Kyselin jo kotiverstaan puolelta muttei herännyt keskustelua niin koitetaampa täältä.
Voisi viikonloppuna koittaa raapaista hommat pakettiin.
Olen tässä pari päivää koittanut kartoitella tontilla vilisevien sadevesien ja harmaiden vesien kulkua, tarkoituksena varmistaa nykyinen toiminta ja lykätä sakokaivon ja imeytyskenttien uusimista vähintään sinne 2016 asti.
Rännivedet: suurin osan toimii ihan silmähavainnolla, eli vedet kootaan ojan penkkaan joska purkuputki lähtee 50m päähän pellon läpi isompaan ojaan. Yhdestä tai ehkä kahdesta rännistä vesi johdetaan vanhaan pihakaivoon jossa käsipumppu, tähän kaivoon johdetaan myös salaojia koska lorisee viikkotolkulla keväällä ja kovien sadejaksojen jälkeen. Luultavasti "ylitäytölle" ei kumminkaan purkua ole tai se on tukossa. Keväällä kaivon ympärillä oli paripäivää lammikko.
Harmaat vedet: sakokaivon jälkeen n. 10-15m imeytys. Jontkassa yksi putki josta en ole vielä saanut vettä tulemaan vettä. Lykkäsin sinne 50m pex-putkea ja lorotin vettä, putken päätä ei näkynyt missään, mutta vesi alkoi tulla läpi varmuudella sakokaivolta tulevasta putkesta. Kootaan samaan kohtaan mihin rännivedetkin ja samaa 160mm putkea pitkin isompaan ojaaan pellon läpi 50m.
Mustat vedet: 14m3 umpisäiliö. Materiaalista ei varmuutta, pieni mahdollisuus että jopa rosteria...
Nämä "jontkaan" päätyvät putket olivat n. 30cm mullan alla, ja oli ollut vähän tukkoisen makuinen kohta. Nyt kumminkin näyttäisi virtaavan ihan mukavasti pellolle kun vähän rassailin. Kannattaisiko tähän laittaa joku perusvesikaivo tai vastaava rumpuputki? Vai saako rännivesiä ja harmaitavesiä pistää samasta kohdasta edes purkuun? Näinhän se kumminkin on ollut jo 24vuotta.
Vai laittaisiko putken päiden kohdalle vain karkeaa sepeliä ja peitto hiekalla/mullalla? Ja putken päiden alle joku viiran palanen että kurat pysyisi poissa.
Putket ovat pääosin 80/110/160 peltosalaojaputkia joten hirveitä taiteiluja niiden kanssa ei enää tehdä.
Lisätään vielä että suht lähellä (+10m) tuota koontipaikkaa on talousvesikaivo, eikä jätevesiä oikein voi johtaa muualle kuin nykyistä reittiä pitkin. Kaivo on jyrkän nyppylän ("vuoren") juurella joten pohjavesivirtaus pitäisi kumminkin olla kaiken järjen mukaan oikein.
Juomakelpoista, kirkasta, hajutonta ja riittoisaa on vesi ollut. Jokseenkin rautapitoista tosin.
Kuva "jontkasta":
https://www.icloud.com/photostream/fi-f ... 598317DE7B
Jätevesijärjestelmistä
Re: Jätevesijärjestelmistä
Jotta saataisiin keskutelua aikaiseksi niin...
Onko tuossa mitään ongelmaa eli kaikki toimii kuitenkin? Jos kuitenkin olet uuden järjestelmän rakentamassa, niin kannataneeko mitään isompia väliaikaisvirityksiä käydä rakentamaan. Toi viiralla vuorattu kivipesä on varmaan hyvä ratkaisu.
Onko tuossa mitään ongelmaa eli kaikki toimii kuitenkin? Jos kuitenkin olet uuden järjestelmän rakentamassa, niin kannataneeko mitään isompia väliaikaisvirityksiä käydä rakentamaan. Toi viiralla vuorattu kivipesä on varmaan hyvä ratkaisu.
Re: Jätevesijärjestelmistä
Hainkin jonkun aikaa että mitä aloittaja oikeastaan kysyi, mut se koski sitten tuota krooppia mihin putket päättyy. Eipä tuossa mitään hötkyiltävää, kunhan vesi kulkee eteenpäin eikä talvella ala pahtumaan jäähän. Piakkoon menee kumminkin jotain uusiksi niin voipi siinä yhteydessä miettiä sitä kokonaisuutta. Ja josko pikkuhiljaa saisi noiden putkien sielunelämää selville muutenkin, enempi arvailun varassa tuntuvat olevan. Ja oishan se oman mielenrauhankin kannalta lystimpää olla, kun olis varmuus kaikista kuivatusputkista, jos tulee joku tilanne joskus.
Aika huima on tuo umpipytyn koko, tulee neliakselisen kuorma kerralla, että tyhjennyskustannukset taitaa olla optimissaa. Muuten kyllä jos kunnallisilla määräyksillä ei ole liikoja kieltoja kehitetty, niin kannattais uusiessa funtsia kaikkien vesien yhteiskäsittelyäkin, mut jos tuolla säiliöllä on odotettua käyttöikää reilusti jälillä, niin lievempien eli perustason vaatimusten alueellahan ei tarvi harmaavesistä poistaa edes ravinteita, 67% orgaanisesta aineksesta riittää. Että aika minimiratkaisulla pärjäis, kunhan tarkastaa tuon umpparin huolella. Ja nehän ei sitten yleensä vuoda ulos, vaan sisäänpäin. Tämä tällai vaan ennen kuin se klassinen porakonemies saapuu antamaan ilmaisia neuvoja...
Aika huima on tuo umpipytyn koko, tulee neliakselisen kuorma kerralla, että tyhjennyskustannukset taitaa olla optimissaa. Muuten kyllä jos kunnallisilla määräyksillä ei ole liikoja kieltoja kehitetty, niin kannattais uusiessa funtsia kaikkien vesien yhteiskäsittelyäkin, mut jos tuolla säiliöllä on odotettua käyttöikää reilusti jälillä, niin lievempien eli perustason vaatimusten alueellahan ei tarvi harmaavesistä poistaa edes ravinteita, 67% orgaanisesta aineksesta riittää. Että aika minimiratkaisulla pärjäis, kunhan tarkastaa tuon umpparin huolella. Ja nehän ei sitten yleensä vuoda ulos, vaan sisäänpäin. Tämä tällai vaan ennen kuin se klassinen porakonemies saapuu antamaan ilmaisia neuvoja...
Re: Jätevesijärjestelmistä
Tosiaan kysymys koski tuota kokoomapaikkaa mihin johdetaan todistetusti ainakin harmaat vedet ja osa rännivesistä.
Lapiohommiin rupesin sen takia, että siinä kohtaa tuntui vesi nousevan pintaan. Esimerkiksi paripäivää remonttipensseleiden pesun jälkeen pinnalla oli valkoista vesilitkua.
Ainakin tällä hetkellä kun vettä ei tule joka tuutista, niin vesi kyllä virtaa iloisesti eteenpäin(se vähä mitä letkusta/hanasta saa tulemaan). Jonkinlaista virtausta olin havaitsevani myös siellä lopullisessa purkupaikassa, eli pellon läpi menevä putki vaikuttaisi olevan myös auki kokonaisuudessaan.
Taidan siis tosiaan tyytyä kivipesä+viira ratkaisuun. Kuinkahan paljon päälle olisi hyvä lapata vielä multaa että jäätymisongelmilta vältyttäisiin?
Ei sillä, että viime talvena olisi mitään havaittavia ongelmia ollut.
Talon rakentaja, tai siis peruskorjaaja, on ollut levyseppä ammatiltaan ja esimerkiksi lähes kaikki kaivonkannet, rännikaivot, hormipellit, talousvesiputket teknisessä tilassa yms ovat RST/HST.
Myös tuon umpikaivon miesluukku-yhde/putki ja välikannet yms ovat rosteria joten siitä epäilys että koko pytty saattaisi olla jonkun tehtaan vanhoja säiliöitä.
Voishan siitä päältä joskus lapioida sen verran että pääsisi materiaalin tarkastamaan
Kaksi kertaa on nyt tuo säiliö tyhjennetty, kahdelta hengeltä sen täyttämiseen menee n. 6kk.
Tosin kummallakin(eri firmat) kerralla loka-auto on ollut varustettu ainoastaan 12m3 tilavuudella joten ihan tyhjäksi sitä ei ole saatu. Viimeeksi vakuuttelivat että 14m3 auto löytyy...
Hintaa tyhjäykselle on tullut sen 120-130e/kerta
Lapiohommiin rupesin sen takia, että siinä kohtaa tuntui vesi nousevan pintaan. Esimerkiksi paripäivää remonttipensseleiden pesun jälkeen pinnalla oli valkoista vesilitkua.
Ainakin tällä hetkellä kun vettä ei tule joka tuutista, niin vesi kyllä virtaa iloisesti eteenpäin(se vähä mitä letkusta/hanasta saa tulemaan). Jonkinlaista virtausta olin havaitsevani myös siellä lopullisessa purkupaikassa, eli pellon läpi menevä putki vaikuttaisi olevan myös auki kokonaisuudessaan.
Taidan siis tosiaan tyytyä kivipesä+viira ratkaisuun. Kuinkahan paljon päälle olisi hyvä lapata vielä multaa että jäätymisongelmilta vältyttäisiin?
Ei sillä, että viime talvena olisi mitään havaittavia ongelmia ollut.
Talon rakentaja, tai siis peruskorjaaja, on ollut levyseppä ammatiltaan ja esimerkiksi lähes kaikki kaivonkannet, rännikaivot, hormipellit, talousvesiputket teknisessä tilassa yms ovat RST/HST.
Myös tuon umpikaivon miesluukku-yhde/putki ja välikannet yms ovat rosteria joten siitä epäilys että koko pytty saattaisi olla jonkun tehtaan vanhoja säiliöitä.
Voishan siitä päältä joskus lapioida sen verran että pääsisi materiaalin tarkastamaan
Kaksi kertaa on nyt tuo säiliö tyhjennetty, kahdelta hengeltä sen täyttämiseen menee n. 6kk.
Tosin kummallakin(eri firmat) kerralla loka-auto on ollut varustettu ainoastaan 12m3 tilavuudella joten ihan tyhjäksi sitä ei ole saatu. Viimeeksi vakuuttelivat että 14m3 auto löytyy...
Hintaa tyhjäykselle on tullut sen 120-130e/kerta
Re: Jätevesijärjestelmistä
Kivipesä saattaa tuossa toimia, jos se solmu on ennenkin välttänyt vaikka oli täynnä ties mitä. Mut suojaa tosiaan kivet joka puolelta ettei pääse kuraa väliin ja varmista että vesi tosiaan pääsee poistumaankin johonkin. Siis myös talvella. Kuusenhavut ovat muuten erinomaista eristettä kun niitä keräilee juoksevien ojien ja putkenpäiden tai kaivonkansien päälle. Jäävät ilmavasti ja keräilevät lunta. Ja pitävät allaan väylän avoimena.
Se kannattais varmaan se umppäri tyhjätä jo hiukan ennen täyttymistä, jos ei täyskokosta autoa löydy. Umpparitavara pakkaa pahtumaan säiliön pohjalle ja jos sinne jää aina se sama pari kuutiota, niin voipi säiliö pian ollakkin 12-kuutioinen. Et jos sen sakan sais välillä poistettua ennen kuin vallan jäskähtää. Mut onpahan äveriäs pytty kakin lillua jos on rosteria tuo...
Se kannattais varmaan se umppäri tyhjätä jo hiukan ennen täyttymistä, jos ei täyskokosta autoa löydy. Umpparitavara pakkaa pahtumaan säiliön pohjalle ja jos sinne jää aina se sama pari kuutiota, niin voipi säiliö pian ollakkin 12-kuutioinen. Et jos sen sakan sais välillä poistettua ennen kuin vallan jäskähtää. Mut onpahan äveriäs pytty kakin lillua jos on rosteria tuo...
Re: Jätevesijärjestelmistä
Jep, kivipesä väsätty ja viirakin(UPM Kaukas?:) löytyi edellisen asukkaan jäljiltä eli kustannukset tuli kivien hakubensoista ja asennusolusista.
Jätin vielä multapeiton tekemättä niin voi paremmin seurata tilannetta sitten syyssateilla. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä kun esim parista lavuaarista ja yhdestä rännikaivosta lorotti menemään.
Joku tuttavahan umpparista totesi, että eläkesäästöt siellä odottelevat ylöskaivuuta
Eiköhän se 14+kuution autokin saada, mutta ihan hyvä pointti. Otetaan seuraavaksi vähän "etupeltoon" tyhjäys.
Jätin vielä multapeiton tekemättä niin voi paremmin seurata tilannetta sitten syyssateilla. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä kun esim parista lavuaarista ja yhdestä rännikaivosta lorotti menemään.
Joku tuttavahan umpparista totesi, että eläkesäästöt siellä odottelevat ylöskaivuuta
Eiköhän se 14+kuution autokin saada, mutta ihan hyvä pointti. Otetaan seuraavaksi vähän "etupeltoon" tyhjäys.