Mielipiteitä ja kokemuksia maalämpöpumpuista?

[Saarela]

Terve!

Meitin rintamamiestaloprojekti on siinä vaiheessa, että tarvitsisi saada maalämpöpumppu valittua.

Speksejä:

-Pohja-ala 80 neliöä
-60-luvun rintsikka vesikeskuslämmityksellä
-asuinkerroksissa alkuperäiset patterit, osa yksi-, osa kaksilehtisiä
-lämmitysputkistot uusittu juuri
-vintillä lämmitettävä ala n. 40 neliöä
-kellarikerroksen lattiaan laitettiin eristys ja vesikiertoinen lattialämmitys
-öljylämmityksen kulutus ollut ennen lisäeristämistä ja kellarin lattialämmitystä n. 3000 litraa vuodessa
-keväällä upotimme märkään savipeltoon 2 x 300 m turbokollektoriputkea

Sen verran mitä olemme maalämpöpumpuista lukeneet, olemme ymmärtäneet, että patterilämmitykseen kannattaa yhdistää tulistuspumppu(?), jolla saa tarpeeksi kuumaa vettä pattereihin.

Nyt kaipaammekin mielipiteitä ja kokemuksia teiltä, joilla on jo maalämpö vanhassa talossa, minkä merkin pumppuja teillä on, minkä tehoisia yms. Kiitos jo etukäteen asiantuntevista vastauksista! :)

[lmfmis]

Ensin kannattaa tehdä kotiläksyt eli hakea se maksimi kiertoveden lämpö pattereissa. Mitä matalampi, sitä parempi.

Yleensä patterin tai pari vaihtamalla ei tarvitse sitä 45 asteista kiertovettä. Kun pärjää vähemmällä kaikki lämpöpumput toimii paremmalla hyötysuhteella. Patterit maksaa parisataa kappale ja rivoitetun kaksilehtisen säteilyteho on yli kaksinkertainen yksilehtiseen verrattuna. Jokin 35 astetta on hyvä tulos pattereilla ja lattialämmöllä pääsee sitten paljon matalaemmalle helpostikkin.

Vaikka vaihtovena kone tekeekin kuumempaa, se tulee sitten hyötysuhteen kustannuksella, ja tekee myös yleensä käyttövettä samalla, joten ei ole järkevää mitoittaa sen mukaan. Katsoisin enemmin ensin kokoluokan, ja sitten valkkaisin merkin jostain suosituista. Taloon.com löytyy noita Nibejä. Suorituskyvyltään nuo on kaikki samanlaisia. Varustelu ja hinta vaihtelee, mutta kuka sitä värinäyttöä mihinkään tarttee sitten lopuksi jne kannattaa miettiä.

Keruuputki varmaan rajoittaa pumpun kokoluokan sitten.

[Nupi]

Öljyn kulutuksen mukaan kokoluokka olis 10kw, 8kw on kuitenkin neliöihin suhteutettuna oikea valinta. Nibe taitaa olla hinta luokassaan ostetuin. Myös saatavuus nettikaupoissa hyvä.

[Kulmala]

Stiebel Eltron 10kw. Erittäin hyvät kokemukset. Ei mitään tarvetta tulistuspumpulle. Sähköä vuodessa n. 11000kwh
Normi rintsikka + elintasopatti, kellarissa ei juuri lämmitystä.

Suosittelen hankkimaan samalla maaviilennyskonvektorin, on ihan ehdoton peli. Muista hakea samalla korjausavustus jos niitä vielä myönnetään.
Lisäksi se etukeräinhärveli (mikä onkaan joka tasaa lämpötilaa), kannattaa ottaa mahdollisimman isona. NOrmaalisti tarjotaan alle 200-litraisia, meillä yhdistettiin vanhaan 650 litran keräimeen. Kaikki asiasta ymmärtävät ovat kehuneet ratkaisua vaikka meillä se tehtiin alun alkaen säästösyistä.

[PeeTee]

Ei ole kokemusta maalämpöpumpusta vanhassa talossa, mutta kahdesta ruotsalaistyyppisesta mlpumpusta kylläkin. Jos talon pohja antaa myöten niin puhallinpattereilla sais toimimaan pumpun paremmalla hyötysuhteella eli pienemmällä veden lämpötilalla. Sijoittaisin sen tulistintyyppisen ja ns. osatehopumpun hintaeron muutamaan puhallinpatteriin ja nauttisin siten paremmasta hyötysuhteesta vähän halvemmalla pumpulla.
Meillä on ns. osatehopumput tuottanut lähes kaiken tarvittavan lämmitysenergian. 5,5 vuoden aikana vastus kävi lämmitykseen 6 h(3vrk:n ajan lämpötn.-30C, vuosi 2010) ja nyt 2,5 vuoden aikana ei ole käyttänyt lainkaan. Lattialämmityksen kanssa tietenkin vähän eri asia, mutta se vastuksen poltto ei ole sellaista kuin annetaan ymmärtää.

[Laurakaisa]

Meillä on patterit eikä sähkövastuksella ole lämmitetty vielä yhtenäkään talvena. Ensin oli kellarissa sähöt sen verran huterassa jamassa ettei uskallettu, ja sitten vaan ei ole tullut tarvista. Että kaikki on niin suhteellista, meillä puukeskuslämmitykselle alun perin mitoitettu patteriverkosto eli lähtökohtaisesti alemmille kiertovesien lämpötiloille kuin öljyllä, joka meillä mlp:n alta purettiin pois. Pakkasten aikaan lisälämpö tehdään puilla lämmittämällä.

Minä ehdottomasti suosittelisin myös sitä kiertovesien lämpöjen mittaamista ja vaikka talon lämpökuvaamistakin, että näkee miten ja mistä se vuotaa, ynnä kaiken muunkin mahdollisen datan keräämistä. Vuodet ei toki ole veljeksiä, mutta kyllä meillä ainakin se yhden talven yli toteutettu mittailu ja seuranta toi huomattavan paljon lisää näkemystä lämmitysasioiden valintaan. Vaikka jollain olisi ihan samanlaiset speksit kuin teidän, on nämä mökit kuitenkin niin omanlaisiaan eristysten ja muidenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvien ratkaisujen osalta, että varmemmin osuu oikeaan jos tutkailee sen oman talon käyttäytymistä talvipakkasella.

Muoks ja laitan nyt vielä ne meidän faktat kuitenkin: Kellarissa jälkikäteen tehty parikymmentä neliötä pyykkitupaa lattialämmityksellä, keskikerroksessa 72 neliötä ja vintissä toistaiseksi puolilämpimänä ollutta tilaa 42 neliötä. Pumppu on Gebwellin 9 kilowattinen, ei erillistä varaajaa, kaivoa on 201 metriä, öljyä meni 2500 litraa ja lämmitykseen on mennyt kahdeksisen tuhatta kilowattia vuodessa. Ai niin, kannattaa muuten sitten laittaa sille pumpulle oma kilowattituntimittari, sitä on kiva seurata eikä tartte arpoa lämmityksen osuutta sähkölaskusta. Ja meillä ei ole talvella sisällä normaalisti trooppiset lämpötilat vaan sellaiset 21 astetta, mikä on meille sopiva. Taloa ei ole lisäeristetty mitenkään, ikkunat ja ovet alkuperäiset. Toim. huom. tällä kilowattituntimäärällä ei siis lämmitetä asuinkuntoon kuin keskikerros ja kellari pariinkymmeneen asteeseen, vintissä on pakkasilla noin 17 astetta. Sinne on tulossa puhallinkonvektori ensisijaisesti jäähdytystä varten, kunhan muutetaan sinne makuuhuoneet lasten vielä vähän kasvettua, ja siihen tulee myös lämpimän ilman puhkumismahdollisuus, koska vintissä on alakertaa paljon pienemmät patterit neliöihin nähden.

[Khyron]

Ei ole kokemusta maalämpöpumpusta vanhassa talossa, mutta kahdesta ruotsalaistyyppisesta mlpumpusta kylläkin. Jos talon pohja antaa myöten niin puhallinpattereilla sais toimimaan pumpun paremmalla hyötysuhteella eli pienemmällä veden lämpötilalla. Sijoittaisin sen tulistintyyppisen ja ns. osatehopumpun hintaeron muutamaan puhallinpatteriin ja nauttisin siten paremmasta hyötysuhteesta vähän halvemmalla pumpulla.
Meillä on ns. osatehopumput tuottanut lähes kaiken tarvittavan lämmitysenergian. 5,5 vuoden aikana vastus kävi lämmitykseen 6 h(3vrk:n ajan lämpötn.-30C, vuosi 2010) ja nyt 2,5 vuoden aikana ei ole käyttänyt lainkaan. Lattialämmityksen kanssa tietenkin vähän eri asia, mutta se vastuksen poltto ei ole sellaista kuin annetaan ymmärtää.

Tulistin ja osateho liittyy ihan eri asioihin. Tulistin ja vaihtoventtiili on "pareja" niin että ne on kaks pumpputyyppiä. Täysteho ja osateho taas liittyy mitoitukseen, täysteho pitäisi olla mitoitettu niin että pumpulla saadaan koko vuoden tuotettua lämmöt. Osateholla taas tietoisesti mitoitetaan niin että kylmimmät ajat käytetään suorasähköä. Kumpikin, tulistin ja vaihtoventtiili, voi olla joko osateho tai täysteho.

[rintsikan repijä]

Olen viimeaikoina laittanut asiakkaille tuota Niben uutta invertteri mallia F1255 jossa on kierrosluku ohjattu kompura ja kiertovesipumput.
Vaikuttaa erittäin fiksulta laitteelta, helppokäyttöinen ja energia tehokas, löytyy 2 teholuokassa 1,5-6KW ja 4-16KW.
Voi olla jopa että tuo pienempi malli menisi tuohon sinun taloosi, riippuu energiantarpeesta..

[Putkimiess]

Ei ole kokemusta maalämpöpumpusta vanhassa talossa, mutta kahdesta ruotsalaistyyppisesta mlpumpusta kylläkin. Jos talon pohja antaa myöten niin puhallinpattereilla sais toimimaan pumpun paremmalla hyötysuhteella eli pienemmällä veden lämpötilalla. Sijoittaisin sen tulistintyyppisen ja ns. osatehopumpun hintaeron muutamaan puhallinpatteriin ja nauttisin siten paremmasta hyötysuhteesta vähän halvemmalla pumpulla.
Meillä on ns. osatehopumput tuottanut lähes kaiken tarvittavan lämmitysenergian. 5,5 vuoden aikana vastus kävi lämmitykseen 6 h(3vrk:n ajan lämpötn.-30C, vuosi 2010) ja nyt 2,5 vuoden aikana ei ole käyttänyt lainkaan. Lattialämmityksen kanssa tietenkin vähän eri asia, mutta se vastuksen poltto ei ole sellaista kuin annetaan ymmärtää.

Tulistin ja osateho liittyy ihan eri asioihin. Tulistin ja vaihtoventtiili on "pareja" niin että ne on kaks pumpputyyppiä. Täysteho ja osateho taas liittyy mitoitukseen, täysteho pitäisi olla mitoitettu niin että pumpulla saadaan koko vuoden tuotettua lämmöt. Osateholla taas tietoisesti mitoitetaan niin että kylmimmät ajat käytetään suorasähköä. Kumpikin, tulistin ja vaihtoventtiili, voi olla joko osateho tai täysteho.

Juuri näin. Tulistinpumppu tekee siis yhtaikaa pienellä teholla kuumaa käyttövettä ja isommalla teholla lämmitystä, jälkimmäisen hyötysuhteella. Jos siis pattereihin menee 45-asteinen vesi tulee käyttövesi siinä samalla. Vaihtoventtiilikone taas tekee joko käyttövettä tai sitten lämmitystä, ei molempia yhtaikaa. Käytännössä molemmat laitteet on yhtä hyviä, erot ovat akateemisia. Tärkeitä maalämpöpumpun valinnassa on mitoitus ja luotettava toimittaja.

Täystehovalinnassa lämpöpumpun kompressori kykenee kattamaan lämmöntarpeen 100% läpi vuoden. Kuullostaa hienolta mutta toisaalta 98% vuodesta kallis investointi tekee töitä vajaateholla. Täysteho siis vaatii isomman pumpun ja syvemmän reijän. Osateholla kovina pakkaspäivinä pummpu käyttää kompuran lisäksi myös sähkövastusta. Lisäenergian osuus on tyypillisesti 1000kWh molemmin puolin.

[JJ72]

Se on totta, että riippumatta pumpputyypistä, kannattaa menoveden lämpötila pitää mahdollisimman matalana... Mulla öljylämmitysaikakaudella kiertovesi piti yksilevyisillä pattereilla olla kovilla pakkasilla yli 60°C, mutta vaihdoin 4 patteria samankokoisiin, mutta kaksilevyisiin ja välirivoituksella oleviin (C22), niin alkoi riittämään 45°C kiertovesi. Satsaus maksaa varmasti itsensä takaisin jollain aikajänteellä hyötysuhteen muodossa.

On noissa pumpputyypeissäkin sitten pieniä eroja, se että kuinka paljon ne sitten vaikuttaa missäkin tapauksessa, on toinen juttu... Tässä muutama huomiom jotka tulee mieleen:

-Tulistinpumpussa on aina erillinen varaaja, ja kiertoveden säätö tapahtuu erillisillä kolmi tai nelitie venttiileillä varaajan lähdöissä, tästä on se etu, että esim. lattioihin voi kesällä ajaa vaikka 22°C vettä, ilman, että tila lämpenee tarpeettomasti, mutta lattia tuntuu jalalle mukavalle (tai ainakin mukavammalle), ilman että laitteesta tulee pätkäkäyvää, niinkuin tuossa taitaa käydä vaihtoventtiilipumpulla...

-Samasta syystä huonelämpötila pysyy vakaana (koska sitä säädetään lähes portaattomasti jatkuvasti), eikä sahaa kuten vaihtoventtiilipumpuissa (ainakin patterilämmityksellä tahtoo käydä niin, lattialämmityksellä ei kai niin voimakkaasti).

-Tulistinpumpussa kierrosta palaavan veden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä pumpun hyötysuhteen kanssa, sillä lämmityskierto elää omaa elämää, ja varaajasta otetaan vain senverran lämmintä kun tarvitaan. Näin voit pitää vaikka joka huoneessa termostaatit paikoillaan, ilman että tulee pelkoa siitä, että paluuvesi pumpulle nousee liian korkeaksi. Eli voit pitää esim vierashuoneen, autotallin ym. lämpötilaa aivan huoletta matalampana silloin kun siellä ei tarvita normaalia huonelämpötilaa.

-Mutta sitten hyvien ominaisuuksen painoksi jotain negatiivistakin, koska sitä lämmintä käyttövettä tehdään lämmityksen sivutuotteena, tyypillisesti suhteella 20%/80% (käyttövesi/lämmitys), johtaa tuo siihen, että kesäkäytössä kun tehdään pelkkää käyttövettä ja lämmitystä ei käytetä lainkaan, tahtoo sitä lämmityslämpöä tulla liikaa, ja silloin se pumpulle palaava lämpötila tahtoo nousta tarpeettoman korkealle. Tuota ilmiötä vähän pienentää se, jos käyttää hybridivaraajaa, jossa siis tehdään kaikki tarvittava samassa pytyssä (Esim Akvaterm Geo), silloin käyttöveden esilämmitys tehdään kierukalla tuossa lämmitysjärjestelmälle tarkoitetussa tilassa ja se jäähdyttää pytyn alaosaa. Mutta ei tuokaan kokonaan ongelmaa poista.

-Pätkäkäyntistä tulistinpumpusta ei näköjään saa kovinkaan helposti, kunhan varaaja on riittävän iso ja asetuksissa tolkkua, lyhimmät käyntijaksot mulla heinä-syyskuussa, kun lämmitystä ei siis käytetty ollenkaan, oli 50min luokkaa. Kovilla pakkasilla muutamia kertoja vuorokaudessa 2.5h käyntijaksoja. EDIT Öljyä meni 2700-3000l/v ja talossa n. 220m2 ja 500m3, pumppu on nimellisesti 9.5kW.

Itselläni on Geopro SH tulistinpumppu ja Akvaterm Geo varaaja, enkä ole katunut päivääkään.

[Andy_81]

Mitäs sanotte näistä?
http://www.ultimatemarket.com/Published ... de=90ASMLP

Tuossa linkissä Ultimaten "tehokkain" versio. Ottoteho alle 2kW ja yhdellä vaiheella toimii. Hinta tarjouksessa 1300€. Hyvä ilppi maksaa enempi...

[Nihan]

Mitäs sanotte näistä?
http://www.ultimatemarket.com/Published ... de=90ASMLP

Pikkuisen kuolaneritys kiihtyi kun noista lueskelin :D Teeseitse-kansanosalle mahtavaa potentiaalia omaavia vermeitä!

[lehmikangas]

Joskus yhtenä valintakriteerinä voi olla myös laitteen pitämä ääni, tai melu. Näistä vain usein ilmoitetaan se tasaisen hurinan desibelit. Mutta joissakin pumpuissa pahemman äänen aiheuttaa kun erilaiset releet paukkuu. Ainakin Viessmanin pumppu paukahtaa aika kovasti joissakin tilanteissa. Itse pumpun käyntiääni on hiljainen.

[alspe]

Näyttäisi olevan aika rajoittava näkökulma lämpöpumpun suhteen tämä käyttöveden teko. Vaihtoventtiilipumpulla painetaan vain välillä kuumaa vettä ja tulistinpumpulla uhrataan osa tehosta kuumavesikiertoon.
Onko millaiset paketit parhaita jos ajattelisi, että tekisi suoralämmittimellä priimauksen käyttöveteen? Silloin ei saisi olla mitään käyttövesivaraajaa lämpöpumpussa vaan vähän kuin öljykattilan kierukka esilämmittimenä lämmitysvesivaraajassa.

Millä ratkaisuilla olette päässeet hyviin säästöihin? Kovasti ne puhuu, että reilun 2k€ säästöt irtoaisi vuodessa jos öljyn kulutus on luokkaa 3000 l/v. Sillä laskettuna 15000€ investointi kotitalousvähennyksineen maksaa takaisin alle 6 vuodessa joka on minusta aika OK homma siihen nähden, että ei ulkoyksikköä, ei tarvita lisälämpöjä, avaimet käteen-ratkaisu ja arvon nousu talolla. Tällä öljyn hinnalla ei ehkä ihan noin, mutta kuka tietää kuinka kohta?

Toisin sanoen, miten paljon vuotuista COPia saisi paremmaksi jos käyttövedellä pitelisi boileria tai suoralämmitintä?

[JJ72]

Mulla koko lämmitysjärjestelmän kulutus vuoden aikana oli 6903kWh, tuosta voinee vähentää kaksi kiertovesipumppua, jotka siis lämmön jakeluun tarvittaisiin jokatapauksessa (25W X 24 X 365 = 219kWh/v) eli kompressorin kulutus 6903kWh - 219kWh = 6684kWh. Jos sähkön hinta olisi esimerkiksi 10snt/kWh (5snt myynti, 2.7snt siirto ja 2.3snt verot) tuli tämän mökin lämmittäminen maksamaan 668€.

Vertailuna voidaan pitää viimeisintä öljylaskua, joka taisi olla 3600€/3300l, ja sillä olisi selvinnyt n. 13kk. Tuosta saadaan 12kk hinnaksi öljyllä 3323€. Pikainen laskutoimitus antaisi säästöksi 2655€/v.

Todellista säästöä syö nyt halventunut öljy ja se, että käytössä tapahtui toukokuun lopussa muutos 5hlö -> 1.5hlö. Eli ei ole täysin vertailukelpoisia tuloksia, mutta eiköhän se todellinen vertailukelpoinen säästökin ole 1000-2000€ välissä...

Ja mulla on varaajassa vastukset ja säädetty niin, että menevät päälle vasta jos varaajan lämpötila tipahtaa 20 asteeseen, pumpun vastuksilta on sulakkeetkin alhaalla, eli kaikki lämpö on tehty kompuralla.