Kellarin sisäseinän rappaus ja lämmöneriste

[Vilderi]

Salaojat kaivettu heti kun taloksi käytiin, ulkopuolella fuktisol paljaan betonin päällä ja toimii ihan kivasti, kellarissa on lämmintä ja kuivaa, ilmanvaihto hormia pitkin, muutama korvausilma rööri lisätty ikkunoiden uusimisen takia.

Seinän rakenne on ulkoa sisälle nyt seuraava:
-fuktisol
-säästöbetoni 200mm
-hyvin tiivis alkuperäinen pikisively

Piki ei ole mukavan näköinen, ajaa kuitenkin sisäseinän virkaa.

Ongelma on maan yläpuolinen puolen metrin kaistale lämmön puolesta, talvella se on kylmä ja lämpöä menee harakoille ilmanvaihdon lisäksi ehkä kohtuuttomasti.

Saunassa rakenne muuten saman, mutta pien päällä saunasatu ja panelointi. 6 vuotta menty ja nenän mielestä rakenne on onnistunut ja sauna on lämpimämpi kuin tämä murheena oleva. Lattiassa 16/32 sepeliä niin paljon kun sinne sitä sai, 200mm fuktisol, 100mm betoni, vesieriste ja laatoitus.

Talon kuivaan nurkkaan (alarinne) pistin testiksi kylmästi pien päälle varmistukseksi muovia, 50mm koolaus villalla ja kipsilevyn. Tämä ainoastaan kolmen metrin matkalla missä talvella tosi kylmä betoni, ei nenä haista eikä silmä huomaa rakenteessa ongelmaa, muutaman talven ollut ja kellarissa ei nyt ole ollenkaan niin kylmä.


Nyt suihku/pesutupa kaipaa jotain, mutta mitä? Pinnaksi kävisi rappaus ja joku nätti maali, mutta lämmöneristettä tarvitaan mielestäni lisää, ainakin seinän yläpäähän... Luonnollisesti kovin paksua parannusta ei kaivata, maks 50mm? Styroksi/finfoam ym?? Miten kiinni pikeen? Joku rappausverkon karhennuksen jälkeen? Seinää ei ole montaa neliötä, mutta kolea tunnelma on ongelma....

Alunperin kellarissa oli rivinteeraus ja VILLA siellä kuivalla nurkalla, epäilisin että ainakin 70 luvulta lähtien. Villassa ei ollut mitään ongelmaa vaikka salaojat olivat alkuperäiset tiiliputkiset ja vesijohtoa kaivaessa purkuputki tukittu.. Lisäksi ränneistä tuli vedet maahan.. Rivinteeraus tuli purettua kun se oli purettavan lattian päällä.

[Matti Alander]

Sisäpuolinen lämmöneristäminen on aina huonompi vaihtoehto ja alas asti vietynä heikentää ulkopuolen Fuktisol eristeen kuivaavaa vaikutusta. Siksi suosittelemme laittaa sisäpuolen eristystä ainoastaan 300 mm ristikkäin ulkopuolen Fuktisol eristeen kanssa. Alaosaan seinään saadaan paremmin lämmön kuivaavaa vaikutusta työntämään vaanivaa kapillaarista kosteudennousua ulospäin.
On totta että rivinteeraus ja kivivilla ovat varmasti olleet kohtuullisen toimivia rakenteita. Suulakepuristetu muovikalvoon verrattavat eristeet rakenteen sisällä, eivät vaikuta hyvältä idealta.
Kevytsoraharkko muuraus, kevyenä ja jonkinverran eristävänä rakenteena sisäpuolella ja kivivilla yläosassa mielellään 100 mm on toimiva rakenne. Kivivillan eristyskykykin on täysin samaa luokkaa kuin suulakepuristettujen joiden eristyskyky sekoitetaan usein Uretaaniin jossa se on parempi.