Pilaako vesikiertoinen lattialämmitys talon homeella?

[Kutri]

Olemme ostamassa 1960-valmistunutta rintamamiestalomallilla rakennettua 7,5 x 8 m omakotitaloa, jossa kellari, keskikerros ja reunoja lukuunottamatta lämmin vintti.

Talossa on tähän asti ollut öljylämmitys + vesikiertoinen patterilämmitys. Jossain vaiheessa keskikerrokseen on asennettu myös ilmalämpöpumppu (jonka tehosta en kyllä tiedä mitään).

Toisella veljelläni on samalla kylällä uudisrakennuksena tehty talo ja toisella uudistettu ja laajennettu 1990-luvulla tehty talo, joissa on kummassakin maalämpö ja lattialämmitys. Kumpikin ylistää niitä maasta taivaisiin.

Haluaisimme saada kellarista 3000 litran öljykattilan viemän tilan käyttöön ja muutenkin ajatus öljylämmityksestä tökkii jostain syystä. Maalampö mahtuisi juuri ja juuri budjettiin, jos esim. tingin pintamateriaalien hinnassa (vrt. laminaattia eikä parkettia jne.).

Nyt oma isäni, jonka rakennusratkaisut ovat joskus hieman eksentrisiä mutta jotenkin sumealla logiikalla kuitenkin toimivia on sitä mieltä, että lattialämmitys pilaa tällaisen vanhan talon kirjaimellisesti.

Jos ymmärsin hänen selityksensä oikein, ongelmana on se, että nyt lattian sisällä seinänvierustoja kulkevat putket pitävät rakenteet lämpimänä ja kuivina, kun taas lattialämmitys joka heijastaa lämmön vain ylöspäin lattian pintaan, ei pidä välikerroksen alareunaa lämpimänä mistä seuraa kaikenlaisia ongelmia ja lopulta hometta.

Hänen ehdotuksensa oli että jos haluan välttämättä öljystä eroon, vanhaan kattilaan asennetaan sähkövastus (on mahdollista, tsekkasin) ja kattilaa voi lämmittää myös puilla joita kylältä saisi suhteilla hyvin edullisesti (ilmeisesti myös mahdollista Jämä Junior 125-kattilassa). Sen lisäksi käytetään keskikerroksen ilmalämpöpumppua ja asennetaan toinen halvempi ilmalämpöpumppu yläkertaan lähinnä kesähelteitä varten. Kaikkein kovimpia pakkasia varten keskikerrokseen voisi laittaa pienen kaminan ja lisäksi kellarin märkätiloihin sähköllä toimivan lattialämmityksen.

Näin investoinnit tässä vaiheessa olisivat pienemmät kuin lattialämmitys + maalämpöyhdistelmässä ja ennen kaikkea talo ei homehtuisi.

Hänen mukaansa kaikissa vanhoissa taloissa joissa hän on käynyt ja joissa on vaihdettu lattialämmitykseen on piakkoin ilmennyt home- tai muita sisäilmaongelmia.

Onko teillä jollain kokemusta tai omaan kokemukseen perustuvaa näkemystä aiheesta?

Kiitos jo etukäteen!

[Kutri]

Lisäys sen jälkeen kun olen sekoittanut pääni puhumalla useamman ihmisen kanssa:

Niin siis jos unohdetaan kaikkiin kerroksiin ulottuva lattialämmitys ja maalämpö, kellarin lattialämmitys tehtäisiin myös vesikierrolla, joka liitetään samaan järjestelmään kuin keski- ja vinttikerroksen patterit.

Huomenna ajattelin laskea että voiko sen minkä tässä vaiheessa säästäisi maalämmön tuottamalla hinnanalennuksella suhteessa muihin lämmitysvaihtoehtoihin (eli ilmalämpöpumput, puukamina ja puulämmittäminen silloin kun voi -- ja öljyllä ja sähköllä vain satunnaisesti), säästää 15 000 € pienemmällä remonttilainalla.

[turisti]

Ainakin kamalasti toivon ettei asia ole noin yksioikoinen. Nimim. mökkinsä pilannut jos näin on.

Mutta samaa pohdintaa kulunkien osalta tein pari vuotta sitten. 50-luvun möksändeerissä oli edellisen huru-ukon vanhat varaavat sähköpatterit. Remontissa päädyin lopulta maalampöön lattioiden kautta jaettuna. Jos olisikin laittanut vaan siistimmät sähköpatterit, pitänyt vanhan varaajan ja ollut uusimatta lattioita niin muutaman vuosikymmenen niillä säästöillä olisi kalliillakin sähköllä lämmittänyt. Tohon päälle ilppi tai kaksi ja kakluuni niin laskelma on vielä hullumpi maalämmön kantilta katsoen. Mutta kummankin puolesta löytyy varmaan vakuuttavaa excel-taulukkoa ja powerpoint-käppyrää. Kiteytynee kysymykseen: haluakko maksaa heti vai vähitellen? (omassa tapauksessa ihan sama kummalle maksaa, sähkölaitokselle vai pankille..)

[lmfmis]

No eipä se lattialämmitys mitään aiheuta, mutta aina unohdetaan että se ei ole ainoa remppa mitä silloin tehdään, on ikkunaa jne. Nopeasti on talo pullotettu ja kosteus ja sisäilmaongelmat alkakoon...

Maalämpö saa selkeästi investointina sukilleen kun kilpailutat ilppejä vastaan. Ei huono tuo ehdotus. Vilpikin antaa aika paljon juoksua maalämmölle kun laskee kunnolla. Investoinnin kiinniottoon mene yleensä aivan liian pitkä aika. Mutta jos ei rahoilleen keksi muuta käyttöä, niin sehän on toinen juttu

[Kulju]

Maalämpö toimii myös patterilämmityksen kanssa. Ei se vaadi lattialämmitystä. Silloin pitää vaan valita pumppu, jossa on tulistus. ns. suomipumppu.

[Nihan]

Maalämpö toimii myös patterilämmityksen kanssa. Ei se vaadi lattialämmitystä. Silloin pitää vaan valita pumppu, jossa on tulistus. ns. suomipumppu.

Silloin pitää valita sopivat patterit ts. riittävästi pinta-alaa jotta kiertoveden lämpötila voidaan pitää maalämpöpumpulle optimaalisena eli mahdollisimman matalana.

[Khyron]

Ei ne patterilämmityksen putketkaan siellä seinän vierellä välttämättä kierrä, ainakaan jos ne on rakenteiden sisällä. Meillä ne meni puumaisesti pannarista pattereille.

Nyt on maalämpö ja lattialämmitys. Yläkerrassa patterit huoneissa.

[Kutri]

Niin, erinäisistä syistä meitä ei innosta isompi laina -- ml. se, ettei ole ihan täyttä varmuutta siitä miltä maalla asuminen maistuu elämänsä kaupungissa asuneelle isännälle. Jos se ei nappaakaan, niin voi olla että kaupunki kutsuu taas viiden vuoden päästä.

Vanhalla systeemillä tuunaten vaihtoehdossa on sellaisia lisäetuja tilannettamme ajatellen, että voisimme silloin itse tehdä ainakin yläkerran lattiat remontista päävastuussa olevan kirvesmiehen vapautumista odotellessa -- ehkä jopa keittiön. Ennen kaikkea saisin pitää niin paljon mattoja lattialla kuin sielu sietää (= rakastan räsymattoja). Ja tavallaan talon tunnelma säilyisi paremmin kun pakkasaamuisin olisi kylmää, hahhah! (Nimim. lapsuutensa vanhassa puutalossa asuneena.)

Toi VILP olikin ihan uusi juttu mulle. Pitää mennä googlaamaan.

[Pula-aika]

Hänen ehdotuksensa oli että jos haluan välttämättä öljystä eroon, vanhaan kattilaan asennetaan sähkövastus (on mahdollista, tsekkasin) ja kattilaa voi lämmittää myös puilla joita kylältä saisi suhteilla hyvin edullisesti (ilmeisesti myös mahdollista Jämä Junior 125-kattilassa). Sen lisäksi käytetään keskikerroksen ilmalämpöpumppua ja asennetaan toinen halvempi ilmalämpöpumppu yläkertaan lähinnä kesähelteitä varten. Kaikkein kovimpia pakkasia varten keskikerrokseen voisi laittaa pienen kaminan ja lisäksi kellarin märkätiloihin sähköllä toimivan lattialämmityksen.

Näin investoinnit tässä vaiheessa olisivat pienemmät kuin lattialämmitys + maalämpöyhdistelmässä ja ennen kaikkea talo ei homehtuisi.

Hänen mukaansa kaikissa vanhoissa taloissa joissa hän on käynyt ja joissa on vaihdettu lattialämmitykseen on piakkoin ilmennyt home- tai muita sisäilmaongelmia.

Onko teillä jollain kokemusta tai omaan kokemukseen perustuvaa näkemystä aiheesta?

Enpä usko että lattialämmitys olisi pää- tai edes osasyyllisenä yhtään taloa pilannut, mutta investointi on hyvin raju noin iäkkääseen taloon. En usko että kannattaisi. Kattilakin on sen verran uudehko (ja varmaan myös putkityöt), että minä laittaisin sen sähkölle ja puulle, ja kunnon ilmalämpöpumpun myös vintille apulämmitystä ajatellen. Lämpöhäviöitä voi pienentää eristämällä kattilan putkistot kivivillakourulla, se on usein tekemättä ja energiaa menee osin hukkaan sen vuoksi.

http://www.stovesonline.co.uk/STOVE/IMG ... lation.jpg

[Mäkitupalainen]

Luin vähän pikaisesti tätä läpi, mutta olin lukevinani, että esim. kellarin lattiaan tulisi lattialämmitystä? Tämähän on (mielestäni) pelkkää plussaa perinteisesti kosteille RMT kellareille, varsinkin jos samalla tulisi asialliset kapillaarikatkot ja eristykset lattiaan.

Tässä aiheessa päästään jälleen vähän siihen, että ensin pitäisi talossa asua ja opetella sen tavoille Esim. yhden talven asuttuaan tietää suurinpiirtein minkä lämpöistä vettä patteriverkossa kiertää kovimmilla pakkasilla, siten, että asumismukavuus säilyy omalle skaalalle säädyllisenä. Tämän jälkeen on helpompi mitoittaa mahdollista maalämpöpumppua, kun tietää mitä veden lämpötilaa patterilämmitykseen kyseisessä talossa vaaditaan. Tämä siis koskien sitä vaihtoehtoa, jossa kaikkialle ei tulisi lattialämmitystä.

Kolmantena seikkana kannattaisi huomioida lattioiden nykyinen kunto ja alkuperäisyysaste. Jos omassa talossani olisi esimerkiksi wanhaa leveää lattialankkua edes yhdessä huoneessa niin en todellakaan hannoisi repiä sitä auki ja hävittää vain siksi, että voi tassutella paljasjaloin pakkasella. Nytkin säälittää aukoa vanhaa yli 30mm harvalaudoitusta, vaikkei siitä pintakerrokseksi sellaisenaan olisi.

90-luvulla rakennettu uusi talo ja puoli vuosisataa nähnyt RMT eivät ole mielestäni vertailukelpoiset. Tai on monellakin mittarilla, mutta tarkoitan lähinnä, ettei näitä taloja pitäisi ostaa pelkiksi modernisointiprojekteiksi. Tämä seikka on saattanut olla mielessä myös topicin aloittajan neuvojalla, joka tosin on kenties naamioinnut nämä ajatukset homepuheiksi

[lmfmis]

Maalämpö toimii myös patterilämmityksen kanssa. Ei se vaadi lattialämmitystä. Silloin pitää vaan valita pumppu, jossa on tulistus. ns. suomipumppu.

Silloin pitää valita sopivat patterit ts. riittävästi pinta-alaa jotta kiertoveden lämpötila voidaan pitää maalämpöpumpulle optimaalisena eli mahdollisimman matalana.

Yleensä noin rintsikan kanssa. Jos on painovoimaisenkierron jäljiltä kaksilehtiset patterit joka huoneessa, niin voi selvitä parin vaihdolla. Jos on yksilehtiset öljylämmityspatterit niin kaikki menee vaihtoon. Tosin turkkilaiset "purmokopiot" ei kauheasti maksa.

Ja se maalämmön hyötysuhde (cop) tippuu silti lattialämmitykseen verrattuna.

[Kutri]

Joo, olisikin hienot lattiat, mutta ei, rakentaja on ollut varmasti omasta mielestään erittäin edistyksellinen (ammattiputkimies) silloin 1957-1960 kun taloa rakensi kun laittoi kaikkialle varmasti aikanaan hienot ja kätevät muovimatot jonkun pahvin/levyn ja raakalaudan päälle ja vieläpä päällysti talon mineriitillä, jossa oleva asbesti takasi hyvän keston.

Mikä tuo tuollainen patteri on: https://www.evernote.com/shard/s7/sh/6a ... 18e15e340c

[lmfmis]

Mineriitti oli aikansa high techiä ja ihan ylivoimainen materiaali. Meidänkin oli kuin uusi kun purettiin pois

Ei mikään muu kestä vastaavasti. Mutta muoti on ajanut ohi, niinkuin karaattilevyistäkin..


Kuvasta ei oikein näy onko tuo patteri yksi vai kaksilehtinen.

[Kutri]

Mistä näkee onko se yksi- vai kaksilehtinen. Google ei nyt kertonut.

[Mäkitupalainen]

Yksi-kaksilehtisyyden näet siitä patterista suoraan päältä, eli onko sitä metallista patterilevyä kahdessa vai yhdessä kerroksessa? Siis, seinän ja katsojan välissä.



Yleisimmin 60-luvun taloissa ilman tuota pääly- ja väliritilää. (Päälyritilä osaleikattu em. kuvassa. Väliritilä tuota haitaria)