Isodrän vai Platon?

[korppi]

Salaojittamaton kellari ja tämä osa alkuperäisellä lattialla. Tehtiin treenikämppä optimistisesti palalattialla, jossa lastulevyelementeillä 5 cm jalat ja niiden alla bitumihuopa. Nyt tuli ison soittokeikan takia tilaisuus purkaa palalattia.

Kuva:

https://www.dropbox.com/s/lh9yt54xhog0po4/image.jpeg

Kasvustoja ei lattiapaloissa näy, mutta haju on tympeä homeen haju, niin lastulevyssä kuin varsinkin bitumihuovassa.

Ratkaisuna tehdään lattia paremmin. On aiemmat hyvät kokemukset Fuktisol-tyyppisestä ratkaisusta. Syventämisen vaiva vain on karmea, kun täällä kiviä riittää. Betonimyllytalkoissa on iso homma, ja pumppuautolla 2 kuutiota maksaisi järkyttävät 1150 euroa! Tulee nyt mieleen, että jos tällä kertaa tekisi koneellisesti ilmastoidun Platon-lattian. Hintaa olisi noin 20 prosenttia enemmän, jos myyntipuheet hinnoista pitävät paikkansa. Vaivan säästö olisi mittaamaton. Ei tässä nyt varsinaista remonttiväsymystä ole, mutta isot remontit on aiottu ensi kesälle. Suomenkielisiltä sivuilta ei paljon Platon-asiaa löydy, ruotsinkielisiltä en nyt ainakaan pahemmin negatiivista löytänyt. Onko porukalla tästä kokemuksia tai mielipiteitä?

Yksi iso etu Platonissa olisi. Sen voi "kääntää" myös seinän alaosalle, jolloin se huolehtisi seinän alaosan tuuletuksesta. Sisäänpäin kuivumistahan ei meillä ole estetty, mutta lattiaa rakentaessa tämä pitäisi ottaa huomioon.

[korppi]

Muotoillaan asia näin. Uskaltaisitko itse laittaa Platon-lattian kellarin osaan?

T. Mustakorppi

[villelap]

Tosi vaikee kysymys, että uskaltaisinko. Mielelläni en tekisi platonilla. Tuntuu toi tuulettumisen toimiminen jotenkin kyseenalaiselta. Miksei se voi jäädä betonille? Hionta ja joku vähän hengittävä maali päälle. Pieni vaiva ja turvallinen. Jos maali korkkaa niin tekee sitten uusiksi joskus.

Tämä on siis Platonista tietämättömän mutu.

[Matti Alander]

Platon lattioita on tosiaankin tehty pääsääntöisesti Ruotsissa, eikä niistä kovinkaan paljon ainakaan ongelmia ole kuulunut. Yksi ongelma voisi olla pölyn kertyminen ilmarakoon ja kosteuden kertyminen siihen, joka olisi hyvä kasvualusta homeelle.
Mikäli lattia on maanvarainen on salaojittava eriste varsin ylivoimainen tuote. Se toimii lattian alla täysin samoin periaattein, kuin kellarinseinissäkin. Se on erinomainen kuivaaja ja toimintahan perustuu lämpötilaerojen kuivaavaan vaikutukseen. Platon lattia kuivaavat ominaisuudet ovat huonommat.
Lämmöneristyksellä tietysti myös säästetään energian kulutuksessa, lämpöä ei kannata maahan työntää, ei rahallisesti, eikä kosteusteknisesti.
Kun puhutaan rintamamiestalon kellarin lattiasta on se usein melko haperoa ja sen piikata helposti. Kaivutyö kuitenkin hikoiluttaa ja aiheuttaa myös kustannuksia ainakin maa-aineksen poisviennin osalta. Lopputulos on kuitenkin palkitseva koska eristämällä ulkopuolelta saadaan lattiankin kuivumaan ulospäin.
Nykyisin myös pääsääntöisesti halutaan lattialämpö, mikä onnistuu samalla. Lämmitettävän lattian alla on suositeltavaa käyttää 200 mm eristekerrosta Lamdalla 0.039 salaojittavalla eristeellä.
Eristekustannuksia voidaan säästää kombromissirakenteella, alimmaisena 100 mm salaojittavaa eristettä ja päällä pienehkön vesihöyryn vastuksen omaavaa lattia Eps 100 kpa 100 millin kerroksena. Aivan miniminä voidaan pitää 150 mm eristekerrosta. Uusissa Passiivitaloissa käytetään 300 mm eristekerroksiakin. Muovikalvoja ei tulee asentaa lattian alle mihinkään kohtaan.
Esim. Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä löytyy neljää eri lujuutta ja lujuus määräytyy lämmöneristyksen paksuuden ja betonilaatan kuormituksen mukaan.
Käytännössä betonilaatan alle kertyy kuitenkin aina mikrobikasvustoa, koska laatta kerää kosteutta alleen maan pinnalle levitetyn pressun tavoin. Siksi betonilaatan ja seinän raja on hyvä aina tiivistää esim. Vedeneristeellä ja tukiverkolla. Jotta ilmanvaihto ei imisi itiöitä huonetilaan. Samalla hoituu myös Radon tiivistys, jota voi vielä avittaa tarvittaessa Radon tuuletuksella?
Työläämpi ja ehkä myös kalliimpi vaihtoehto on siis parempi ja toimivampi, sekä energiaystävällisempi.

[18E]

Terve!

Täällä on yksi toistaiseksi tyytyväinen passiivisen platon-lattian tekijä. homma olikin hankalaa kun edes jälleenmyyjä meilläpäin ei tiennyt mitä se on. Lähe siinä sitten tilailemaan mitään
oli pitkä ja kivinen tie, mutta valmistui lopulta. Tilasin myös hengittävät jalkalistat jotka ovat olennaisia tuon hengittävyyden kannalta. sauma ei ole lattianrajassa eikä listan yläpuolella vaan keskellä jolloin pölyn pääsy rakoihin minimoituu. kaiken lisäksi rakensin lattian siten, että pystyn purkamaan sen nätisti paloihin aivan betonipinnalle asti. (juuri tämä roska-ongelma). Huomatkaa kuitenkin, että levyä saa kahtena erilaisena ja ehdottomasti kannattaa ottaa sitä joka vaatii paineentasauslevyt! Omassa tapauksessani paineentasauslevyinä en käyttänyt platonin levyjä vaan kivilevyä. Toimii mainiosti. Samaa kivilevyä (luja-a) laitoin ilmarakojen kanssa seinään eli sellainen saunamainen rakenne (seinän ilmatila on samassa yhteydessä lattiaan).

Eräs haminalainen firma tekee tuota ilmatiivista rakennelmaa. vaatimattomat 3000€/8neliöö kun kokonaisbudjetti oli 2000€. eikä se sisältänyt muita materiaaleja,tuulettimia eikä läpivientejä ilmaventtiilille tms.

ko.huoneessa huomaa ihan selvästi, että ilmanlaatu on todella hyvä. Raikas eikä tunkkainen ja homeinen kuten ennen.

unohdin mainita, että käytin ebisol-levyä (kestää täysin kosteutta ja erittäin hyvä lämmöneriste vaikka 3mm paksu)
hinta ei sitten ole ihan ilmainen..

*ja tarkennetaan että 2000€ budjettiin kuului aito luonnonkiviseinä,kaikki seinä ja kattopinnat uusiksi,sähköt pistorasioineen ..blaa blaa

[korppi]

Kokeillaan nyt kaikesta huolimatta tuota ilmastoitua Platon-lattiaa. Jos menee pieleen, niin vahingot rajoittuvat yhteen muista eristettyyn huoneeseen. Omaa työtä säästyy noin 95 prosenttia, millä on nyt iso merkitys. Laskin että 100 kottikärrykuormaa olisi pitänyt tunkiolle viedä, ja Fuktisol-menetelmässä lattiasta olisi pitänyt tehdä irrallinen saareke irrotettuna huoneen seinien kostuvista alaosista.

Tänään tulee timanttiporamies ja tekee kaksi reikää seinään, toinen Platon-ilmastoinnille ja toinen Pax-puhaltimelle, jollainen sattuu olemaan ylimääräisenä. Kahteen ikkunaan tulee korvausilmaventtiilit. Paxia on tarkoitus pitää kosteutta haistelevana, ja vähintään sulku- ja pakotuskytkimet pitää siihen saada.

Seinissä on huokolevyjä akustiikkaelementteinä. Koolauksissa bitumihuopa. Jouduin seinän alareunan tasoitusvalun takia ottamaan yhden seinän huokolevyt pois ja ne tuoksuvat raikkaalta eikä homepilkkuja näy. Ongelma rajoittuu siis lattiaan. Valutalkoissa kyseisen seinän huokolevyjen alakoolaukset tahriutuivat betonista; pitäisikö betoneja veistellä pois vai onko niin ettei kuivunut betoni puumateriaalissa haittaa?

Platon-levy käännetään noin 15 cm seinän alaosalle, jolloin järjestelmä tuulettaa myös sitä. Muuten(kin) seinissä pätee sisäänpäin kuivuminen. Ongelmana on ulkoasu; sopivan listan löytäminen voi olla hankalaa.

Lattiasta tulee kelluva parkettilattia, jonka pitäisi treenikämppään olla paras mahdollinen. Pitää löytää joku jämäerä halvinta mahdollista parkettia, kun tila ei niin fiini ole kuitenkaan. Naisväki vastustaa sydämensä kyllyydestä laminaattia, jonka kyllä tavallaan ymmärrän.

Voisin viestitellä hommien etenemisestä, koska Platon-menetelmästä on niin pirun vaikea löytää kokemuksia, vaikka kohteita on tuhansia.


T. Mustakorppi

[lmfmis]

Meillä on pukuhuoneessa kellarissa tuollainen Platon levy liimatun/kelluvan lautalattian alla. Platon levyn alla eristämätön betonilaatta. Tosin niitä on pari valua päällekkäin paksuudesta päätellen.

Ihan tuntuu toimivan. Lautalattia kunnossa. Mitään puhaltimia ei siis ole, mutta ei niitä silloin 15 vuotta sitten tainnut olla tyrkylläkään..