyllä tunnu silti kun olen sitä koputellut...

[jaycer]

Löysin vielä vanhempaa matskua Toisaalta hienoa että vanhalla asukkaalla oli vanhat piirustukset tallessa. Nuolella merkattuna kyseinen tila. Eli tuossa vanhimmassa mahdollisessa piirustuksessa nuo väliseinät eivät edes ole merkattuja. Tarkoittaako että eivät välttämättä ole kantavia?

Ja talon anturatkin on tuonne piirretty.. Tiedä sitten jos noista voi vetää mitään johtopäätöksiä?

[lmfmis]

Tuosta kuvasta voi päätellä että on tarkoitettu että nuo on ne kantavat ja anturat on.

Mutta toisaalta .... työmaalla on sitten voitu säveltää ja vaikka meilläkin oli anturat lupakuvissa, ei siellä mitään ollut. Pohjalaatta ja seinät siihen päälle.

Jos nuo väliseinät on sitten yömaalla tehtykkin kantaviksi, puuttuu päältä ne niskat siitä betoniholvista. Sitten ei kestä poistoa. Niskat voi selvittää koeporaamalla tai tietenkin avaamalla yläkautta. Jos yläkautta pääsee avaamaan, niin sitten on helppo vahvistaa laattaa ennen seinien poistoa.

[jaycer]

Tuosta kuvasta voi päätellä että on tarkoitettu että nuo on ne kantavat ja anturat on.

Mutta toisaalta .... työmaalla on sitten voitu säveltää ja vaikka meilläkin oli anturat lupakuvissa, ei siellä mitään ollut. Pohjalaatta ja seinät siihen päälle.

Jos nuo väliseinät on sitten yömaalla tehtykkin kantaviksi, puuttuu päältä ne niskat siitä betoniholvista. Sitten ei kestä poistoa. Niskat voi selvittää koeporaamalla tai tietenkin avaamalla yläkautta. Jos yläkautta pääsee avaamaan, niin sitten on helppo vahvistaa laattaa ennen seinien poistoa.

Hmm. Noh, täytyy selvittää. Minulla oli työmies antamassa tarjouksen ja väitti ainakin suoraan että hyvin voin ainakin piikata lattian pois. Sittenpähän näkee missä on anturaa ja missä ei.

[jaycer]

Kuten aiemmassa viestissä mainitsin niin tilaa kävi katsomassa tuollainen yleinen remppamies. Putkari on kai päähommaltaan mutta tekee muutakin. Sanoi että paras laittaa lecasoraa kapillaarikatkoksi.

Asiasta kukkaruukkuun. Putkia kun käytiin läpi niin työmies väitti että pannuhuoneessa on asbestia, tai luuli ainakin olevan. Pystyykö joku sanomaan seuraavan kuvan perusteella (http://freeupload.mobi/image/show/54bba ... 45b9b0d384) jos on tosiaan asbestia kyseessä?

Tässä toinen kuva jossa näkyy mitä eristystä tuossa kylpyhuoneessa on paneelien takana: http://freeupload.mobi/image/show/c8d75 ... bee772fb84
Perus kamaa? folioo ainakin näyttäis olevan ja jotain mustaa kangasta?

[Hejää80]

Tuossa kuvassa missä mutkassa on P-kirjain, on asbestilitkulla sivellyn sukan sisässä asbestia aimo kasa palokatkona ja eristeenä, eli on sitä. Toisessa kuvassa sitä ei näy.

Näissä vanhoissa putkitöissä ja palokatkoissa asbesti on kuivaa ja pölyävää, pinnaltaan kellertävää tai vaaleanharmaata jauhoa josta putoilee helposti kokkareita lattialle.

[jaycer]

Eli erinäisistä syistä (rahaa ei ole ollut rempan aloittamiseen) remontti on siirtynyt. Mutta nyt ollaan taas uudestaan aloittelemassa.

Muutama asia on tässä varmistunut

- Asbestia löytyy pannuhuoneesta, rikkinäinen putkieriste
- Saunan ja kylpyhuoneen katto on rakenteeltaan paneeli+folio+mineriittilevy(sisältää asbestia)+lauta eli betooniholvia ei ole.
- En vieläkään tiedä tarkalleen millä seinillä on omat anturansa.. mutta löysin taas toisen vanhan piirustuksen.
- Kellarissa on rivinteeraus. En tiedä tarkalleen jos sisimmäinen tiiliseinä on rakennettu anturan päälle?


Asbestit ja kevyiden seinien purkutyöt on jo sovittu firman kanssa. Tuo lattia aiheuttaa vieläkin päänvaivaa. Muutama firma on jo käynyt antamassa tarjouksen. Koska meillä jo on VILP niin olemme harkinneet vesikiertoista lattialämmitystä uuteen kylppäriin ja saunaan. Kaksi firmaa kuitenkin jo sanoneet että pistäkää sähköllä, on helpompaa, vie vähemmän huonekorkeudesta ja sitten ei tarvitse piikata vanhaa betonilattiaa pois.

Asiat jotka mietityttää...

- Kannattaako nyt piikata vanha lattia pois
- Miten syvälle voi kaivaa? Näenkö salaojien kaivoista miten syvälle fuktisol ulkopuolella on asennettu? Vaikuttaako tämä päätökseen?
- Täytyykö kellarin sisäpuolella oleva vanha rivinteeraus purkaa lattian piikkauksen/kaivuun yhteydessä pois?
- Minkälainen rakenne tuohon kannattaa jatkossa rakentaa? Sepeli/lecasora/styroksi? siihen päälle valu vesiputkilla? Vai ensin valu siihen väliin styroksi ja sitten toinen valu vesiputkilla?

[are]

Lattialämmitys ilman alapuolista eristettä ei ole mitenkään mielekäs ratkaisu. Maaperään saa menemään energiaa niin paljon kuin sitä riittää, varsinkin jos on savea. Alunperin siellä tuskin eristettä on.

Tein vastaavan remontin. Lattia pois, betoniviemäri pois, saven kaivuuta 15-20cm. Seinänvierustoilla viistosin savikaivannon 45 asteen kulmaan jottei sorru alta pois. Laitoin myös sisäpuoliset salaojat ja pukuhuoneseen salaojakaivon. Siitä saa tarvittaessa poiston pumpulla, vielä ei ole tarvinnut 1 vuoden jälkeen vaikka ulkopuolisiakaan salaojia ei taida olla eikä ulkopuolelle muutenkaan ole tehty mitään. Saunan ja pukuhuoneen välissä oli "ei-kantava" tiiliseinä. En purkanut pois, enkä kaivanut sen alta.

Savikaivannon päälle suodatinkangas, tasauskerros sepeliä tms muutama sentti, 10 cm fuktisol- tai isodränlevyä, suodatinkangas ja 70 mm raudoitettu valu johon vesilämmitysputket. Pinnan käsittely hengittävällä maalilla Hagmans 1k. Sen voi koristella mosaiikkihiutaleilla.

Kun lattia on tällä tavalla tehty, on se lämmin ilman lämmitystäkin. Ennenkuin joku kysyy riittääkö 10cm eristettä niin vastaus riippuu keneltä kysyy. Vanhaan taloon se on tosi paljon 10 asteen lämpötilaeroa vastaan.

Huonekorkeudeksi jäi n. 190-195 joka on riittävä. Enempää ei saanut koska anturat on niin pinnassa.

[J.R.]

Moikka.
v-53 rintamamiestalon sauna/pesuhuone lattiaan käytin itse ratkaisuna:
1.Kaivuu anturapinnan alapintaan
2. Tasoituskerros hiekkaa n.3cm
3.Fuktisol 100mm
4. 50mm styrox laatua routa
5. valuu 90-70mm kaatoineen.

Ulkopuolelta eristetty 100mm fuktisollevyillä ja salaojitukset tehty min. 150mm anturapinnan alapuolella. Maa on peltomaata. Siis savea. Kyseessä viettävästi alaspäin menevä tontti. Ei lähdevesipisteitä lattiassa. Niin... Jos en täysin pystynyt kysymykseesi vastausta antamaan että mikä olisi paras mahdollinen niin tuskin kellariin sitä onkaan. Mutta luulisin että tämä olisi ainakin parempi kuin mitä se nyt on. Mainittakoon että huonekorkeus on 200cm ja laitoin sähkölattialämmityksen.

[jaycer]

Kiitokset vaan vastauksista.

Kyllä se helpompaa on lähteä miettimään itse toimivaa ratkaisua kun kuulee minkä tyyppisiä ratkaisuja muut ovat käyttäneet!

Tuo rivinteraaus mietityttää vieläkin. Luultavasti pakko purkaa pois samalla kun piikkaa pois vanhan lattian...

[Rinnewood]

Hei!
Tässä näyttäisi olevan hyvin pitkälle sama tilanne kuin meilläkin oli kun alettiin kellarikylppäriin ja saunaan tekemään "pientä pintaremonttia".
Talo on v-48 rakennettu perusmallinen rintamamiestalo, ja homma alkoi viemäreiden uusimisella kellarissa. Rakenneilmaisimella skannasin lattian läpi missä menee valurautaiset viemäriputket, lattiakaivosta lähdin etenemään. Sen jälkeen piikkasin lattian auki. Helppo homma. Ei raudoituksia ja haurasta betonia oli joku 50mm. Viemäriputket (yläkerrasta, suihkusta, saunasta ja varastohuoneesta) yhtyivät isoon betoniputkeen joka johti talon kivijalan läpi ulos yhtyen parin metrin jälkeen kadulla olevaan isoon kaivoon menevään muoviputkeen.
Sanomattakin selvää että rautaputket oli halki, ruosteessa ja elinkaarensa lopussa. Betoniputki oli vieläkin huonommassa hapessa, kevyt kopautus ja putki romahti kasaan! Putkiliikkeestä hain ison kasan erilaisia mutkia, putkia ja lattiakaivoja joista kokosin uuden viemärin vanhan paikalle. Totesin että samalla vaivalla sitä piikkaa loputkin kylppärisaunan lattiasta pois ja askartelin sitä hommaa iltaisin töiden jälkeen.
Vuodenaika taisi olla suunnilleen sama kuin nyt ja ulkona oli satanut paksusti lunta jonka jälkeen vesisade ja plussakeli sulatti kaiken vedeksi. Vesi imeytyi maaperään ja kellarin kaivuutyömaalla alkoi veden pinta nousta hälyttävästi. Siinä vaiheessa kun vesi hipoi vanhan lattialaatan alapintaa oli pakko laittaa uppopumppu töihin. Ikinä ennen ei ollut tällästä tulvaa ollut kun kellari on aina ollut kuiva, mutta uusien tiiviiden viemäriputkien myötä vesi ei päässyt enää pakenemaan viemärin kautta joten plan-B tarkoitti sitä että salaojitushommia pakko tehdä ennenkuin homma jatkuu. Siinä se talvi sitten menikin, tai oikeastaan seuraava vuosi noin niinkuin töiden ohessa puuhastellen..
Koko kylppärisaunan lattia lähti piikaten ja sen alta puoli metriä märkää hiekkaa. Lapiolla kaivoin ja ämpärissä kannoin ulos. Noin 15 neliömetriä eli runsas 7 kuutiota. Saveen asti kaivoin ja muutama melkolailla kookas kivijärkäle tuli vastaan jotka olivat lähes vanhan laatan pinnassa kiinni. Dynamiittia ei (onneksi) ollut käsillä ja ulos niitä ei yhtenä palana olisi saanut joten kaivoin kivien viereen saveen ison kuopan johon kukin kivi putosi piiloon. Taputtelin savet takaisin päälle ja loput ämpärissä ulos joten homma oli siltäosin ok.
Salaojituksen tein sisäpuolelle siten että kaivoin anturan viereen pienen ojan siihen saveen, ja muotoilin koko savilattian reunoillepäin viettämään. Tilan keskivaiheille kaivoin kuopan kaivolle ja peitin kaiken savipinnan suodatinkankaalla.
Salaojakaivo syntyi sinisestä isosta muovitynnyristä josta leikkasin pohjan auki. Kuopan pohjalle levitin puhtaita kiviä luumusta kananmunaan olevaa kokoluokkaa, ja sitten muovinen kynnysmatto ylösalaisin joten maton reikäinen mutta sileä alapinta muodosti pohjan kun laitoin tynnyrin päälle. Salaojaputket laitoin kiertämään tilan ympäri ja kaadot kohti kaivoa, johon puhkaisin keskivaiheen alapuolelle reiät josta ne tuli läpi. Uppopumppu ja poistoputket asensin myös paikalle ja putki jäi tulevan laatan alle myös. Tasoituskerros leca-papua jonka päälle 100mm Isodrän/Fuktisol levyä, ja sen päälle 150mm lattia-eps levyä (oli tarkoitus laittaa 100mm eps mutta viemärien kaadot vaativat lattiakaivot tiettyyn korkeuteen joten laatasta olisi tullut ehkä liian paksu). Ja taas suodatinkangas jonka päälle raudoitusverkko korokepaloilla ja vesikiertoisen lattialämmityksen putket. Lattian valusta tuli n. 70-100mm paksu.
Melko savotta ja mahdollisesti hiukan sekavasti kerrottu, mutta jäi mainitsematta että jälkiviisaana olisi pitänyt purkaa myös rivinteeraus. Nyt se jäi hiukan hassusti ilmaan roikkumaan kun kaivoin laatan ja sen puoli metriä hiekkaa alta pois. Ajattelin että jos ei se nyt tule alas niin olkoot siinä. Valoin kyllä parin metrin välein 'tukijalat' anturoita vasten ettei tule yllätyksiä.
Huonekorkeudeksi tuli kaiken tämän jälkeen runsas pari metriä eli viitisen senttiä enemmän kuin alkuperäinen oli. Mutta rakenne toimii loistavasti näin muutaman vuoden kokemuksella. Ja ei, sauna ei ole ihan vielä valmis. Vaimolle olen luvannut joulusaunaa tai juhannussaunaa mutta vuosilukua on pitänyt muuttaa muutaman kerran...

[Labyrint64]

Mitä teillä on tullut maksamaan tuo kylpyhuoneen laatan teko. Eli eristys ja valu? Teittekö itse? Miten kaadot?

Edessä olisi kylpyhuoneremppa ja yritän laskeskella kokonaiskustannuksia. Suodatinkankaat, fuktisolit, eristeet, pumppubetoni, (kaadot?), vesieristys?, laatat, jne...