Lämpöalapohja vanhan rossin tilalle

[PeeTee]

Olen lukenut näitä juttuja alapohjaremonteista ja koittanut löytää kohtuuhintaista, mutta riittävää tapaa korjata tuollaisen 1840 talovanhuksen alapohjaa ja rossia.

Eli ostimme vähän riskillä vanhan suojellun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talovanhuksen. Ostovaiheessa oli merkkejä mittavista alapohjavaurioista ja olimme asennoituneet purkamaan talon sisäpuolelta hirsipinnalle ja uusimaan koko alapohjan sekä parantamaan talon perustusta ja rossipohjaa.

Purettiin talo sisältä ja kuisti ulkoa nostovalmiiksi. Nostettiin talon 8,5 x 15,5m tunkeilla suoraan ja vielä vähän ylemmäksi. Valettiin yhtenäisen anturan ja purin väliseiniä alhaalta päin ja toisen päädyn alaosan että pääsin pienkuormaajalla sisälle. Nyt olen kelkkonut humuspitoista tavaraa pois ja pitäisi päättää alapohjarakenteesta.

Alapohja oli niinku arveltiinkin kellari/lattiasienen tuhoama, mutta ulkoseinät oli lähes täysin ehjät, väliseiniin joutuu joitain alimmaisia hirsiä uusimaan.

Eli lähtökohta lattiasienivaurio ja maassa humusta ja lahonnutta puuta vielä 20-30 cm syvällä vanhaan maanpintaan nähden. Talossa ei ole asuttu talvisin kuin viimeksi 1928. Maaperä savea, kosteuspitoisuus 3m syvällä 62%. Lohkokivisokkeli on jo suurimmaksi osaksi asennettu takaisin. Nostin kivet hirttä vasten ja kivikiilat alle tiukkaan ja alle juurivalu.

Eli yritän puhdistaa lahopuut pois, mutta todellisuudessa sitä varmasti jää johonkin. Olen ajatellut rakennetta alhaaltapäin suodatinkangas, kapillaarimurska 25 cm, EPS 10 cm ja 5 cm valu, luonnonkivisokkelin ajattelin eristää sisältäpäin xps 10 cm, hormi keskeltä huippuimurilla katolle, korvausilma IVK:ltä joka nurkkaan. Itse huoneiston alapohjarakenteen voisi tehdä ohuempana eikä kosteus pitäisi olla niin julmaa kuin perinteisellä rossilla. Mitä mieltä olette? Tietenkin jos rahasta ei olisi kiinni, niin kevytsora kapillaariksi ja fuktisol EPS tilalle. Tuo laatta toimisi rakennusaikaisena alustana myös kun korvaushirsiä joutuu veistämään ja alapohjaa rakentamaan ja samalla se pitäis EPS kerroksen ehjänä.

Lattiasieni-itiöitä jää varmasti myös ko tilaan enkä haluaisi hetkeksikään antaa mahdollisuutta niiden muhimiseen. Käytettiin tunkkauspetinä jo kuivuneita pintalahonneita alapohjan puita maata vasten niin kahdessa kuukaudessa oli rakosissa jo uusia tuoreita itiöemiä.

Pientä puuhastelua;) Mutta miten jatketaan?

[PetteriKivimäki]

Rossipohjasta eli tuulettuvasta alapohjasta puhut, mutta ymmärränkö väärin, kun ymmärrän että talosi kohdalla ei ole kyse tuulettuvasta alapohjasta? Vai onko vanha ratkaisu ollut "huono tuulettuva"?

[PeeTee]

Niin, tarkoitus on ollut muuttaa vanha lahonnut rossi lämpimäksi koneella tuulettuvaksi alapohjaksi. Olen kaivellut sitä saastunutta puumoska-multa-savi-luonnonkivimöhkäle-maata nyt n.50m3. Eli vanha puualapohja oli lahonnut niin pahasti paikoin että lattian eristeet(hiekka+sammal) oli kantavine vuoliaisineen ja aluslautoineen lapiotavarana kärrättävä pihalle. Rakennuksen paikka on märkää savipohjaista maata.

Hirsirunko on onneksi alapohjaan nähden hyvässä kunnossa, eikä kattokaan ole pahemmin vuotanut.

[9palt]

Terve




Kuulostaa hurjalta suunnitelmalta. En lähtisi valamaan ja styroxilla/xps:llä peittämään sokkelia.
Meillä oli aikalailla samanlainen lähtökohta alapohjassa, ei lattiasientä isommin mutta vanhat lattiat oli romahtanut, talon alla keväisin 10 cm vettä, kaadot taloon päin ym.. Muokattiin kaatoja, laitettiin 20-30 cm lecasoraa, ilmatilaa rossissa 25-30 cm eli aika matala mutta ei ainakaan 6 vuoden aikana ole ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. Ei ollut varsin kallis korjaus, lecasora puhallettuna ~2000 €.

[PetteriKivimäki]

Tuo ajatus betonilaatasta ja mahdollisesta lattiasienirihmastossa kyllä veisi minulta yöunet. Valussa ja lattiasienessä epäilyttää se, että:

Lattiasienen rihmat erittävät happoa, jolla lattiasieni liuottaa muurilaastia ja betonia, sillä lattiasieni tarvitsee yhteyttä alkaliseen materiaaliin. Sieni kasvaa tiilen ja betonin läpi. Vain joissain olosuhteissa voidaan käyttää booria. Normaali ohje on, että näkyvän sienen ympäriltä on vähintään metrin etäisyydeltä vaihdettava puuosat.. Sienen heikkous on kuivuus ja tuuli. Siksi alapohjan tuuletus pitää hoitaa, ja perustukset kuivata. Kun lahovaurion aiheuttaja on lattiasieni, sienen saastuttama puutavara ja muut rakennusmateriaalit on poistettava ja hävitettävä. Muussa tapauksessa riski vaurion uusiutumiseen on huomattavan suuri. Tärkeää on myös korjauksen yhteydessä purkaa ja tarkastaa rakenteita riittävän paljon, jotta kaikki vauriokohdat varmasti löydetään. Koska sieni etenee rihmastojänteidensä avulla pitkiä matkoja erilaisten rakennusmateriaalien pinnoilla ja niiden läpi, tällaisia yhteyksiä on huolellisesti seurattava.

Sorry pitkä lainaus, mutta en muistanut miksi betoni ja lattiasieni on kauhea yhdistelmä. On yhtälailla kamalaa tiili ja lattiasieni; mulla oli pihalla metrin korkea pino vanhoja talon ja tontilta löytyneitä tiiliä, kun ryhdyin siirtämään sitä paikasta toiseen, niin kyllä ällistyin: tiiviisti pinottujen tiilien väliin oli lattisieni tehnyt kotinsa. Oli iso ja hyvinvointinen ja mitä ilmeisemmin syödä rouskutti vaihtolavaa jolla tiilet olivat..

Ks.
http://www.tuuma.net/artikkelit/Lattiasieni.pdf

[PeeTee]

Lattiasienihommista on paljon erilaisia tekstejä ja legendoja. Osa on ylireagointia ja osa muuten vaan pelottelua, mutta oleellisinta korjauksessa varmaan on se että elinolosuhteet tehdään mahdottomaksi. Se mikä kuitenkin selviää lähes kaikista artikkeleista, on sienen selviäminen ei otollisten aikojen yli ja otollisten aikojen koittaessa agressiivinen kasvu. Siis se ei kuole pakkasella ja tuuletuksella, eikä kuivuessaan, se vaan lepää ja odottaa parempaa hetkeä. Puiden halkeamat ovat mukavia etenemispaikkoja rihmastolle, ja desinfiointietäisyys näkyvän rihmaston suhteen on virallisesti 0,5 m puiden syitten suunnassa ja käytännössä ehjässä puussa syitten suuntaisesti kohtisuoraan se ei pääse etenemään ilman mekaanista kulkureittiä(halkeama, porattu reikä tms.)

En ole tutkituttanut rihmastoa oliko se lattiasienen, mutta lähtökohtaisesti jos rakentaa sillä ajatuksella että se on, niin ei pitäis mennä mönkään. Vedenkuljetussuonia en ole löytänyt. Ja yhteys maasta kehikkoon on katkaistu tunkkausvaiheessa ku ei tunkkien pinnalle ehtinyt tulla suonia

Tämä on haasteellinen projekti, mutta siitähän sitä virtaa saa.

Jos ajatellaan normirossia (savi+lecasora 20 cm+ ilmatila 50cm), niin väitän että tällä rakennuspaikalla rossissa käy yli 85% kosteuslukemat, joka käy jo veijarin energiajuomaksi. Mutta taas tuo edellä kertomani rakenne(lämpöalapohja) niin en usko että päästään yli 70% ilman putkivuotoa. Eikä betoniinkaan pitäis sientä kiinnittyä jos pysyy kuivana. Kosteuden siirtymismekanismin takia betoni vaatii riittävän hyvän eristeen alleen, joka ei kuitenkaan ole vedeneriste eli kosteus pääsee hitaasti sen lävitse. Ja toisaalta se vaatii betonin puolelle riittävän lämmön että höyryn osapaineet pysyisi aina tilasta poispäin.

Jos alapohja olis paikallaan tai että korjaus rajoittuisi maapohjaan lecasoran helppoutta ja toimivuutta ei tarvitsisi arpoa.

[Punaparta]

Nyt jäi ensimmäisestä kysymyksestä pois sellaisia lähtökohtia, jotka ainakin minn mielestäni olisi kannattanut tuoda esille pohdinnan pohjaksi. Ihan ensimmäisenä se, että mikä on se alunperäinen vaurion aiheuttaja tai mitkä asiat yhdessä.

Onko siinä kuitenkin esim. katto vuotanut ja romahduttanut välipohjia jotka taas ovat joutuneet maan kanssa tekemisiin? Jos piipunjuuret ovat vuotaneet, onko muurien pohjat tutkittu erityisen huolellisesti? Mikä on ympäröivän maanpinnan osuus tapahtuneeseen, siis korkeus ja kaadot, muutokset vuosikymmenien aikana, mahdollisuus leikkauksiin ja pintavesien ohjailuun... Jokuhan tuon on aiheuttanut.

Arvaillahan aina voi, mutta ainakin minä tarvitsen aina noitakin tietoja kun jotain vauriota tosissaan aiotaan korjaamisen lisäksi estää uusiutumasta. Vaikka kuinka mittavia muutoksia ja "parannuksia" tekisi, niin jos emme tunne vaurion syntyä, emme osaa kaikkia syitä poistaakaan. Ja lähtökohtana tuo ajateltu rakennustekninen risteytys herätti niin paljon kysymyksiä, että näillä tiedoin veivaisin pyörää lähtökuoppia kohden.

Mitä muuten tuli hirren ja sen juurivalun väliin?

Se kannattais muuten ihan oikeasti koittaa vielä täsmentää, että oliko se lattiasientä tai jotain muuta lahottajaa. Voi vaikuttaa tuokin tieto suuntaan tai toiseen vielä.

Tämänhetkisellä työmaallani tuota lattiatattia on ihan todellisena ja sen kanssa on edetty aikalailla järjestelmällisesti. Ja alusta alkaen suurimpana kiinnostuksena tehdä yhteenvetoa syistä, joka sen sinne on tuonut.

[PeeTee]

Siis sisällä ei ole enää mitään. Vaikea sanoa mistä se on lähtenyt, ku ei ole aiemmin tässä rossissa käynyt ja purkuhetkellä lattia oli jo osittain rösähtänyt alas. Paras veikkaus on se että jossain vaiheessa ison salin uuninpaikka on siirretty tilan nurkkaan, samalla oven paikka on siirretty kauemmaksi. Uuninperustusta ei oltu jaksettu tehdä yhtähyvin kuin alkujaan. No tämä uuni oli tipahtanut varmaan hirsiarinan lahottua kun perustuskivet oli painuneet saveen, tällä alueella sientä oli eniten, voi lähes harpilla piirtää 4 m säteisen ympyrän niin siltä alueelta löytyi näkyvät jäljet sienistä. Kaikissa uuneissa(6 kpl) oli alimmaisissa laastisaumoissa rihmastoa, siis lattiaeristeen tasassa.

Kaikki kantavat lattianiskat lahoja, vahintään 5 cm syvyydelle pinnoistaan.

Syistä vielä sen verran, että naapuri on nostanut omaa pihaa, ja tämä rakennus on painunut. Ennen rakennuksen nostoa naapurin piha (1,5m päässä seinästä) oli paikoin korkeammalla kuin tämän talon sokkeli. Niin ja muurinpohjien kivet oli koko alapohjan eniten haiseva osa. Eli ne haisi ihan tuoreille sienille, että sieltä hirsiarinasta voisi olla lähtöisin.

Purkuvaiheesta kirjoittais vaikka romaanin, mutta sen aika ei ole vielä.

Käytännössä kiinnostaa tässä vaiheessa se että, miksi rossi takaisin ja millä perustein? Perusteeksi ei riitä se että ku ne on toimineet aina.

Katto on pidetty hyvänä koska eristeistä eikä hirsistä löytynyt jälkiä vuodoista. Piipunjuuri on nyt asumattomuuden aikana vähän falskannut, mutta koska se on lähellä
harjaa niin tuhot jääneet mitättömiksi.

Porakivet erottaa juurivalun hirsistä.

[Punaparta]

No, noista hippusista voisi päätellä, että ympäröivän maanpinnan nousu ja pintavesien kerääntyminen talon alle voisivat olla niitä perussyitä aiheeseen. Ja näiden syiden korjaus vaikka radikaalistikin on edellytys korjauksen onnistumiselle. Onko se muuten ihan todennettu, että muurien alla on se hirsiarina? Tuntuu vaan oudolta, kun siellä pitäisi olla puolestaan liian märät olosuhteet lattiasienelle. Mut noita muureja tutkisin kyllä vielä vähän ylempääkin...

Niin että miksi rossi takaisin? Kysytään niin päin, että ajattelitko noiden eristysten siellä pohjavalun alla ja kivijalan sisäpinnoissa riittävän? Kyllä minä näkisin, että se rossilattian vielä vaatii, kylmä voi tulla permannosta ilman eristystä. Enemmän epäilisin tuon sekarakenteen mielekkyyttä, koska sitä ei voi noilla reunaehdoilla toteuttaa kuten se on uusiin rakennuksiin idealismissaan joku ideoinut. Kivijalan, lattiarakenteen ja seinän rajapinnassa alkaa olla melkoinen kondenssiriski ja huurre jalkalistan takana jonossa, jos oikein tuon osaan hahmottaa.

Siitä juurivalusta, ymmärsin että se tehtiin noiden kivien ja hirren väliin, mut olikin väärä tulkinta sit vissiin...

[PeeTee]

Siis uunien alla oli hirsiarina 6" hirrestä ja näiden alla kivimuuria noin metrin korkeudelta. Ne on jo pihalla.

Maankallistusten oikeaoppinen tekeminen on tässä hiukan vaikeaa, kun nykyrakennuslain mukaan naapurin puolella ei saa kaivaa. Lähin rakennuksen nurkka on 42 cm päässä rajasta . No, onneksi siellä päässä taloa naapurin maa ei ole niin korkealla kuin tuolla toisessa päässä jossa rajaan on n 1.5m.

Pakkohan tuo maapohja on eristää, muuten kevään ja alkukesän aikana ulkoilman kosteus tiivistyy talvella jäähtynyttä maata vasten... aivan sama millä ilmalla sitä tuuletetaan.

Tuossa lämpöalapohjassahan on tarkoitus eristää sokkeli ja maa tilasta kunnolla. Tuo kondenssivaara porakivien yläpintaan/hirren alapintaan on kyllä olemassa ulkoilman lämpötilan vaihdellessa, koska tuollaisten kivijärkäleiden lämpeneminen kestää. Eli ulkoilman kosteutta tiivistyy kiven pintaan silloin kun porakiven lämpötila on kastepisteen alapuolella. Taas hirsihän on yhteydessä alapohjaan ja se on lähempänä sisälämpötilaa. Ja bitumikaista estää suoran imeytymisen hirteen. Ja toisaalta taas luonnonkivi ei ime itseensä vettä niin sillälailla vesi ei itse kiveä haittaa.

Käytännössä tämä ajattelemani rakenne on vähän niinkuin kellari matalampana versiona, jossa on koneellinen ilmanvaihto.

Tuo asia kiinnitti edellisessä viestissä huomiota, kun puhuit että olosuhde on liian kostea lattiasienelle. Mitä tällä tarkoitit? Vai, sitä että se ei hapettomista olosuhteista tykkää.