Sähkölasku pienemmäksi - mikä konsti kannattaa?

[Alma]

Ongelmana on suuri sähkölasku (157 EUR/kk). Kaikki järkevät sähkönsäästökonstit on koitettu ja käytetty mutta nyt ollaan siinä pisteessä että jotain todellista on tehtävä että saadaan laskua alaspäin.
(Siis ellei haluta alkaa asumaan pipot ja rukkaset päällä sisälläkin.) :D

Kertokaa joku viisas omia kokemuksia tai joku lähde josta kannattaa kysyä. Kaikki myyjät ovat sitä mieltä että heidän tuote kannattaa ja säästää ja on mahtava.. Ymmärrä siitä sitten jotain.

Siis:
Lämmitys on vesikiertoinen suoralla sähköllä lämpiävä systeemi. Toimii mukavasti aiheuttaen samalla mukavat laskut. Kellari on edellisen asukkaan vasta remontoima, siellä on lattialämmitys sähkövastuksella.
Ilmanvaihto alkuperäinen.

Nibe maalämmönmyyjä sanoi ettei maalämpö kannata, koska vesikierrolla lämpiää vain yläkerta, n 90m2. (+ muutama neilö liian matalaa). Kai se on uskottava...

Tutut ILP vekottimien omistajat sanovat ettei sähköä juuri säästy, koska tulee kesällä käytettyä kylmennystä. Onko erilaisia kokemuksia?

Mitä kustannuksia ja tilavaatimuksia on pelletillä? Jos laittais isomman veisäiliön ja lämmittelis sitä jotenkin. Kelpaako vanha hormi?
Tila on myös ongelma, sitä ei siis ole. Kellarissa on sauna ja kylppäri ja pyykkihuolto ja takkahuone ja muuta, joten ei sinne taida mitään mahtua. Teoriassa ainakin mietin.

Entä onko mitään tolkkua ajatella maantasakerrokseen tulisijaa, siihenhän vois työntää puuta ja pellettiä. ONko semmoinen ollenkaan investointi vaiko hupivehje?

Pahoittelen kysymystulvaa ja iloitsen jo ennakolta kaikista aiheeseen liittyvistä kommenteista.

[beowulf]

Kunnon varaava takka on ollut ainakin itsellä se suurin sähkön säästäjä. Meikäläinen on siinä onnellisessa asemassa että ainakin toistaiseksi on polttopuut saatu haalittua ilmaiseksi ja toistaiseksi ei muutosta siihen ole näkyvissä.
Tosin jos puut joutuu ostamaan markkinahintaa niin mahtaakohan silloin säästö olla kovinkaan huima?

[Jukka68]

Ja vielä tuota varaavaa takkaa parempi kapine on leivinuuni jos tilat antaa myöten.Meillä on molemmat.
Uuneilla kyllä saa äkkiä säästöä aikaan kun pitelee niissä tulia säännöllisesti eikä tyyliin pesällinen viikossa. Jos puut on ostossa,niin rahallista hyötyä tuskin juuri saa.

[jmattis]

varaava takka ja leivinuuni on jo mainittu. jo ei puhuta samasta asiasta eri termeillä niin lisätään siihen vielä kaakeli- tai peltiuuni, uustuotantona tai perinteisenä.

investointi luokkaa 2000 (peltiuuni itse/tuttavalla tehtynä) --> 5000 € (vanha kaakeliuuni perinnemuurattuna, tästä mennään helposti ylikin jos on kovin kruusattu versio).

lisähyötynä näistä myös taloilmanvaihdon paraneminen: tulisija vaihtaa usiamman kuution ilmaa tunnissa.

sähkölaitteet kannattaa pitää kunnossa ja kunnollisina: meillä hankittiin saman vuoden aikana uusi hella ja pesukone, vaikutus noin 400 kWh/vuosi.

[maanma]

Ongelmana on suuri sähkölasku (157 EUR/kk). Kaikki järkevät sähkönsäästökonstit on koitettu ja käytetty mutta nyt ollaan siinä pisteessä että jotain todellista on tehtävä että saadaan laskua alaspäin.
(Siis ellei haluta alkaa asumaan pipot ja rukkaset päällä sisälläkin.) :D

Kertokaa joku viisas omia kokemuksia tai joku lähde josta kannattaa kysyä. Kaikki myyjät ovat sitä mieltä että heidän tuote kannattaa ja säästää ja on mahtava.. Ymmärrä siitä sitten jotain.

Laskin karkeasti kulutukseksesi 23000kWh/v, mikä on varsin normaali rintamamiestalon kulutus. Kun tuosta vähennetään 5000kWh muuta kulutusta ollaan 18000kWh:ssa. Jos kyseessä on 2aika/kausisähkö kulutus voi olla enemmänkin.

Olisi tehtävä päätös aiotaanko energian kulutusta hillitä vai vaihtaa tuottomuoto edullisempaan.

Oletan, että kulutuksen jatkaminen on mielekäs vaihtoehto.

Tuon 18000kWh energian pystyy tuottamaan seuraavasti:
- 6tn pellettiä, hinta 100-140e/tn = 600-840e/v. Edellytys pellettisiilo ja vapaa hormi.
- 1800 l/öljyä, hinta 0,65e/l = 1170e. Edellytys vapaa hormi ja paikka öljysäiliölle.

- ILP 5400kWh hyötytuotto 66% ja 5400kWh tuotto 50%. Kulutus laskee 4500kWh:n, mutta 7200kWh perussähkökulusta jää. Sähkön kokonaiskulutukseksi tulisi siis 11700kWh. Peruste: ei pystytä hyödyntämään kovimmilla pakkasilla, joka vastaa 40% (7200kWh) kulutuksesta vaikutus siis jäännös energiaan 10800kWh.
- Ilmanvaihdon asentaminen LTO:lla, säästö noin 30%. Sähkön jäännöskulutus 12000kWh.
- Ilmanvaihdon asentaminen PILP, säästö noin 50%. Sähkön jäännöskulutus 9000kWh.
- Maalämpö hyötytuotto 66%. Sähkön kulutukseksi jää 6000kWh. Vaatimus vesistö tai porakaivo.
- Aurinkokeräin, säästö 30%. Sähkön jäännöskulutus 12000kWh.

On huomioitava sähkön määrän vähenemisen vaikutus hankintahintaan.

Tuottosuhdeluvut http://www.pelletforum.com/tiedostot/Hi ... Loka04.htm

Eristysvaihtoehdon laskelmaa varten oheisesta linkistä saa pienen visual basic laskentaohjelman. Ohjelma on suunniteltu navettoja varten ja se huomioi eläinten lämpötuoton, mutta siinä on kohdat seinien yms. lämpökertoimelle ja se laskee myös IV poistuman. http://www.agronet.fi/mkl/20/ivjarjes.htm

[maanma]

Kulutushuippujen leikkaaminen puulämmitysmenetelmin on tyypillisin ratkaisu kulujen alentamiseen. Tästä seuraa sisälämpötilaan vaihtelua ja jatkuvaa lämmitystoimintaa. Kulutushuippujen leikkaamisella voidaan saavuttaa 20-30% kulutussäästö lämmityskautena, joka on noin 60% kaikesta kulutuksesta.

Puulämmitysmenetelmiä on kahta pääsuuntausta - varaavia- ja suoralämmityssysteemeitä. Näistä on valittava itselle sopivin.

Varaavien edellytys on riitävä kantavuus sijoituspaikalla ja vapaa hormi. Uusien hinnat alkaa 1300 urosta.

Suoralämmityssysteemit on yleensä keveitä peltitakkoja tai valurautakaminoita. Hinnat alkaa 800 eurosta. Pellettitakat edustavat tällaista tapaa, mutta ovat kalliimpia.

[maanma]

Hiukan olisin toivonut kommenttia, mutta totean johtopäätökseksi sen, että pellettipolttimen investointi maksaa itsensä nopeimmin takaisin.

Pirkanmaalla valitsisin Laatuliekki polttimen ja Laka kattilan.

Toinen varteenotettava vaihtoehto olisi käyttää Biona poltinta ja käytettyä (vanhaa soveltuvaa) valurautaista puukattilaa, jossa käyttövesikierukka on kunnossa ja miel. vaihdettavissa (siis uusia saa vielä).

Putkitöiden osuus olisi näissä noin 300-500eur.

Siiloasia on vaikea. Alle 4tn siilo tarkoittaa käsitöitä tai pelletti-imurin käyttöä. Siilon voi rakentaa uloskin talon kylkeen.

[Alma]

Kiitos kommenteista. En kerinnyt viikonloppuna naputtelemaan nettiin, joten nyt vasta koko ketjun luettuani tässä vastailen.

Näinhän se tosiaan on niinkuin arvelitte :
Oletan että meillä on suht järkevä kulutus nyt. Jotakuinkin kaikki kodinkoneet on uusittu ja lämmitys laitettu järkevälle tasolle sekä kellarin lattialämmitykset ajastettu viileämmälle yöksi jne. Siispä energian säästäminen saa riittää. Haluan siis hankkia sitä halvemmalla.

Ja kiitos kommenteista, erityisesti maanmalle!

Vastakommentit:
- Ilmanvaihdon asentaminen periaatteessa ei huvittaisi - sille ei ole tunnettu tarvetta muuten eikä millään tekisi mieli ihan esteettisistä syistä alkaa vetämään putkia pintavetona ympäri kämppää. Enkä tiedä minne niitä sulloisi muuten.
- Öljylle suuri EI. uusiutumaton luonnonvara ei ansaitse investointeja meille, kun muutakin on tarjolla.

Puoltokommentit:
- Pelletti kuulostaa hyvältä muuten, paitsi siilon ja sen kattilan sijoitus. Kuinka iso semmoinen kattila on? En ole eläissäni nähnyt joten joudun kyselemään tyhmiä.
Mitähän julkisivulautakunta sanoo siilosta pihalla. Täällä Oulussa ollaan luullakseni tarkkoja, asutaankin aika lähellä keskustaa.
Hormit on, kaikiaan 8 kpl. Yksi on kellarin takalle käytössä, muiden käyttökelpoisuudesta ja muusta ei ole tietoa, joten pahimmillaan voi tulla tenkkapoo hormin takia. Tai uuden piipun muuraus (Kallista lienee sekin)

- ILP voisi tämän mukaan säästää. Ongelma on sokkeloinen pohjaratkaisu, joten en ole varma leviääkö lämpö talossa niin kuin sen pitäisi.
Asennukselle ei pitäisi olla järkeviä esteitä. Paitsi että onhan se ruma se sisäyksikkö. Tämä ei liene ns. järkevä este. :D

- Aurinkoenergia kuulostaa hyvältä mutta kun ei täällä pohjosessa paista... 8) Jos on kylymää niin on pimiää kanssa.

[Pekka Huhta]

Muista sitten sekin, että tekemäsi investointi rasittaa tiliä pitkään. Niin että vaikka sähkölasku kapenee muutamalla kympillä kuussa niin lainanlyhennykset on pitkään enempi kuin säästö. Noiden takaisinmaksuajat on äkkiä julman pitkiä.

Remonttitaloudessa hukkapuuta tulee niin paljon että uunin hankkiminen kannattaa. Säästää jätemaksuissa ja saa vielä hyvää lämpöä kaupan päälle, talon ilmastoinnin tehostumisesta nyt puhumattakaan. Toisaalta, uuninkin takaisinmaksuaika on pitkä.

Kyllä säästäminen se viksuin ja helpoin konsti on. Valot pois kun niitä ei käytä, ikkunoihin talveksi ikkunaliimapaperit, vetoisten nurkkien tiivistäminen, vintin ovien ja luukkujen tiivistäminen ja eristys, säästeliäs vedenkäyttö suihkussa...

Kyllä konsteja löytyy. Pitää vaan olla tarkkana ja muistaa sähkön säästäminen koko ajan. Jos ei jaksa ja viitti niin sitten ei auta muu kun levittää lompakkoa vähän isommalle.

Niin hyvää ja halpaa parannusta energiantuotantoon ei olekaan etteikö sitä saisi haaskattua hetkessä tuhlailemalla sähköä.

Pekka

[Alma]

Pekka olet ikävä kyllä oikeassa. Koko tähän säästösouviin unohtui mainita muuan pieni seikka. Ollaan nimittäin köyhiä.
Ei ole mahdollisuuksia alkaa käyttämään enemmän rahaa /kk kuin nyt.
Ja tästä syystä ei jaksaisi odottaa investoinnin kannattavuutta eläkkeelle saakka.

Ja sitten hetken tuumittuani älysin ettei edes pelletti auta kellarin lämmitykseen. Siellä on nimittäin sähkövastuksella lattialämmitys, ja siihenpä ei pellettejä auta syöttää. Ja jos purkaa sen uuden ja komean v. 2000 laitetun (edellisen asukkaan) remontin niin jopa taas menee rahaa turhaan. Oletan ja kuvittelen että tuo mainittu kellarin lämmitys syö ison osan sähkön kokonaiskulutuksesta.

Minäpä vielä mietin ja lasken ja mietin.

[Pekka Huhta]

Jos noita sähkönkulutuksen säästöjä ajattelee, niin meillä tässä nykyisessä talossa on tehty pari isompaa remppaa, jotaka vaikuttaa sähkönkulutukseen.

Yläkertaan laitettiin kevyellä kädellä selluvillaa lisäeristeeksi yläpohjaan ja välipohjiin vinttien kohdalle ja vintin seiniin lämpimän yläkerran kohdalle. Sähkönkulutus varmaan laski, mutta tärkeintä oli asumismukavuuden parantuminen (makuuhuoneen lämpö nousi kolmestatoista asteesta yhdeksääntoista :) ). Tähän meni rahaa noin puolitoista tonnia.

Toissa kesänä taloon tehtiin vahan mallin uunit ylä- ja alakertaan. Niillä ei päästy lämmittämään ihan koko lämmityskautta, mutta lokakuun lopulta eteenpäin kuitenkin. Ja tähän meni rahaa niin että vieläkin tekee kipeetä, kaikkine piipunkunnostamisineen, muurauksineen ja ylimääräisine rappauksineen (kaikki ei ollenkaan uunihommaa) siinä 16000 e.

Jos vertaa sähkönkulutusta ekana kokonaisena vuonna, jolloin eristeet tuli vasta laitettua ja nyt viime vuonna kun talossa oli lisäeristeet JA uunit tukena niin eroa vuoden sähkölaskussa on mun kirjanpidon mukaan 1913-1709=204 €.

Vaikka siitä uunihommasta laskis vain kymppitonnin itse uuniin ja hormeihin, niin eristeet ja uuni on yhteensä 11500.

Tolla sähkönkulutuksen laskulla menee yli viiskymmentä vuotta ennenkun ollaan hyvän puolella. Toki tänä vuonna päästään varmaan sähkölaskussa hiukka vielä alemmas kun voidaan lämmitellä koko lämmityskausi ja pikkuhiljaa tilkitään taloa. Mutta totuus on, että on hyvin vähän sellaisia investointeja, jotka on perusteltavissa ihan vaan investointeina. Uunit tehdään siksi että ne on kivat ja kuuluvat taloon, eristeitä laitetaan ettei nurkissa vedä, jne. Mutta markka markkaa vasten ajatellen todella harva investointi maksaa itsensä oikeasti takaisin.

Vaikka tuo meidän investointi olisi tiputtanut sähkölaskun puoleen niin takaisinmaksuaika olisi nykyisillä sähkönhinnoilla yli kymmenen vuotta.

Kyllä mä vielä sanoisin, että osta muutama rulla ikkunaliimapaperia, pussi pellavarivettä ja silikonista ikkuna- ja ovitiivistettä. Paperoi ikkunat, etsi paikat joista vetää (lattianraot, ovien ja ikkunoiden karmien ympärykset jne) ja tuki niihin tilkettä ja laita kunnolliset liimattavat silikonitiivisteet auottaviin ikkunoihin ja ulko-oviin.

Ja sitten opeta koko huusholli laittelemaan valoja pois, säästämään lämmintä vettä suhkussa, pesemään pyykit neljässäkympissä, saunomaan kerran eikä neljä kertaa viikossa.

Ihan takuulla niillä konsteilla irtoo sellaisenaankin se kahdensadan euron säästö vuodessa ilmankin että taloon ajaa tonnitolkulla rahaa. Yleensä lämmitysmenetelmän vaihto ei juuri kannata jos vanha systeemi ei ole muutenkin ihan loppuunajettu ja se on pakko vaihtaa.

Pekka

[0201]

edellinen oli asiaa. t 0201

[pakoistinen]

Talotohtori -kirjan mukaan vanhan rakennuksen lämpötalouden parantamiseksi ei kannattaisi tehdä muuta kuin tilkitä mistä tuulee läpi (akkunat, ovet kuten edellä mainittiin), ja yläpohjaa ehkä hiukan eristää. Muu on kirjoittajan mukaan liioittelua eikä kovin tehokasta. Ehkäpä sitten näin, mutta aivan varmasti eristemyyjät ja remonttifirmat ovat sitä mieltä että pitää laittaa paljon ja kallista jos heiltä menee kysymään.

Olen aika paljon samoilla linjoilla itsekin tuon kirjan kanssa; vanhaa ei pitäisi mennä "peruskorjaamaan" (=pilaamaan) ellei se ole selvästi rikki. Kutteripurua vintillä seinien väliin lisää silloin tällöin. Puulämmitys on kiva vaihtoehto, mutta maksavat ne halotkin, ainakin meillä, kun ei ole omaa metsää.

[maanma]

Hei.

Ei tuo ole ihan tarkasti todettu, mitä siellä Talotohtorissa on sanottu. Tuo viittaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuteen. Ydinsanoma on että kun eristät lisää (tai poistat tulisijoja ilman että hormiventtiili jää) ilmankierto huoneissa vähenee ja tätä myötä tarve koneelliselle ilmanvaihdolle kasvaa. Suihkuhuoneessa painovoimainen ei aina riitä - ennen ei ollut suihkuhuoneita tai niitä ei yleensä huomioitu iv-mitoituksessa.

Koneellisessa ilmanvaihdossa venttiileihin ei pidä koskea, mutta painovoimaisessa niihin pitää koskea.

[Anak]

Talotohtori -kirjan mukaan vanhan rakennuksen lämpötalouden parantamiseksi ei kannattaisi tehdä muuta kuin tilkitä mistä tuulee läpi (akkunat, ovet kuten edellä mainittiin), ja yläpohjaa ehkä hiukan eristää.

Ko. kirjaa lukeneeni muistelen siinä vielä painotettavan että lisäeristyksen (esim. villat seiniin) takaisinmaksuaika on todella pitkä, eli kannattaako sitä sitten tehdä kun ajatellaan kustannuksia.

-Antti