kellarin eristäminen sisältä

[sla]

Hei,

Kellarimme seinät on eristetty sisältä päin SPU eristeellä, en tiedä tarkkaa mallia. Eristeet on laitettu seinille lattiasta kattoon, tiivistettynä ylhäältä ja alhaalta uretaanilla. Eristeiden päälle on osaan seinistä laitettu pystykoolaus ja kipsilevy. Kellarissa on oleskelutila, varasto/kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna. Pesuhuone ja sauna on tehty 5cm ilmaraolla irti seinäeristeestä. Nämä on edellisen asukkaan tekemiä. Talon ulkopuolella ei ole mitään eristyksiä.

Itsellä ei ole mitään käsitystä onko rakenne hyvä vaiko huono. Valaiskaas maallikkoa, mitkä hyvät/huonot puolet tuollaisella eristämisellä on. Kellari on kokonaan maan alla. Kellarissa on 2 korvausventtiiliä ja poistoilmakone mikä on aina päällä.

[Matti Alander]

Koska kosteustekniset asiat ovat hyvin monimutkaisia ja kellarit, sekä talon ylimmäisetkin rakenteet eroavat toiminnaltaan , yksinkertaistetaan vähän.
Lämmöneristys kellarin sisäpuolella betoniseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä. Lämmöneristys ulkopuolella kellarinseinä yhtä kuiva ja lämmin kuin huoneilma.
Sisäpuolisella eristeellä varsinkin höyrytiiviillä sitten estetään tehokkaasti myös sisäänpäin kuivuminen ja helposti lisätään myös kapillaarisuutta eli kosteutta imevä rakenteen huokoisalipainetta.
Ylivoimaisesti suositeltavinta on lämmöneristää ulkopuolelta, ei kulu edes neliöitä huonetiloissa. Samalla hoituu myös pystysalaojitus ja kosteuseristys, eikä seinärakenne kastu. Käyttämällä ulkopuolella hengittävää salaojittavaa lämmöneristettä saadaan myös tehokkaasti kuivattua rakennetta ympäri vuodenaikojen. Maaperän lämpötila kun tulee aina olemaan reilusti pienempi kuin perusmuurin.
Ei tullut edellä sinänsä vastattua kysymykseesi, joka koski SPU eristystä sisäpuolella. Tietysti jos ei mitään ongelmaa ei esiinny niin ei pidä alkaa seiniä auki repimään. Ongelmia on vaikea havaita kun eristys on peittona, mutta kannattaa varmistaa maakallistukset, sekä rännivesien ohjaus toimiviksi. Tällainen rakenne kun antaa huonosti anteeksi ulkopuolisille ongelmille.
Jos joskus ulkopuolelle jotain tehdään, suosittelen käyttämään eristyskyvyltään tupla vahvaa salaojittavaa eristettä ulkopuolella nyrkkisääntönä, jotta rakenteella saadaan kastepiste seinän ulkopuolelle.
Käytettäessä sisäpuolista eristettä on aivan yhtä tärkeää, että ulkopuolen rakenteet ovat kunnossa, eikä perustukseen pääse maakosteutta.
Liian usein näkee suunnitelmia, joissa kosteusongelmia hoidetaan painekyllästeyllä tai peltiranka koolauksilla ja epäorgaanisella eristeellä. Kosteuden aiheuttaja on saatava kuriin ensimmäiseksi. Oikea ajatus on tehdä vedelle ja kosteudelle helpoin tie ulos rakenteesta ja avittaa sitä vielä lämmöllä.

[Zaffodi]

Matin viestistä vielä yksinkertaistamalla, jos perustukset ovat kuivat ei tuossa ole mitään ongelmaa. Jos taas kosteutta on eivät betonirakenteet kuivu mutta toki tuo tiivis eriste estää ongelmien siirtymistä sisälle. Eli voi olla hyvinkin ihan ok rakenne mutta riippuu muista asioista.

[sla]

Sadevedet katolta on ohjattu rännejä pitkin pois seinustalta. Seinustojen kallistukset on hoidettu yhtä seinää lukuunottamatta jolla on terassi. Muilla seinustoilla kallistukset on tehty pintamullan alle savimaata muokaten ja 2m muovikaistaleella. Seinän vierellä on 30cm laatoitus. Onko tuollainen maanmuokkaus ja muovitus riittävä ratkaisu ohjaamaan sadevedet pois seinän viereltä? Jos tuollainen on riittävä, niin kannattaa vissiin ottaa terassi auki ja tehdä samalla tavalla sillekin seinälle.

Sisäpuolelta ei tosiaan pysty sanomaan seinien kunnosta mitään kun eriste on seinässä lattiasta kattoon. Lattiassa näkyy hieman kosteuden piirtämään rajaa noin 5 cm etäisyydellä lattiannurkasta. Mahtaakohan se johtua seinäneristyksestä? Pitääkö koko eristys purkaa vai auttaako jos otan osan eristeestä pois lattianrajasta?

[Matti Alander]

Maaperässä on aina lähes sata prosenttia suhteellista kosteutta, vaikka olisi maakallistukset ja muovit välissä. Sadevedet kyllä varmasti ohjautuvat poispäin menetelmilläsi.
Ongelmasi on kuitenkin kapillaarinen kosteudennousu anturan kautta perusmuuriin. Alkuperäisessä rakenteessa tämä kuivui sisäänpäin, mutta nyt kuivuminen on estetty tiiviillä sisäpinnalla.
Kapillaari-ilmiö on rakenteen huokoisalipaineesta johtuvaa ja tällainen tiivis pinta myös lisää sitä.
Markkinoilla on tuuletuskanavistoja, joita voidaan käyttää rakenteen alaosassa, ongelmaksi saattaa kuitenkin tulla niihin kertyvä pöly, joka muhisi kosteuden kanssa. Kirjoitin että saattaa tulla koska minulla ei näistä paljonkaan tietoa ole, mutta ideaahan siinä on.
Saattaa kuitenkin olla ratkaisu ongelmaasi, ei kalliita sisäpuolen eristyksiä kannata pois alkaa aivan huvikseen repimään.